Kirjoittaja Aihe: Porvarihallitus vs. ammattiyhdistysliike  (Luettu 39955 kertaa)

Maaliskuu 10, 2018, 18:02:37 ip
Vastaus #30

Reijo Huhtakangas

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5289
  • Tulin nain ja voitin
Kuten Markku jo toi ilimi, se ansiosidonnainen ei oo mitenkään sidoksissa liittoon tälläkään hetkellä.

No ei olekaan, mutta moni niin kuvittelee, se on asia jota AY-liike ei ole koskaan ollut kiinnostunut oikaisemaan........  :laugh:
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 10, 2018, 18:05:20 ip kirjoittanut Reijo Huhtakangas »
Alfa Romeo 159 Berlina 2.4 JTDm  -07


Autojen, Moottoripyörien ja Työkoneiden välitys Euroopasta :  


http://en-gb.facebook.com/people/Reijo-Huhtakangas/100000803162781

Maaliskuu 10, 2018, 18:36:52 ip
Vastaus #31

Ismo Hakamäki

  • Vieras
Täällä tuntuu muutamilla olevan se käsitys että töitä pitäisi tehdä vaikkei sillä palkalla eläisikään,kunhan jää tekemisen ilo...

Niinhän se nykyään menee, maahanmuuttajia koulutetaan töihin ja niille maksetaan minimipalkkaa mutta unohdetaan että ne saa kaikenlaista tukea mitä tavallinen  suomalainen tallaaja ei saa.
Metallialalla palkat pyörii 10-12e/h tuntumassa ja vuokrafirmojen kautta töihin pääsee, jos pääsee ja työt on pätkätöitä eli siinä löysässä hirressä roikut ja pienellä palkalla koitat kituuttaa, melkein saman rahan saa kotona istumisesta kun tahtoo nuo työmatkat olla sen verta pitkiä että fillarilla / julkisilla ei pääse jolloin pitää olla oma auto ja sekin tietysti maksaa ylläpitää.



En tykkää yleistyksistä, eikä tämäkään siihen sovi, mutta tossa kaveri hankki vuosi sitten firmaan sellasen sudeetti Pohjoiskarjalaisen koneistajan, ei se tullu tänne Pirkanmaalle ennen ku oli luvattu 27 erkkiä/tunti. No kuitenkin oli kannattava hankinta kuulemma, ajaa kahta kolmee konetta yhtäaikaa, ei tarvi ostella kokoajan uusia työkaluja rikkoutuneiden tilalle jne. Paikat pysyy siistinä kun kappaleen vaihdon välissä vielä kerkii siivoonkin muittenkin alueita. No nuori kaveri, joka on ilmeisesti päättänyt, että on ammattitaidoltaan nii in hyvä kun pystyy.

Meillä koulussa nyt keväällä valmistuvia ei meinaa saada työssäoppimisjaksoille lähteen, kun siä työpaikalla pitää olla koko päivä ja mennä aamulla...
Ja jos töihin mennään nin heti pitäis saada toi huippupalkka, vaikkei tiedä kummalla puolen sorvia pitäis seistä.
No vuoden päästä on onnex toinen juttu, mutta ne onkin maatalojen poikia ne koneistajat...

Tähän viitti lainata tuolta alempaa textiä, mutta kenen ne palkat pitäis saada päättää, jos ei "hyväveliverkostonpalkat" oo okei? Jos duunari haluu päätää palkoista ja vaikka vaan omastaan, nin se on yrittäjä sillon ja oon lukenu täältä, että niillähän onkin ihan helv. hyvät liksat itellä. Kannattaa siis alkaa yrittäjäks niin saa päättä monista hienoista asioista ja jos sattuu oleen semmosta satistin vikaa tulee se selkänahan kuorinta mahdollisuus ihan ponuksena päälle.

Maaliskuu 10, 2018, 19:17:49 ip
Vastaus #32

Teemu S. Lindfors

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 995
Täällä tuntuu muutamilla olevan se käsitys että töitä pitäisi tehdä vaikkei sillä palkalla eläisikään,kunhan jää tekemisen ilo...

Ei kai nyt sentään...

Mutta vaikea asia tämä. Minun käsitykseni mukaan villakoiran ydin on työn kustannus työnantajille. Laitoin joskus aikaisemmin asiasta esimerkin: jotta työntekijä saa 7 euroa tunnilta näppiin, pitää työnantajan laskuttaa asiakkaalta arvonlisäveroineen yli kaksikymppiä, koska verot ja veronluontoiset muut maksut. Pitää olla aika hyvä business, jotta työn teettäminen on mahdollista sellaiseen hintaan, että työntekijäkin saa kohtuullisen kakun.

