Kirjoittaja Aihe: Vanhat putkiradiot  (Luettu 808692 kertaa)

Tammikuu 04, 2015, 21:54:06 ip
Vastaus #1125

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2406
Heh, ei taida olla vielä 1.4.2015!
Taisi olla juuri tuo foorumi, jossa sain varoituksen, kun rohkenin epäillä sitä, että vahvistin pitää kytkeä omalla johdollaan ryhmäkeskukseen.
Lisäksi kuulemma kaikki vempeleet pitää olla kytketty samaan vaiheeseen.  ;D
Ja kuulemma RCA-liititmet eivät aiheuta häiriöitä!
Pistin sinne linkin SRAL:n sivujen häiriötekstin.
Se riitti varoituksen antamiseen.
http://www.sral.fi/files/hairiokysymyksia.pdf
Kerettiläsiä oppeja!
Poistuin suosiolla ko foorumilta.

Maailmalla on putkivehkeitä, joissa vain pääteaste on tehty putkilla, muut puolijohteilla.
Mutta tuolla foorumilla tehdään juuri toisinpäin! ;)
Mutta tulkoon jokainen autuaaksi omalla uskollaan.
Sama juttu tämän kanssa:
Lainaus
Tuota putkitasasuuntauksen vaikutusta on myös mielenkiintoista testata ja mitata.
Oikeat vannoutuneet putkimiehet ovat sitä mieltä että tasasuuntauksen tekeminen puolijohteilla pilaa hyvänkin putkivahvistimen paskaksi.

Tammikuu 04, 2015, 21:58:21 ip
Vastaus #1126

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2276
  • Kukkahattusetä

Itseläni on Gradient 1.2 (päivitetty) käytössä...


Joukon kaiuttimia voisi kutsua jo todellisiksi klassikoiksi. Muotoilu on todella rohkeaa 80-luvun alun tuotteeksi, jolloin kaikki kaiuttimet olivat teräväsärmäisiä laatikoita. Lisäksi muoto ei ole syntynyt vahingossa tai muotoilun vuoksi, vaan sillä saadaan kaiuttimelle suuntaavuusominaisuuksia.

Gradientin suunnittelufilosofia on aina ollut jollain lailla kiehtova ja sen vuoksi Evidencet tai Revot ovat olleet pitkän aikaa ja uusin 1.5 malli vähemmän aikaa ns. "hankintalistalla". Tosin hintalaput ovat sitä luokkaa, että myös pysyvät sillä listalla pitkän aikaa.
Kahden pytyn loukussa.

Tammikuu 04, 2015, 22:13:02 ip
Vastaus #1127

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2276
  • Kukkahattusetä
Heh, ei taida olla vielä 1.4.2015!
Taisi olla juuri tuo foorumi, jossa sain varoituksen, kun rohkenin epäillä sitä, että vahvistin pitää kytkeä omalla johdollaan ryhmäkeskukseen.
Lisäksi kuulemma kaikki vempeleet pitää olla kytketty samaan vaiheeseen.  ;D
Ja kuulemma RCA-liititmet eivät aiheuta häiriöitä!


Kieltämättä tuota foorumia lueskellessa, joskus tulee mietittyä, että onkohan jannut edes tosissaan. Ainakin siinä vaiheessa, kun äänessä kuullaan eroja, kun vaihdetaan esim. vahvistimen virtajohto johonkin balansoituun ja punottuun high end verkkojohtoon...

No, kyllä siellä on ihan hyvää ja asiallistakin juttua ja kokonaisuutena ihan hyvä foorumi.
Kahden pytyn loukussa.

Tammikuu 05, 2015, 18:50:03 ip
Vastaus #1128

Ilari Lehtinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 59

Itseläni on Gradient 1.2 (päivitetty) käytössä...


Joukon kaiuttimia voisi kutsua jo todellisiksi klassikoiksi. Muotoilu on todella rohkeaa 80-luvun alun tuotteeksi, jolloin kaikki kaiuttimet olivat teräväsärmäisiä laatikoita. Lisäksi muoto ei ole syntynyt vahingossa tai muotoilun vuoksi, vaan sillä saadaan kaiuttimelle suuntaavuusominaisuuksia.


Canon valmisti myös kaiuttimia 80-luvun alussa. Soivat tosi mahtavasti. Olivat siihen aikaan hyvin kalliit.


Tammikuu 05, 2015, 23:41:03 ip
Vastaus #1129

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2276
  • Kukkahattusetä
Canoneissakin näyttää myös muoto tulleen teknisen suunnittelun tuloksena. Nuo näyttäisivät olevan ympärisäteilevät kaiuttimet.

