Kirjoittaja Aihe: Mitä tuli tänään touhuttua  (Luettu 4511377 kertaa)

Heinäkuu 12, 2011, 14:53:31 ip
Vastaus #735

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6265
  • MC Debit
Varmasti hyvä ratkaisu tuo, että korjaat vanhaan malliin. Tuulensuojalevy huolellisesti asennettuna tuo varmasti parannusta entiseen verrattuna.

Noista hengittävyysasioista väännetään siellä rm-palstalla enemmänkin ;) Mulla on sisäseinissä maalia, tasoitetapettia ym, eli ei se enää mitään hengitä vaikkei höyrynsulkumuovia missään olekaan. Eikä tule. Puolikovalla 12mm kuitulevyllä on alakerran seinät levytetty, alla huokolevy.

Hengittävä rakenne varmaan toimii jos ja kun eristekerros pidetään riittävän ohuena. Tällöin seinä on riittävän lämmin ulkopintaan asti ja pysyy kuivana. Mutta jos rakenne on liian paksu, ulkopuoli on kylmä pidempään, ja kosteus pääsee kertymään rakenteisiin. Näin olen sen ymmärtänyt.
Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Heinäkuu 12, 2011, 15:34:40 ip
Vastaus #736

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Noista hengittävyysasioista väännetään siellä rm-palstalla enemmänkin ;) Mulla on sisäseinissä maalia, tasoitetapettia ym, eli ei se enää mitään hengitä vaikkei höyrynsulkumuovia missään olekaan. Eikä tule. Puolikovalla 12mm kuitulevyllä on alakerran seinät levytetty, alla huokolevy.

Hengittävä rakenne varmaan toimii jos ja kun eristekerros pidetään riittävän ohuena. Tällöin seinä on riittävän lämmin ulkopintaan asti ja pysyy kuivana. Mutta jos rakenne on liian paksu, ulkopuoli on kylmä pidempään, ja kosteus pääsee kertymään rakenteisiin. Näin olen sen ymmärtänyt.

Varmasti on riittävä höyrysulku. Tutkimusten mukaan tavallinen sisämaali levyn pinnassa on jo riittävä hyöyrysulku.

Tarkoitatko tuolla paksuun rakenteeseen kertyvällä kosteudella sisältä siirtyvää vaiko ulkoilmasta kertyvää siinä tilanteessa kun keli lauhtuu nopeasti?
Kahden pytyn loukussa.

Heinäkuu 12, 2011, 15:48:05 ip
Vastaus #737

Uula Kuvaja

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1963
Karille, täältä löytyy varmaan väkeä joka ymmärtää vanhan korjaamisen arvon! ;)

Heinäkuu 13, 2011, 17:28:07 ip
Vastaus #738

Pekka Puoskari

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2024
  • naavaparta
Kalastuksen väliajalla aloitin saunavihtojen teon. Se on nyt paras aika täällä etelä lapissa Vuennonkoskella.
Niitä meneekin mökillä yli 20 kappaletta talven aikana.

[ylläpito on poistanut liitteen]

Heinäkuu 14, 2011, 00:19:54 ap
Vastaus #739

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6265
  • MC Debit
Noista hengittävyysasioista väännetään siellä rm-palstalla enemmänkin ;) Mulla on sisäseinissä maalia, tasoitetapettia ym, eli ei se enää mitään hengitä vaikkei höyrynsulkumuovia missään olekaan. Eikä tule. Puolikovalla 12mm kuitulevyllä on alakerran seinät levytetty, alla huokolevy.

Hengittävä rakenne varmaan toimii jos ja kun eristekerros pidetään riittävän ohuena. Tällöin seinä on riittävän lämmin ulkopintaan asti ja pysyy kuivana. Mutta jos rakenne on liian paksu, ulkopuoli on kylmä pidempään, ja kosteus pääsee kertymään rakenteisiin. Näin olen sen ymmärtänyt.

Varmasti on riittävä höyrysulku. Tutkimusten mukaan tavallinen sisämaali levyn pinnassa on jo riittävä hyöyrysulku.