Tässä aiheeseen liittyvä uutinen.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005598354.html

Maaliskuu 10, 2018, 19:37:07 ip
Vastaus #33

Jarkko Sjölund

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 736
Tänään tuli painettua 8h KIKYÄ eli nyt on suomea taas nostettu kellumaan vaikka porvarihallitus sitä kovasti upottaa yrittää.
Töitä on vaikka kuinka paljon mutta ylitöitä ei saa tehdä vaikka sakkomaksut alkaa olemaan todella lähellä joten KIKYSTÄ nyt sitten saatiin 8h apuja korvaamaan ylitöitä. :)
Aluksi luulin että ei koske määräaikaisia mutta varmistus asiasta ja kyllä sinne meikäläinenkin joutui kökkimään, vuokramiehiä tuo ei koske.
Pekkasvapaalla tuon olis saanu kuitattua mutta jatkosopimusta ajatellen menin kökkään mukaan jos vaikka loppuvuodeksi töitä sais jatkaa.



« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 10, 2018, 19:41:29 ip kirjoittanut Jarkko Sjölund »
Tunturi ss -80 matching numbers.
Solifer-Suzuki S -85.
Jupiter 50 -61.

Maaliskuu 10, 2018, 19:40:18 ip
Vastaus #34

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
”Eihän Suomessa ole mitään minimipalkkalakia”

Niin, no tietysti tarkoitin minimipalkalla niitä liittojen sopimia taulukkopalkkoja mutten yksinkertaisin esimerkein tätä asiaa avannut kun suurin osa ymmärsi varmaan kumminkin mitä tarkoitin.

Kun kummankin ryhmittymän intressit ovat erilaiset niin ymmärtäähän sen että ei kiinnosta toisen etu paskan vertaa. Työläinen kiroaa palkan riittämättömyyttä ja jatkuvaa pelossa elämistä epävarmuuden takia ja työnantajaa vituttaa kun kannattavuus ei nouse rutkasti joka vuosi kun ilman työntekijöitä ei pärjääkään ja niille pitää maksaa palkkaa enemmän kuin haluaisi. Se sopimusten taulukkopalkat on yhdessä hyväveli verkostossa sovittuja ja on se kumma kun ei tekemisen ilo riitä työläiselle. Tai no onhan niitä ulkomaaneläviä jotka halvemmaksi tulevat. Vai luuleeko joku että kansaivälisen veljeyden takia niitä tänne töihin otetaan?
Mielestäni nuo liittojen väliset sopimukset tehdään sentakia, että niitä noudatetaan.
Kuten sanoin, Teknologiateollisuusliiton TES määrittää tarkkaan minkälaisia lisiä maksetaan.
Yhteensä ne ovat n 25% taulukkopalkkojen päälle.
Kuten myös sanoin, siellä on myös HKO, eli henkilökohtainen osuus, ns hyvänmiehen lisä.

Näyttää, että täällä esitetään mielipiteitä täydellinen tietämättömyyden varmuudella, joten sanottakoon pari sanaa Suomen suurimman liittojen palkkajärjestelmästä. Teknologiateollisuus on käyttänyt jo 25 vuotta ns, PARAKE- järjestelmää ( palkkarakennekehys).
Parake määrittää, että firmoissa tulee työt (!!!) luokitella työn vastivuuden  ( osaaminen) mukaan, joko 3 , 9 tai 12 portaisiksi järjestelmiksi ( pikkufirmoille riittää tuo 3 portainen, koska siellä monet joututuu tekemään hyvin erilaisia töitä).
Näin jokainen ihminen saa tekemänsä työn vaativuuden mukaista palkkaa. En ymmärtä, miksi tuollaisia monimutkaisia järjestelmiä sovitaan, luodaan ja ylläpidetään, jos niitä ei noudateta?
Siis että makseltais palkkaa naamakertiomen mukaan.
Tai sen mukaan, jos joku sattuu pottuilemaan johtajalle pikkujoulussa.

Tuollainenn järjestelmä takaa sen, että ihmiset saavat osaamisensa mukaista peruspalkkaa, naamasta ta sukupuolesta tms riippumatta. Siis tekemänsä työn mukaisesti. Sitten laatu- ja henkilökohtaiset omnaisuudet tuovat em lisät siihen päälle.
Toki myös firman intresseissä on maksaa osaajille osaamisen mukaista palkkaa, muuten he sanovat hyvästi.