Gradienteissa asia on just päinvastoin. Niissä pyritään keskittämään ääni kuuntelijaa kohden, jolloin kaiuttimen sivuille ja taakse suuntautuva säteily vähenee ja sitä myöten seinistä, lattiasta ja katosta tulevat heijastumat vähenevät. Gradient 1.0 ja sen jatkumot käyttävät dipolirakennetta ja uudemmissa malleissa käytetään lisäksi suuntaimia ja akustista resistanssia.
Kahden pytyn loukussa.

Tammikuu 06, 2015, 08:33:11 ap
Vastaus #1130

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2406
Gradient 1.1:sta ja kaiutinsuunnittelusta yksi pieni nyanssi: niissä on bassokaiutin suunnattu lattiaa kohden (kaappi on n 5 cm korokejaloilla) ja sen kartioon on Gradientin toimesta liimattu pieni käämistä tehy lisäpäaino (rengas) hidastamaan kaiuttimen liikkeitä. Siis leikkaamaan bassokaiuttimen yläpään taajuuksia.   :-[

Tammikuu 06, 2015, 11:38:07 ap
Vastaus #1131

Pekka Puoskari

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2024
  • naavaparta
Lainaus
Kieltämättä tuota foorumia lueskellessa, joskus tulee mietittyä, että onkohan jannut edes tosissaan.

Eihän tämä mitään totista täyspäisen hommaa ole, ainakaan höyryratioitten kanssa puuhaaminen.
Minulle kuitenkin mukavampaa ajanvietettä kuin telkkarin kattominen.

Olen muutamana iltana tarkastellut ja mittaillut tätä Philips radiota.
Pientaajuusosan etuasteena on EABC80 putken triodi ja pääteasteessa putket EL84 ja UL41 jotka eivät tarvitse mitään päätemuuntajaa ulostuloonsa.  UL41 putkea on käytetty tässä kytkennässä sen vuoksi että se toimii pienellä anodijännitteellä ja sen maksimi katodi-hehkujännite on 150V.

Tasavirralle sarjassa olevat pääteputket ovat kuin vuorovaihekytkennässä ja kytketty 800 ohm. kaiuttimiin.

Suurin etu tässä kytkennässä on se, että ei tarvita taajuusalueen ylä- ja alapäätä huonontavaa päätemuuntajaa.  Eikä tarvita vaiheenkääntöäkään koska ylempi pentodi saa ohjauksen alemman pentodin anodilta. Aika nerokas ratkaisu, mutta putkien kytkentä ei ole tästä johtuen aivan symmetrinen. Johtuvathan alemman putken säröt suoraan ylemmälle putkelle.

Tämän vian poistamiseksi pääteputkien toimintapisteet on valittava eri kohdista. UL41 putken hilaesijännitteeksi laitoin 7,6V ja alemman putken EL84 -esijännitteeksi 8,1V.  UL41 putken katodikondensaattori puuttuu ja virtavastakytkennän vuoksi sen ohjausjännite täytyy olla suurempi. Näin on saatu säröjä kumottua.

Äänen saundia on säädetty myös voimakkuuden säätöpotikalla jossa on kaksi ulosottoa. Tällä on tehty loudnes toiminto. Lisäksi on vielä omat basso- ja diskanttipotikat.

Tämä on monimutkaisin pääteaste mitä olen näissä höyryratioissa nähnyt, ja tätä korjattaessa on tutkittava huolellisesti kaikki mahdollisuudet jotka voivat toimintaan vaikuttaa.

Varaosia ei ole tähän paljoa tarvinnut kolvata.  Putket olen testerillä mitannut ja UL41n olen vaihtanut. EM80 näköviritysputkelle tein perinteisen elvytyksen. Muutaman rapeannäköisen paperikonkan olen ulkonäkösyystä vaihtanut. Myös suhdeilmaisimen elko näytti pullistelevan ja sen vaihdoin uuteen. Virranlähdeosan elkot olivat vielä ihan kunnossa, ja ne saivat tietysti jatkaa tehtäväänsä.
Minun periaate on se, että mitään en vaihda jos ei ole syytä.

Ääni on niin hieno kuin se vain tällaisessa pömpelissä voi olla, ja siksi haluttais kytkeä se aivan oikeasti hyvään kaiuttimeen.
Tuo 800 ohm. asettaa kuitenkin sille esteen.