Tarkoitatko tuolla paksuun rakenteeseen kertyvällä kosteudella sisältä siirtyvää vaiko ulkoilmasta kertyvää siinä tilanteessa kun keli lauhtuu nopeasti?
'

No enempi-vähempi mututiedolla minä tässä olen liikkeellä. Mutta teoriani on siis se, että jos ei höyrynsulkua ole, niin sisäilman kosteus siirtyy pikkuhiljaa rakenteessa ulospäin. Jos rakenne on "liian" paksu, eli eristää liian hyvin, on sen ulkokerros kylmä. Puhuvat kastepisteestä, joka tällaisessa paksussa rakenteessa sijaitsee rakenteen sisässä. Sinne jää kosteus muhimaan. Oli se sitten kivivillaa tai sellua, niin sinne kasaantuu. Lasivillassa kosteus esiintyy pisaroina kuitujen pinnalla, sellussa ja kivivillassa se kai imeytyy. Oli miten oli, märkä eriste on yhtä tyhjän kanssa tai oikeastaan tyhjäkin olisi parempi. Eristävyyshän perustuu siihen että eristemateriaalin lomassa on ilmaa, joka toimii varsinaisena eristeenä. Tyhjä eli tyhj(i)ö olisi tietysti se kaikkein paras eriste mutta on vaikea toteuttaa. Toinen juttu on sitten säärasitus, seinä kastuu huurteen sulamisesta tai viistosateesta. Hengittävä ulkopinta imee kosteuden, ja jos se on liian kylmä (hyvin eristetty siis) niin se ei kuivu kunnolla. Tämä sitten antaa kaikennäköisille haittapöpöille kasvualustaa.

Nämä tosiaan hydrauliikkapuolen insinöörin teoreemoja, en tiedä rakennusfysiikasta muuta kuin että vaikea laji ja liian paksu eristys on vaurioaltis ja muutenkin saatanasta.

Meinaan, nykytalothan ovat jotain 30 sentin seinillä, sisällä vaaditaan muovi ettei kosteus pääse seiniin. Jos ja kun siinä muovissa kuitenkin on reikiä tai huonosti tehtyjä saumoja jossain, niin sieltähän se höyry pääsee seinään ja noin paksu seinä kun on käytännössä ulkopinnaltaan yhtä kylmä kuin ulkoilma, niin ei se kuivu ikinä ittekseen. Toimiva rakenne siis teoriassa mutta vaurionsieto rikollisen heikko. Näitä sitten paikataan ilmastointikojeilla jotka pitävät talossa alipainetta. Talo siis on käytännössä riippuvainen jostain sähkökomponenteista ja sähkön saannista.

Surkea juttu minun mielestä.

Tottakai energiaa pitää säästää, mutta se mitä meidän tölleissä menee on niin häviävän pieni määrä maailmassa (koko Suomen öljynkulutus autoineen, voimaloineen, mökkeineen, lentokoneineen, laivoineen kaikkineen on vähemmän kuin USA:n armeijan) ettei minun mielestä kannata Suomesta tehdä mitään passiivitalojen koekenttää. Eri juttu jossain välimerellä. Kyllähän jo pari vuotta sittenkin oli Rhodoksellakin melkein kaikkien talojen katolla aurinkokeräimet. Siellä on mitä kerätä nääs.
Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Heinäkuu 14, 2011, 00:26:34 ap
Vastaus #740

Uula Kuvaja

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1963
Tässä on päivä mennyt rattosasti interneettiä selaillessa. Ei ole tuo maalämpöpumppu-homma yhtään liian simppeli. Itte pitää kaikki tehdä, että edes hitusen säästäis. Ja millä pirkuleella sitten valitset sen parhaan pumpun? Olo on kuin autokaupassa. Toinen toistaan hienompaa ja kalliimpaa härveliä. Paitsi ettei pääse edes koeajamaan.

Heinäkuu 14, 2011, 02:32:36 ap
Vastaus #741

Tatu Keränen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3317
Liha-pottukukon leipasin äsken ja paistuu just yösähköllä, kohta pitäs ottaa pois uunista. Uuden makuuhuoneen sähköjä kytkeskelin lihakukon paistumista odotellessa.

Heinäkuu 14, 2011, 10:50:13 ap
Vastaus #742

Timo Junno

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3166
  • Jäsen 5192 (toistaiseksi)
Kivi- tai jasivillassa ja orgaanisperusteisissa eristeissä on se ero, että villassa kosteus on pisaroina materiaalissa ja esim sellussa tai huokolevyssä tai puussa kosteus on imeytyneenä soluihin.  Itse en ole koskaan nähnyt hirsiseinän lahoavan siältäpäin. LVI-inssi sanoi, että kosteus liikkuu rakenteessa lämpövirran suuntaan ja ymmärsin että niin tapahtuu silloinkin kun mennään sisältä kastepisteen ohi kylmenpään suuntaan. Eli rakenne kuivattaa itseään pakkasella suht tehokkaasti. Ja kuivaahan polttopuukin ja taapeloitu puutavarakin talvella vaikkei juuri lämpövirtaa olekaan.  Märkänä ulos lötköttämään jätetty kivivillalevy ei taida juuri kuivua... en kyllä oo kokeillu.

