Aihe: Vanhat putkiradiot

[Timo Junno]

Taitaa olla 300 volttia ja 120mA nuo lukemat.

Eipä taida sitten virtakesto sitten riittää mp:n laturin tasuriksi.

Minä olen korvannut noita ratioitten seleenitasureita piitasureilla. Maksaa euron molemmin puolin riippuen jännitteestä ja virrasta. Esim SP-elektroniikasta tai Elfasta olen ostanut.

[Jouko Kuisma]

Taitaa olla 300 volttia ja 120mA nuo lukemat.

Eipä taida sitten virtakesto sitten riittää mp:n laturin tasuriksi.

Minä olen korvannut noita ratioitten seleenitasureita piitasureilla. Maksaa euron molemmin puolin riippuen jännitteestä ja virrasta. Esim SP-elektroniikasta tai Elfasta olen ostanut.

Joo, niin minäkin anodijännitteen tauriksi piidiodisiltoja olen pistänyt.
Anodijännite kun on 200V:n yläpuolella, niin sillan jännitehäviöllä ei ole merkitystä.
Mutta 6V:n akun latauksessa jo 2*0,5V jännitehäviön aleneminen saattaa olla merkittävä. Varsinkin kun tuossa pyörässä ei ole säädintä. Mutta en tiedä, onko tuo oleellista museopyörän ajomäärillä?
Asian ydin on siinä, että piidiodin jännitehäviö on 0,6-0,7V, seleenidiodin tuplat.
Kokoaaltotasasuuntaajassa virta menee aina kahden diodin läpi, joten em arvot kaksinkertaistuvat.
Siis piisillalla jännitehäviö on n 1,2-1,4 V alhaisempi.
Merkinnee, että 6V akku saa 7V:n latausjännitteen sijasta 8-8,2 V jännitteen.

[Timo Junno]

Voisiko laittaa vielä sarjaan yhden tai kaksi piidiodia tiputtamaan jännitteen akulle?

[Jouko Kuisma]

Onko kenelläkään vanhaa Siemensin komponettien datakirjaa?
Mitkä ovat seuraavan tasasuuntaajan (seleeni-) jännite-ja virtakeston arvot.
Tyyppi: B300 C 120 Kc 0,8b 22/10-2,5
Riittäiskös vanhan brittipyörän 6V laturin tasuriksi?
Laturi on kestomagneetilla tehty pienitehoinen " hituvirtapeli". 
Periaatteessa vanhan palaneen seleenitasurin voisi korvata piidiodeilla, mutta kun pyörässä ei ole säädintä, niin pitäiskös laittaa kaksi piidiodia aina yhden seleenidiodin tilalle? 

Juuri sitä kans pohdin tuos ekas kysymyksessäni.

[Pekka Puoskari]

Testailin tänään vanhoja mittalaitteita.

Upeita nuo SULLIVANin - ja KELVININ sillat.
Niillä voi tarkistaa onko FLUKE 89 IV TRMS kunnossa.
Tarkkuutta löytyy.
Esim. Kelvininllä 0,001 ohm. - 11 Mohm.   Tarkkuus 0,1%

Fluke 89 IV on kyllä hiton tarkka.

Jytäri ja Montesa oottelevat osia, joten huomenna on aikaa jänisjahtiin.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Pekka Puoskari]

Joskus käy näinkin.
Sain tällaisen Saloran ilmaiseksi koska ei toimi.
Pistin tulille ja pelas hienosti.
Kaikki putketkin mittasin ja ovat uuden arvoissa.

Tällainen perusratio ei jaksa kiinnostaa.
Arvokkain tässä on tuo kirkkaasti loistava viritysputki.

Putkiradio pitää lämmetä hetken ennenkuin ääni tulee.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Hannu Lepistö]

No tämä nyt ei ole putkiradio, vaan sen esiaste. Löytyi ihan omasta kaapista vuosien (lue: vuosikymmenien ) jälkeen omaksikin yllätykseksi- en muista mistä olen sen joskus saanut, mutta hyvä ja alkuperäisessä laatikossakin. Vielä kun löytäisi sopivat kuulokkeet

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Pekka Puoskari]

Mulla on tuohon sopivat suuriohmiset kuulokkeet kun vain löytäisin ne.