[ylläpito on poistanut liitteen]
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 07, 2015, 20:00:08 ip kirjoittanut Pekka Puoskari »

Tammikuu 06, 2015, 14:37:52 ip
Vastaus #1132

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2276
  • Kukkahattusetä
Gradient 1.1:sta ja kaiutinsuunnittelusta yksi pieni nyanssi: niissä on bassokaiutin suunnattu lattiaa kohden (kaappi on n 5 cm korokejaloilla) ja sen kartioon on Gradientin toimesta liimattu pieni käämistä tehy lisäpäaino (rengas) hidastamaan kaiuttimen liikkeitä. Siis leikkaamaan bassokaiuttimen yläpään taajuuksia.   :-[

Tuota samanlaista kikkaa on käytetty Tuomelan kaiutinrakennusohjeissakin. Oliskohan ollut Hifi 20/2, jonka bassokartioon piti laittaa sinitarraa.

Mutta eipä tuosta kannata murehtia. Mää uskoisin, että Jorma Salmi on tiennyt kaiuttimia suunnitellessaan mitä on tekemässä, ja kartion massan lisäämisellä sai elementille haluamansa ominaisuudet.
Kahden pytyn loukussa.

Tammikuu 06, 2015, 14:50:19 ip
Vastaus #1133

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2276
  • Kukkahattusetä
Lainaus
Kieltämättä tuota foorumia lueskellessa, joskus tulee mietittyä, että onkohan jannut edes tosissaan.

Eihän tämä mitään totista täyspäisen hommaa ole, ainakaan höyryratioitten kanssa puuhaaminen.
Minulle kuitenkin mukavampaa ajanvietettä kuin telkkarin kattominen.


Juu, en mää Hi-Fi harrastusta ja höyryratioitten kanssa pelaamista ihmetellyt. Jollain tasolla itsekin olen aiheeseen hurahtanut. Lähinnä kaiuttimien tekniikkaan.

Ihan kaikkeen ei vaan mun ymmärrys riitä, kuten vaikka toisenlaisen virtajohdon vaihtaminen levysoittimeen tai oman syöttöjohdon vetäminen vahvistimelle keskukselta äänenlaatua parantaakseen. Mun tekninen ymmärrys ei riitä, että kuinka se ääni muuttuu syöttöjohtoa muuttamalla. No, tietysti siinä tapauksessa saattaa muuttua, jos vahvistin ottaa virtaa yli syöttöjohdon siirtokyvyn verran.
Kahden pytyn loukussa.

Tammikuu 06, 2015, 16:15:09 ip
Vastaus #1134

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6276
  • MC Debit
Muistatkos, Ossi kun oli niitä erikoisvihreitä tussikyniä joilla sai väritellä CD levyjen reunat ettei laaseripyssysäde karkaa levyn reunasta karkuun  :laugh:  Kuulemma sillä konstilla sai symbaaleihin lisäheleyttä jousisoittimien pyöreyttä menettämättä. Tai jotain ::)

Kalliita olivat. TM taikka hihi-lehti tosin tarkistivat asian, vetivät tussatulta ja tussaamattomalta ja olikohan vielä joltain 43 kertaa "sisäänajetulta" (joku taikakonsti se sisäänajokin kai) levyltä kappaleen verran ykkösiä ja nollia, ja antoivat aateekoon vertailla listauksia. Ei ollu eroa digitaalitiedossa. Mutta kyllä ne kultakorvat eron kuitenkin kuulivat.

Korkeampaa tiedettä, vankan uskon tukena tekninen tietämättömyys :-\ Mutta kukin tulkoon uskossaan autuaaksi. Ohmeihin  ja hertseihin minäkin uskon, paksumpi kaapeli on parempi jne mutta erikoispalmikoinnista ja hopeoiduista säikeistä saa maksaa muut.
Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Tammikuu 06, 2015, 17:17:11 ip
Vastaus #1135

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2276
  • Kukkahattusetä
Tussit ei ole tuttuja, mutta vaikutus on. :P Monessa asiassa luja usko auttaa löytämään eroja.

Monenlaisia uskomuksiin ja (L)kuultuihin eroihin perustuvia tingeltangeleita on myynnissä, eikä ihan pieneen hintaan... Onhan sitä tietysti ollut autoihinkin polttoaineen molekyylien tasasuuntaajia ja hirvipillejä myynnissä.
Kahden pytyn loukussa.