Lisäksi itse olen ollut mukana firmassa, joka maksaa tulospalkkiota yhtiön tuloksen mukaisesti.
Firmassa tehdyn paikallisen sopimuksen mukaisesti.
Viimesenä vuotena, kun olin mukana se oli n 800.000€ jaettuna 250 ihmiselle. Siis n 3 viikon palkka.
Suosittelen hakeutumaan tuollaisiin firmoihin.
Toki ymmärrän sen, että jotkut kalastelevat parempia palkkoja, jopa pimeästikkin maksettuja.
Se kuuluu ihmisen luonteeseen.
Tällöin on vain hyväksyttävä noiden villien markkinoiden säännöt eikä alkaa parkumaan liitoista apua.


« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 11, 2018, 09:38:29 ap kirjoittanut Jouko Kuisma »

Maaliskuu 10, 2018, 19:41:01 ip
Vastaus #35

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Täällä tuntuu muutamilla olevan se käsitys että töitä pitäisi tehdä vaikkei sillä palkalla eläisikään,kunhan jää tekemisen ilo...

Ei kai nyt sentään...

Mutta vaikea asia tämä. Minun käsitykseni mukaan villakoiran ydin on työn kustannus työnantajille. Laitoin joskus aikaisemmin asiasta esimerkin: jotta työntekijä saa 7 euroa tunnilta näppiin, pitää työnantajan laskuttaa asiakkaalta arvonlisäveroineen yli kaksikymppiä, koska verot ja veronluontoiset muut maksut. Pitää olla aika hyvä business, jotta työn teettäminen on mahdollista sellaiseen hintaan, että työntekijäkin saa kohtuullisen kakun.

Tässä aiheeseen liittyvä uutinen.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005598354.html

Jos yritys myy työtä, niin tilanne on tuon kaltainen, mutta monella teollisuudenalalla työvoimakustannukset ovat häviävän pieni osuus kokonaisuudesta, koska pääosa kustannuksista tulee energiasta, raaka-aineista ja tuotantolaitteista.
Kahden pytyn loukussa.

Maaliskuu 10, 2018, 20:18:12 ip
Vastaus #36

Teemu S. Lindfors

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 995
Jos yritys myy työtä, niin tilanne on tuon kaltainen, mutta monella teollisuudenalalla työvoimakustannukset ovat häviävän pieni osuus kokonaisuudesta, koska pääosa kustannuksista tulee energiasta, raaka-aineista ja tuotantolaitteista.

Onhan se näinkin, mutta...

Suomessa palvelualat työllistävät noin 60 % kaikista työllisistä (yksityinen sektori 35 % ja julkinen 25 %).

Teollisuudessa taasen Suomen on vaikea kilpailla raaka-ainepuolella, koska raaka-ainekustannuksiin ei usein pääse vaikuttamaan. Puolivalmisteissa ongelmaksi muodostuu, että volyymit ovat usein Suomessa pieniä, jolloin hinnat tuppaavat olemaan korkealla. Eikä energian hintaankaan yleensä ole mahdollista merkittävästi vaikuttaa, paitsi verotuksen kautta.

Maaliskuu 10, 2018, 20:37:56 ip
Vastaus #37

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Täällä tuntuu muutamilla olevan se käsitys että töitä pitäisi tehdä vaikkei sillä palkalla eläisikään,kunhan jää tekemisen ilo...

Ei kai nyt sentään...

Mutta vaikea asia tämä. Minun käsitykseni mukaan villakoiran ydin on työn kustannus työnantajille. Laitoin joskus aikaisemmin asiasta esimerkin: jotta työntekijä saa 7 euroa tunnilta näppiin, pitää työnantajan laskuttaa asiakkaalta arvonlisäveroineen yli kaksikymppiä, koska verot ja veronluontoiset muut maksut. Pitää olla aika hyvä business, jotta työn teettäminen on mahdollista sellaiseen hintaan, että työntekijäkin saa kohtuullisen kakun.

Tässä aiheeseen liittyvä uutinen.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005598354.html

Jos yritys myy työtä, niin tilanne on tuon kaltainen, mutta monella teollisuudenalalla työvoimakustannukset ovat häviävän pieni osuus kokonaisuudesta, koska pääosa kustannuksista tulee energiasta, raaka-aineista ja tuotantolaitteista.