Autotallin vintillä romujen ja tarpeellisten tavaroitten seassa jossain ovat.

[Hannu Lepistö]

No Pekka, jos löydät ne, niin lähetä yksityisviesti.
Vieläköhän maailmassa on sopivia taajuuksia, jotta voisi kokeilla? Mulla olisi taloon piilotettu yläjuoksun päällä kulkeva looppi, jota mahd. voisi käyttää antennina ja talon maapiiriin vaan kiinni ja germanium-kristallista sopivaa kohtaa etsimään

[markkukovasin]

Eiköhän tuolla ainakin venäjää kuulu? 

t. Markku

[Pekka Lankinen]

Tästä tulikin mieleeni, Romak on ollut jo kaksi (2) vuotta korjattavana. Pientä viivästystä on ollut ja odotettua enemmän vikoja... :-D

[Harri Lamminen]

Minulla on vanha Helvar Saturnus -50 luvun putkiradio joka on poistettu käytöstä 30 - 40v sitten (vanhempien koti).
Onko hyviä vinkkejä miten sen kanssa tulisi menetellä?

Kun katsoin radion sisään löysin yhteensä 5 +1 putkea (viritys silmä) ja paljon pölyä.

Ensimmäinen vika jonka totesin on poikki murtunut verkkojohto (kangaspäällysteinen + bakeliitti pistotulppa), sen saan itse vaihdettua. Uusi verkkojohto saisi olla ruskea kangaspäällysteinen ja samalla uusi bakeliittinen töpseli (mistä löytyy) .

Jos tiedätte Porin seudulla henkilön joka korjailee putkiradioita - laittakaa jotain yhteystietoja.

Kiitokset vinkeistä!

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Tatu Keränen]

...

Ensimmäinen vika jonka totesin on poikki murtunut verkkojohto (kangaspäällysteinen + bakeliitti pistotulppa), sen saan itse vaihdettua. Uusi verkkojohto saisi olla ruskea kangaspäällysteinen ja samalla uusi bakeliittinen töpseli (mistä löytyy) .

Monenlaista johtoa näkyy olevan

http://kangasjohto.fi/

[Pekka Puoskari]

Moi Harri.
Mulla oli äskettäin korjattavana celeston joka on koneistoltaan sama kuin tuo sinun Helvar.
E sarjan putkilla tehty peruskone.

Kaikki osat, jos et muualta löydä saat minulta, myös kangasjohdot ja bakeliittipistokkeet.
Jos viritysputki EM80 on himmeä, sen voi omaan käyttöön elvyttää.
Se on kallein putki.

Korjaa ratio itse, osaat sen varmasti tehdä. Tämä on se helpoin kone mistä voi aloittaa.
Aivan ensiksi pölynimuri ja pieni pensseli käteen jolla saat kaiken pölyn pois.

Kerro sitten mitä tapahtuu kun laitat virrat päälle.

Näistä vanhoista ratioista minä tarkastan aina ensimmäiseksi virranlähdeosan, ilmaisimen 4 mikron elkon ja pääteasteen kytkentäkondensaattorit.

Kytkentäkaavio löytyy tuolta:
http://putkiradiomuseo.fi/skannattuja/

[Harri Lamminen]

Kiitos vinkeistä ja ohjeista Pekka,

olen putkien suhteen ihan pihalla, ainoa minkä muistan radiosta niin siitä kuului myös ULA aallot ja sen ääni oli hyvä.

En valitettavasti pystynyt tunnistamaan putkiradiomuseon kuvista tähän vastaanottimeen kuuluvaa kytkentäkuvaa.

Minulla on kyllä yleismittari ja 50MHz skooppi käytössä, ehkä niiden avulla pääsee alkuun.

Tämän radion virtalähteen ensiön voi valita 220 tai 240 VAC. Kumpaa asentoa olet itse käyttänyt muuntajan ensiökäämille, nyt kiekko on 220VAC asennossa. Verkkojännite näyttää olevan 234 VAC (Fluke 116 Rms).