Tammikuu 07, 2015, 17:34:25 ip
Vastaus #1136

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2406
Gradient 1.1:sta ja kaiutinsuunnittelusta yksi pieni nyanssi: niissä on bassokaiutin suunnattu lattiaa kohden (kaappi on n 5 cm korokejaloilla) ja sen kartioon on Gradientin toimesta liimattu pieni käämistä tehy lisäpäaino (rengas) hidastamaan kaiuttimen liikkeitä. Siis leikkaamaan bassokaiuttimen yläpään taajuuksia.   :-[

Tuota samanlaista kikkaa on käytetty Tuomelan kaiutinrakennusohjeissakin. Oliskohan ollut Hifi 20/2, jonka bassokartioon piti laittaa sinitarraa.

Mutta eipä tuosta kannata murehtia. Mää uskoisin, että Jorma Salmi on tiennyt kaiuttimia suunnitellessaan mitä on tekemässä, ja kartion massan lisäämisellä sai elementille haluamansa ominaisuudet.

Joo, en tarkoittanutkaan tuota mitenkään vähättelevänä asiana, päinvastoin.
Soitin Jorma Salmellekin joskus ja pyysin jotain dataa noista kaiuttimien komponteista.
Ajelin toistokäyriä jollain netistä imuroimallani ohjelmalla.
Salmi oli hyvin avulias ja avoin, positiivinen persoona!

Helmikuu 21, 2015, 10:58:45 ap
Vastaus #1137

Lauri Eno

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1
Tämähä ei mikään myyntipalsta ole, mutta laitan nyt tämän tänne vinkiksi kun olisi mukava saaha tuo Metropoli hyviin käsiin.

https://www.huuto.net/kohteet/salora-metropol-57/351400776

Saapi kysellä lisäinfoja jos kiinnostaa.

 Minulla on tuossa noita muitakin hyviä vähätöisiä entisöintikohteita jos joku on projektia vailla.

T. Lauri

Helmikuu 21, 2015, 14:46:00 ip
Vastaus #1138

Petteri Heinonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1495
Ittellä on Saban vanha putkiradio joka rätisee pikkusen lämmetessään, joten aloin epäilemään että siellä on varmasti joku putki tullut tiensä päähän joka pitäisi vaihtaa. Netistä sitten ettimään tietoutta putken vaihtamisen suhteen ja selvisi että uuttakaan putkea ei voi sellaisenaan laittaa paikalleen, vaan se pitää "biasoida", eli säätää aina kyseiseen laitteeseen sopivaksi. Tästä biasoinnin suorittamisesta sitten kun lukee niin siellä tulee semmoista ohjetta vastaan että vasen käsi pitää mitatessa laittaa selän taakse ja oikeassa pitää olla puuvillahanska... Mitä helvettiä ? Onko muka näin vaarallista hommaa tämä radioamatööritoiminta vai pelleilläänkö tässä taas julmasti tietämättömän harrastajan kustannuksella ?


Helmikuu 21, 2015, 18:49:15 ip
Vastaus #1139

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2406
Nettistä kun lukee ohjeita, niin varmasti tulee neurooseja.
En ymmärrä miksi pitäsi biasoida, kun vaihtaa putket.
Ei niitä kukaan biasoinut ennenmuinoin, kun putkiradiot olivat normaalia käyttötavaraa. Ymärrän, että tulee tarkistaa biasointi, jos on todella Hi-End harrastaja ja muutaman tonnin vehkeet nurkassa!

Onhan niitä sellaisiakin kultakorvia,  jotka kuulevat eron eri putkeivalmistajien tuotteiden välillä!
Itselläni on puukorvat, joten en omissa kokeiluissani ole kuullut mitään eroa vanhojen NOS-SOVTEK-putkien ja kiinalaisten välillä!
Putkista täytyy muistaa, että putkien ominaisudet ovat riipuvaisia hilan/anodin/katodin mekaanisten mittojen tarkkuukisista.
Jopa pieni isku, voi muuttaa noita, jolloin putken vahvistus voi muuttua.
Tärkeää mielestäni on, että päätevahvistinasteen putket on mitattu ja parin toiminta-arvot ovat riittävän lähellä toisiaan (matching pair).

Vahvistinpiirin heikoin lenkki lienee kaiuttimet: jos panostaa vahvistimeen 1000 E, tulee panostaa kaiuttimin kymmenkertainen  määrä.
Silloin vahvistinlenkit lienevät tasapainossa.
Mutta kellähän on 10.000E kaiuttimet?

On hyvä tietysti muistaa, että putkivahvistimen anodijännite on jotain 350-400V luokkaa, joten voihan sieltä sähköiskun saada.
Muttei puvillahanskat taida siinä auttaa..........  :D