Paksuus varmastikn vaikuttaa solukon kuivumisnopeuteen ja kastepistehän on aina jossain lämpötilassa rakenteen sisällä paksuudesta riippumatta. Eli kun ulkopinta on pakkasen puolella ja sisäpinta plussalla on se nolla jossain siellä välissä. Kun eristeenä on villa pitää jatkuvaan käyttöön tarkoitetussa asuinrakennuksessa sisäilman höyrykuorman pääsy rakenteeseen yleensä estää höyrynsulkumuovilla jotta vältyttäisiin kylmän jakson aikana liian suurelta höyrykuormalta. Osan vuotta käytettävissä  rakennuksissa esim mökeissä ei sulkua välttämättä tarvitse, koska höyrykuormattomat jaksot ovat suhteellisen pitkiä ja kuivumista voi tapahtua kumpaankin suuntaan rakenteessa. Olen kyllä kuullut sanottavan, että joissakin purkutaloissa ei ole ollut muovia villaseinistä huolimatta, mutta lopulta on paljastunut että sellaisessa onkin asunut pari vanhusta tai yksinäinen vanhus ja helposti ymmärtää, ettei silloin höyrykuormakaan ole kovin iso versus vaikkapa viisihenkisen perheen tuottamaan määrään keittämisineen, astianpesukoneineen, suihkuineen, saunoineen, pyykin sisälläkuivatuksineen jne jne.

Mutta en mää oikeasti näistä(kään) mitään tiiä.
MC Röklä – www.rokla.net ''Oisko ehkä Suomen kuuluisimpia pyöräkerhoja. Meni minne meni, niin aina joku puhuu Röklästä.''

Heinäkuu 14, 2011, 10:51:53 ap
Vastaus #743

Timo Junno

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3166
  • Jäsen 5192 (toistaiseksi)
Pekka kyllä osaa tehä komeat vastat. Ihan sama tekniikka kuin isäukolla aikoinaan. Joskus ottaa pattiin kun ei tullut ite opeteltua vaikka olisi ollut oppia tarjolla.
MC Röklä – www.rokla.net ''Oisko ehkä Suomen kuuluisimpia pyöräkerhoja. Meni minne meni, niin aina joku puhuu Röklästä.''

Heinäkuu 14, 2011, 13:05:15 ip
Vastaus #744

Risto Sollo

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3418
  • Mamu
Ajelin rouvan sähköfillarilla,kiva keksintö,taidan hommata itsellekin ;D

Heinäkuu 14, 2011, 13:10:36 ip
Vastaus #745

Lauri Puirola

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3857
Mikä on tuo pölli narujen varassa tuossa vastojen vasemmalla puolella?
Onhan nuo vastat sidottu vitsaksella eikä narulla?


L&K.





Heinäkuu 14, 2011, 20:05:34 ip
Vastaus #746

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Noista hengittävyysasioista väännetään siellä rm-palstalla enemmänkin ;) Mulla on sisäseinissä maalia, tasoitetapettia ym, eli ei se enää mitään hengitä vaikkei höyrynsulkumuovia missään olekaan. Eikä tule. Puolikovalla 12mm kuitulevyllä on alakerran seinät levytetty, alla huokolevy.

Hengittävä rakenne varmaan toimii jos ja kun eristekerros pidetään riittävän ohuena. Tällöin seinä on riittävän lämmin ulkopintaan asti ja pysyy kuivana. Mutta jos rakenne on liian paksu, ulkopuoli on kylmä pidempään, ja kosteus pääsee kertymään rakenteisiin. Näin olen sen ymmärtänyt.

Varmasti on riittävä höyrysulku. Tutkimusten mukaan tavallinen sisämaali levyn pinnassa on jo riittävä hyöyrysulku.

