Aihe: Jawa kipinä

[Simo Puikko]

Kuten tuossa jo tuli esille, on näitä käsitelty jo pari kertaa täällä ennenkin. Ja kuten Juusela sanoikin, akun lataussysteemi ja kipinäpuoli eivät liity toisiinsa. Kuvassa näkyy selvästi, että syt puolan paikalla on ilmeisesti samanlainen valopuola, kuin kaksi muutakin. Eli kun saat sen syt puolan Slovakiasta, pitäisi kipinän löytyä ja pyörä on täysin ajokunnossa vaikka koko latausjärjestelmää ei olisi.
Huomasin vasta nyt, että tuossa Jounin kuvassa, suomenkielisessä kytk kaavassa, on käännösvirhe. E:llä merkitty osa (se muuntajan näköinen osa, joka sinulla on virtalukon yhteydessä) ei ole sytytyspuola, vaan lataussysteemin sarjakela. Induktanssi, ("vaihtovirtavastus") jonka on tarkoitus rajoittaa latausjännitettä. Ei liity mitenkään sytytykseen. Taisi näissä viestiketjuissa ollakin linkkejä engl ja saksankielisiin kytkentä kaavoihin. Niissä tuo on oikein. Ei ole ollenkaan harvinaisia tuommoset suomalaisissa ohjekirjoissa.
Joissakin tuo on muistaakseni lampunkopan sisällä. Kondensaattori on kytketty sähköisesti kärkien rinnalle. Ei ole juurikaan väliä, missä tuo komponentti fyysisesti on. Olisko tilakysymys tässä?

[Lauri Puirola]

Jossain oppaassa lukee että se kakkara on seleeni-tasasuuntaaja.




L&K.

[Simo Puikko]

Se on eri komponentti. Kytk kaavassa merkitty F llä, ja diodin piirrosmerkillä.
Nuissa vanhemmissa aiheissa on selitetty miten tuo lataus toimii. Voin sen vieläkin laittaa tähän iltasella. Ootellaan nyt, että Jouni saa sen käymään.

[Pekka Nyman]

Jawassa konkka, seleenitasasuuntaaja ja kuristin(kela) on virtalukon yhteydessä.


CZ150/125cc:n konkka on magneeton sisällä, seleenitasasuuntaaja ja kuristinkela etulampun kotelon sisällä.

[Jouni Illikainen]

Moro. Tulipa semmonenki mieleen, pitääkö noita valopuolia maadoittaa erikseen, täs syttöpuolaa odotellessa kaikkea tulee aprikoitua.. Jouni

[markkukovasin]

Yleensä valopuolat saavat maata kun ovat kunnolla ruuvattu siihen
pohjalätkään. Mutta kannattaa silti pyyhkiä rasvat ja muu lika kun ne
paikalleen ruuvaa- myös pohjalevyn alta.

t. Markku

[Jouni Illikainen]

Ok. Kiitoksia..

[markkukovasin]

Usein näkee valopuolan ruuvin alla "satiaisprikan" . Se puree ja johtaa sähkön hyvin sinne
koneen runkoon-ja sitten aikanaan sieltä muualle sähköjärjestelmään...

Moottorin maadoittaminen runkoon johdolla ei ole myöskään huonoa suorittamista...

t. Markku

[Markku Juusela]

Moro

Kytkentäkaaviossa näyttäisi olevan ihan johdolla maadoitus puolalta virtalukon napaan no. 31,vai onko vaan piirretty johdolla vaan ei maadoitus symbolilla.

[Jaakko Latvanen]

Ei oikeastaan tähän ketjuun, mutta yleisemminkin.  Mikähän vimma noissa 50- ja 60-lukujen suunnitteluissa on ollut säästää maajohdoissa...

Jos etuvalo maadottuu lampun kuoreen, ja akun maajohto on rungossa tai valopuolan maa moottorin kuoressa, niin mitäs kautta se virta synnyinseudulleen kulkee?  Entäs ohjaustankoon maadoittava sammutusjohto - ensiövirrasta lienee siinäkin kyse, eikä erityisen hyppäävästä jännitteestä?  Miten hyvä ja vastukseton on kosketus vaseliinissa uivan ohjauslaakerin kautta...