Suomalaisen PKT- firman suorat loppukokoonpanon palkkakulut on jotain 10-20% tuotteen hinnasta.
Tuosta työntekijä saa jotain kolmanneksen nettona (ns. verokiila, josta Teemu jo tuolla puhui).
Mutta tietenkin on vielä työnjohtokulut, suunnittelukulut, toimistohenkilökunta ( palkanlaskenta, kirjanpito, viranomaisvelvoitteet),
johdon palkat ( tj ja hallitus).
Palkkoja nekin on!
Jätetään nyt käyttökatteen jälkeiset kulut tässä keskustelussa pois ( rahoitus, koneiden poistot).
Mutta mitäs se loppu sitten on?
Alihankintaa, materiaalia ja niiden kuljetuksia, lopputuotteiden pakkauksia ja kuljetuksia.
Onhan niissäkin suomalaista työtä!
Teräs voi tulla Raahesta, muovipuristeet Salosta jne
Suomalainen rekka ajaa materiaalit, samoin valmistuotteet.
Kyllä KIKY vaikuttaa kaikkiin niihinkin!

On kovin yksinkertaistettua ajatella vain yhden firman palkkakuluja.
KIKY:ssä on kyse koko suomalaisesta tuotantoketjusta, eli Suomen kustannustasosta!

Edit:
Jos ajatellaan paperiteollisuutta, josta aina sanotaan palkojen olevan vain 2-3% tuotteen kustannuksista.
Siis AY-liike sanoo.
Taas pitää miettiä mitäs se loppu on, kun voitot ovat n2-5% luokkaa.
Tietysti puun hintaa, sanotaan.
Mutta onhan siinäkin työtä: rahdissa kuskin palkkaa, kaadoissa metsurit yms.
Kantohinta on kuulemma vain murrto-osa ostohinnasta.
Tietenkin selluloosa ja paperi rahdataan Suomesta pois, joten sielläkin on taas noita työvoimakustannuksia.
No sitten voitot!!!???
Katson pari viikkoa sitten viimevuoden tuloksia: sijoitetun pääoman tuotot ( edit), ROI, olivat 10% kahta puolta.
Siis ihan hyviä sellaisille sijoittajille, jotka odottavat turvallista sijoitusta.

Tuli taas pitkä loru, jota harva kuitenkaan jaksaa lukea.
Siinä kun ei ole klikkausotsikkoa!
Tutkimuksen mukaan nettisurffaaja jaksaa keskityä yhteen artikkeliin 8-12 sekuntia.
Toivottavasti täällä vähän pidempään.



« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 11, 2018, 09:36:06 ap kirjoittanut Jouko Kuisma »

Maaliskuu 11, 2018, 09:32:09 ap
Vastaus #38

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Jouko, sijoitetun pääoman tuotot.

Jaksoin lukea. Aiheet jotka kiinnostaa, niitä luetaan pitempään. Eri motiivein mutta kuitenkin.
Joku lukee etsiäkseen virheitä kirjoituksesta, joku vahvistaakseen käsityksiään, joku oppiakseen jotain jne.

Mutta näin se kulkee, yks pääomasijoittaja kurvas pihalta kirkakeltasella 911 porshellaan, näky olevan rekkari ROI.

Maaliskuu 11, 2018, 10:35:20 ap
Vastaus #39

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 4350
Aiemmin mainittu HKO (henkilökohtainen osuus) On mielenkiintoinen juttu.
Esimerkki vuosien takaa, kun olin duunissä eräässä Pohjois-Karjalaisessa autodynastiassa.
Tarina on korjaamopäällikön kertomaa, kun HKO tuli käyttöön ja saatiin aiheesta peruskurssi I ja II
Meillä oli muistaakseni HKO:n osuus palkasta jotain 25% luokkaa?
Jos talossa on vaikka 10 duunaria (helppo luku laskea), niin
kaksi on siellä huipulla
viisi on keskellä
Kolme on pohjalla
Suhde piti pysyä koko ajan noin niin kuin samana, koska kaikki ei voinut olla huipulla, keskellä tai pohjalla.
Aina taloon tullut aloitti pohjalta ja joku nousi pohjalta keskikastiin ja jos huipulta joku lähti, niin keskeltä joku nousi huipulle.

