Eikös se mene suoraan niin, että vääntömomentti kertaa kierrokset on teho?
Suurimman tehon kierrosluku ja suurimman väännön kierrosluku ei juuri missään polttomoottorissa ole sama, ja noiden kahden huippuarvon kierrosluvut kertovat jotain moottorin luonteesta; vielä enemmän kertovat käyrät.
Dieselmoottori sietää suurempaa puristussuhdetta kuin bensakone, polttoaineen nakutuskestävyyden takia. Suurella puristussuhteella saadaan enemmän vääntöä, mutta suurella puristussuhteella on vaikea saada suurille kierroksille hyvää täyttöä; vääntö tippuu kierroksia lisättäessä nopeammin kuin pienemmällä puristussuhteella toimivassa moottorissa. Kampikoneistoinen mäntämoottori antaa tehoa noin 15% ajan pyöriessään, muun aikaa se hukkaa tehoa, ja kun laskennassa aina puhutaan keskitehosta tai väännnöstä, syntyy tästä vielä jonkinlaista harhakuvaa lukuja tuijotettaessa.
Näin olen asioita sisäistänyt, saattaa olla hölynpölyä?
Mikään polttomoottori ei anna vääntöä nollakierroksilla - tarvitaan erillinen moottorin käyntiin potkaiseva systeemi. Sähkömoottori lähtee vääntämään jo nollakierroksilla, ja useat antavat suurimman väännön heti lähtiessään pyörimään. Porakoneiden pyörimisnopeudet ovat enimmäkseen alueella, missä kampiakselirakenteinen polttomoottori ei vielä pysty edes itseään pyörittämään. Siksi näiden tehojen ja vääntöjen keskinäiset suhteet ovat kovasti erilaisia.
arveloo jv