Entäs takavalon maadoitus lampun kuoreen; montako ruostuvaa tai tärinästä löystyvää pulttikiinnitystä on välillä, ennenkuin sähkö kotiinsa pääsee palaamaan?  Moottorinpultitkin ovat aika helposti löystyviä paikkoja, ja likaantuvia.

Kovasiinko se jo tuolla mainitsi niistä maajohdoista; ei sähkön kulku pitäisi ainakaan vaikeammaksi muuttua, jos kaikkiin mainittuihin väleihin varmistaa maadoitukset ihan johdolla, ja moottorin ja rungon väliin jopa hieman ihan ohutta paksummalla johdolla?  Maalattuihin pintoihin se tähtilevy vielä alle, vai miten?

Vai turhaa pirun seinälle maalaamistako vain on maadoituksien varmistus, tai jopa niiden mainitseminen?

jaakkovaakko

[Jouni Illikainen]

Tervehdys.Juu tässä vierähtänyt aikaa edellisestä.Tilasin siis sytyspuolan Slovakiasta,eikä tule kipinää,tulpanjohto ei vie maihin pakeliittiosasat mitattu piipparilla,kärkien oakeliittieristys toimii seki mitattu,kondensaattori mitattu 1.45 mikrofaradia näyttää,ei selvää mitä pitäs olla,Puola,kun ruuvattuna paikalleen kärkiille menevä johto piippaa maaihin sama onko paikallaan kärjissä tai ei,samoin valopuolat vai mitäs ne ny on piippaa maihin,vaik johdot irrottaa,näis kaikissa mittari näyttää 0.1 ohmia,sit kaaviossa kondensaattorin maajohto pitäs viedä dynamon ankkuriin,elikkä mihin?tässä viety kärkien kiinnitysruuvin kantaan,tuo kirjoitettu ohjeessa oikeen,et kond.maadoitusjohto dynamon ankkuriin,mitä tää meinaa..tässäpä tuli monenlaista,alkaa kyllä ymmärrys loppua mitäs tässä oikeen pitäs tehdä..osaisko ja haluaisiko joku vielä neuvoa..?
T.Jouni Illikainen

[Pekka Nyman]

Äkisti tuntuu aika isolta tuo kondensaattorin arvo. Pitäisi olla luokkaa 0.2...0.3 mikrofaradia.

[Pekka Lankinen]

"Puola,kun ruuvattuna paikalleen kärkiille menevä johto piippaa maaihin sama onko paikallaan kärjissä tai ei,"

[/size]Eli tuon piuhan eriste on jostain matkalta rikki ja maadoittaa koko ajan! Ei voi silloin kipinää tulla... [/color]

[Harri Valtari]

"Puola,kun ruuvattuna paikalleen kärkiille menevä johto piippaa maaihin sama onko paikallaan kärjissä tai ei,"

Eli tuon piuhan eriste on jostain matkalta rikki ja maadoittaa koko ajan! Ei voi silloin kipinää tulla...

Ei , vaan piippari maadoittuu ensiökäämin kautta , kuten kuuluukin .

[Simo Puikko]

Ei , vaan piippari maadoittuu ensiökäämin kautta , kuten kuuluukin .

Näin voi olla, vaikka eihän se oikosulkua saisi näyttää. (Piipata) Olen kyllä huomannut, että jotkut mittarit piippa oikosulkua aivan pienillä vastusarvoilla. Ei ole ollut syytä paremmin tutkia, kuinka pienillä. Tuon ensiökäämin vastus lienee 2-3 ohmia. joku tietänee paremmin?
On se nyt kumma, ettei tuohon kipinää löydy. Onko perusasiat varmasti kunnossa. Kärjet pelaa? Kärkiväli ja syt ajoitushan säädetään vasta kun vauhtipyörä on paikalla. Kärkiväliksi vaikka 0,4 mm kun ovat täysin auki. Sitten pyöräyttää konetta vaikka puolikierrosta, niin kärkien pitää olla kiinni. Ennakon voi säätää sitten, kun kipinä on löytynyt. Ja siinä vaiheessa, jos tuota käsin pyörittelee, pitää muistaa, että tuo konehan pyörii "takaperin". Eli magneeton päästä katsoen vastapäivään.