Ukkivainaan Evinrudea herättelin, ja eiköhän sen kesäksi kuntoon saa. Ei ole kovin iäkäs peli kyseessä, valmistettu 1989, semmoinen parisylinterinen 4hv vekotin. Yksi kannen pulteista oli katkennut paikalleen ja jumissa, mutta nyt lähti. Paria tiivistettä ja uutta pulttia vailla vain.
Ei se tuo minun vene kovin kummoinen ole. Lasikuituvene, jonka isukki muisteli ukin tehneen 60-70-luvun vaihteessa kansalaisopiston kurssilla. Kovassa käytössä on ollut 2000-luvun vaihteeseen saakka ja tuttu vene minulle siitä asti kuin pystyn yleensäkään mitään muistamaan. Toissa kesänä pistin uudet reunat siihen, ensi kesäksi uusi perälauta pitäisi laittaa ja vähän tilkitä pohjasta. Päätin käyttää perintöveneen niin loppuun kuin vain on jotain järkeä hommassa on.