90-luvun alussa, kun jouduin sisäisenkarkotuksen johdosta Ylä-Savoon, opin siellä sahdin teon. Meitä oli kax vakavaa hämäläistä niillä nurkilla ja kuinka ollakaan heimoveri veti harrastuksen pariin (ei sitä ois muuten kestäny..). Maltaat täyty tuoda aina tullessa, kun kävin kysymässä, josko sais jo palata kotonurkille. Paikallinen osulan-kauppias olis kyllä ottanu sahtia myyntiin, mutta se oli liian varhasta aikaa semmosille touhuille, no eihän se tienny, ettei tää mitään kotikaljaa ole.