Tarkoitatko tuolla paksuun rakenteeseen kertyvällä kosteudella sisältä siirtyvää vaiko ulkoilmasta kertyvää siinä tilanteessa kun keli lauhtuu nopeasti?
'

No enempi-vähempi mututiedolla minä tässä olen liikkeellä. Mutta teoriani on siis se, että jos ei höyrynsulkua ole, niin sisäilman kosteus siirtyy pikkuhiljaa rakenteessa ulospäin. Jos rakenne on "liian" paksu, eli eristää liian hyvin, on sen ulkokerros kylmä. Puhuvat kastepisteestä, joka tällaisessa paksussa rakenteessa sijaitsee rakenteen sisässä. Sinne jää kosteus muhimaan. Oli se sitten kivivillaa tai sellua, niin sinne kasaantuu. Lasivillassa kosteus esiintyy pisaroina kuitujen pinnalla, sellussa ja kivivillassa se kai imeytyy. Oli miten oli, märkä eriste on yhtä tyhjän kanssa tai oikeastaan tyhjäkin olisi parempi. Eristävyyshän perustuu siihen että eristemateriaalin lomassa on ilmaa, joka toimii varsinaisena eristeenä. Tyhjä eli tyhj(i)ö olisi tietysti se kaikkein paras eriste mutta on vaikea toteuttaa. Toinen juttu on sitten säärasitus, seinä kastuu huurteen sulamisesta tai viistosateesta. Hengittävä ulkopinta imee kosteuden, ja jos se on liian kylmä (hyvin eristetty siis) niin se ei kuivu kunnolla. Tämä sitten antaa kaikennäköisille haittapöpöille kasvualustaa.

Nämä tosiaan hydrauliikkapuolen insinöörin teoreemoja, en tiedä rakennusfysiikasta muuta kuin että vaikea laji ja liian paksu eristys on vaurioaltis ja muutenkin saatanasta.

Meinaan, nykytalothan ovat jotain 30 sentin seinillä, sisällä vaaditaan muovi ettei kosteus pääse seiniin. Jos ja kun siinä muovissa kuitenkin on reikiä tai huonosti tehtyjä saumoja jossain, niin sieltähän se höyry pääsee seinään ja noin paksu seinä kun on käytännössä ulkopinnaltaan yhtä kylmä kuin ulkoilma, niin ei se kuivu ikinä ittekseen. Toimiva rakenne siis teoriassa mutta vaurionsieto rikollisen heikko. Näitä sitten paikataan ilmastointikojeilla jotka pitävät talossa alipainetta. Talo siis on käytännössä riippuvainen jostain sähkökomponenteista ja sähkön saannista.

Surkea juttu minun mielestä.

Tottakai energiaa pitää säästää, mutta se mitä meidän tölleissä menee on niin häviävän pieni määrä maailmassa (koko Suomen öljynkulutus autoineen, voimaloineen, mökkeineen, lentokoneineen, laivoineen kaikkineen on vähemmän kuin USA:n armeijan) ettei minun mielestä kannata Suomesta tehdä mitään passiivitalojen koekenttää. Eri juttu jossain välimerellä. Kyllähän jo pari vuotta sittenkin oli Rhodoksellakin melkein kaikkien talojen katolla aurinkokeräimet. Siellä on mitä kerätä nääs.

Timo kerkesikin tuossa vastaamaan jo aika kattavasti. Kastepiste tosiaan löytyy kaikista rakenteista lämmityskaudella paksuudesta riippumatta. Se on se lämpötila missä jollain absoluuttisen kosteuden arvolla saavutetaan 100 % suhteellinen kosteus. Siis joku lämpötila sisä- ja ulkolämpötilan välillä. Silloin vesihöyry alkaa tivistymään vedeksi. Kastepisteen paikka on riippuvainen sisäilman ja ulkoilman lämpötilasta sekä rakenteen absoluuttisesta kosteudesta. Eli mitä enemmän sisältä pääse kosteutta rakenteisiin, sitä lämpimämmässä ilmassa se alkaa tiivistyä vedeksi. Suhteellisesti paikka on sama ohuessa ja paksussa rakenteessa, mutta sentteinä mitattuna tietysti eri kohdassa. Tämä tietysti edellyttää, että rakenteen eriste on samanlainen läpi rakenteen. Periaatteellisella tasolla kosteus jää sinne kastepisteeseen, mutta käytännössä se tiivistyy lähes aina tuulensuojan sisäpintaan, koska eristeen höyrynläpäisevyys on aivan eri luokkaa, kuin tuulensuojan. Sen näkee hyvin sellaisesta rakennuksesta joka on juuri rakennettu ja tulee ensimmäinen talvi. Kun rakenteet kuivuu ja kosteus pyrkii ulospäin, niin tuulensuojan ulkopinnalta näkee missä menee koolaukset.

Kosteus siirtyy aina kosteasta kuivaan päin ja lämpimästä kylmään päin, aivan kuten Timo kirjoitti. Lisäksi ylipaine purkautuu luonnollisesti pienempään paineeseen. Kaikista suurimmat vaaranpaikat ovat kaksikerroksisen rakennuksen yläpohjassa, koska yläkerta muodostuu luontojaan ylipaineiseksi verraten ulkoilmaan. Sen vuoksi monesti yläpohjaan suositellaan laitettavaksi muovi eristeestä riippumatta.

Asiaa pitäis ajatella juuri, niin kuin Timo mainitsi, kokonaishöyrykuormana. Jos rakenne kastuu talvella niin vähän, että se keväällä ja kesällä kuivuu on kaikki hyvin. Tosin kuivuu se talvellakin. Kuivaahan märät pyykitkin talvella ulkona. Tärkeintä olisi tehdä rakenne sellaiseksi, että se on vähemmän höyryä läpäisevä sisäpinnalta, kuin ulkopinnalta. Läpäisyvyyksille annetaan jopa arvoja rakennusmääräyksissä.

Kaikilla nykyaikaisilla rakenteilla tulee varmasti toimiva talo, kunhan ne tehdään ohjeiden mukaan. Itse olen käyttänyt niin mineraalivillaa, kuin selluvillaakin, mutta aina olen laittanut muovin. Sillä kun saadan höyry- ja ilmatiivis rakenne ja ilmavuodot ovat suurin lämmönhukka. Hyvän tiiveyden saavuttaminen taas vaati paljon miettimistä etukäteen ja huolellista työtä. Tosin se ilmanvaihto on aivan pakollinen tiiviisti tehdyssä muovitalossa. Sisäilman kosteus nousee epämiellyttäväksi hyvin äkkiä. Vuotoilmat tulevat aika yllättävistä paikoista tiiviissä talossa. Talovesijohdon suojaputkesta tuulee aika kovasti.

Vaikka itse kannatankin enemmän nykyaikaisia ratkaisuja, niin en mitenkään tyrmää muitakaan vaihtoehtoja. Oikeastaan olisi mielenkiintoista tutustua perinteisemmilläkin ratkaisuilla tehtyihin rakennuksiin ja perusteisiin miksi näin on tehty. Aika hyvä kirja asiasta kiinostuneille on Ekologinen puutalo. Siinä on tehty talo paksuilla eristevahvuuksilla selluvillalla. Kipsilevyä ei ole käytetty ja talossa on puu-/aurinkolämmitys. Sitä tuli tavattua jo ensimmäistä taloa suunnitellessa.

Tulihan tuota tekstiä, vaan tuli tänään muutakin tehtyä, kuin kirjoitettua. Sain rouvan kasvimaan käytävät laatoitettua. Sitte pesin Jammun ja auton. Huomenna pitää vaihtaa autoon raidetangon pää ja sitten katsastamaan. Pitäs varmaan joskus käydä Timollekin sanomassa käsipäivää, kun lähekkäin asutaan.
Kahden pytyn loukussa.

Heinäkuu 14, 2011, 22:37:14 ip
Vastaus #747

Timo Junno

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3166
  • Jäsen 5192 (toistaiseksi)
Tuossa yks päivä koiraa talutellessa kattelinkin että ihan naapurissa näkyy olevan kaksikko lähössä jammulla tienpäälle. Saa meillä käyä. Eihän tuosta Rapen ja Markun pihojen läpi taida olla kuin sata metriä matkaa. :)

Purkailin Puchista (vaimon) kytkimen näkösälle ja sille pitäisi jotain osata tehdä kun luistaa. Taidan valikoida jäykempiä jousia jos vaan niissä jotain eroa on ja sitten jos laittaisi delvakkia tai superbike 4T öljyä tms ja ellei noillakaan niin sitten yksiaste mineraalia varmaan pittää kokeilla.
MC Röklä – www.rokla.net ''Oisko ehkä Suomen kuuluisimpia pyöräkerhoja. Meni minne meni, niin aina joku puhuu Röklästä.''

Heinäkuu 14, 2011, 22:42:37 ip
Vastaus #748

Stefan Holmström

  • Vieras
Laitoin ladatun akun takaisin Nortoniin. Kiinnitin myös sivulaukut. Etsin myös pulttia mikä sopisi öljypropuksi kaverin Trumpan etutelariin. En löytänyt edes mun tuumaiset-laatikkoa... pitää siivota talli.

Heinäkuu 14, 2011, 22:45:32 ip
Vastaus #749

Kari Vähäkainu

  • Vieras
Tänään ajeltiin mobilistien järjestämä vanhojen ajoneuvojen paraati kylällä, mukava pienimuotoinen tapahtuma jossa tapas paljon tuttuja. Letkassa oli autoja, yks prätkä (hyvä Ismo! ;)), kolme mopoa sekä traktoreita.