Jos pohjalla oleva halusi osaamisella, tiedolla ja taidolla nousta, niin sen piti päihittää joku keskialueen tyyppi, joka putosi sinne pohjalle.
Hauskinta siinä oli se, että jos tipuit asteikolla, niin palkka ei pienentynyt.
Mutta Jos tuntipalkka putosi paperilla vaikka 16€urosta 13€uroon, niin tapahtui seuraavaa.
Asentaja sai edelleen sitä 16€ tuntipalkkaa, vaikka HKO:n mukaan sille kuuluisi 13€, mutta tähänkin oli konsti.
Kun tuli palkankorotuksia, yleiskorotuksia tai jotain, niin ne ei koskeneet tätä alemmalle tasolle tippunutta, vaan sitä 3€ tuntipalkan erotusta alettiin kirimään umpeen.
Jos vuoden yleiskorotus oli vaikka 1,5€, seuraavana vuonna 1,5€, niin kahdessa vuodessa ero oli tasoitettu ja alemman tason tyypillä oli tuntipalkka 16€ ja vasta sen jälkeen ko. asentaja alkoi saamaan palkkaan yleis- ja mitä lie korotuksia.

Systeemissä oli ongelma, kun huipulla olleille miehille alkoi tulla ikää ja numerot lähti laskuun ja nuoremmat syrjäytti ne, niin palkkamenoissa tapahtui hetkellinen vääristymä ja sitä ei tarina kerro, että miten se korjattiin sitten, että laskiko palkka ihan oikeasti.

Hankala kirjoittaa, mutta silloin se meni noin ja koska sen jälkeen ei palkkaan ole HKO vaikuttanut, niin en tiedä missä mennään 2018
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Maaliskuu 11, 2018, 10:43:16 ap
Vastaus #40

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 4350
Vielä tuosta palkasta.
Pitääkö palkkaa maksaa siitä mitä on ja on ollut vai sillä perusteella mitä tekee?
Saako palkka pudota, jos vaikka iän tai muun syyn myötä työteho alkaa hiipumaan ja nuoremmat takoo parempia numeroita, vai pitääkkö sille "heikompitehoiselle" maksaa edelleen samaa palkkaa?
Mitä mieltä asiasta on ne parempia numeroita takovat, kun tietävät, että joku tienaa saman verran tai jopa enemmän, vaikka tulokseen verrattuna ei pitäisi.

Hyvä esimerkki on aikoinana se Postin rekkakuskien palkkavaatimus, kun tarjottiin lajittelua tai lopputiliä, niin Postin rekkakuskit sanoi, että lajittelu sopii, mutta rekkakuskin palkalla.
Monella muullakin alalla (lähinnä valtio/kunta), kun joku tehtävä loppuu ja duunari siirretään toisiin hommiin, niin palkka kulkee mukana, vaikka se uusi duuni olisikin huonommin palkattua.

« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 11, 2018, 10:56:52 ap kirjoittanut Petri Behm »
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Maaliskuu 11, 2018, 10:55:43 ap
Vastaus #41

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Mulla on ollu 40 vuotta provisiopalkka. Se on oikea maksutapa. Siitä saat mitä teet. Väärin, siitä saat mitä tulosta syntyy. Tekeminen, ajankäyttö jne ei merkitse mitään, vaan se mitä syntyy.  Myyntimiestä on helppo mitata. Sen näkee viimeseltä riviltä.
Joku tekee enemmän tunteja, joku käyttää päätään enemmän jne. Vain tulos on se mistä myyntimiehelle maksetaan.
Jos ei myynti suju niin kyllä se ittekki älyää häipyä. Hyvä myyntimies tekee tilinsä pienemmällä panoksella.
Mutta. Myyntimiehellä ei ole varaa sairastella. Sillä ei ole mahdollisuutta vanheta arvokkaasti. Se kilpailee nuorempien kanssa mutta.

Kokemuksella on joku merkitys. Kyllä se vanha myyntimies pärjää kun vaan käyttää päätään.

Maaliskuu 11, 2018, 10:59:54 ap
Vastaus #42

Taito Nuutinen

  • Vieras
On se yks taatana tuo porvari.  Nyt aikoo tarjota ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa kaikille.  Ajattele, kaikille!  Niillekin, jotka ei ole ammattiyhistysliikkeen jäseniä.  Me verorahoista maksetaan 95% tuosta ansiosidonnaisesta, työttömyyskassat maksaa 5%. 
jaakkovaakko

Minua askarruuttaa se miten kaikille voidaan laskea ansiosidonnainen korvaus..Esimerkkinä "uuninpankopoika" joka ei ole ikinä edes sammuttanut pelikonettaan koulun päättämisen jälkeen...miten tällaiselle lasketaan ansiosidonnainen korvaus vai olenko pienessä päässäni(huomatkaa pieni itseironiani)käsittänyt ansiosidonnaisen korvauksen perusteet väärin?Ei ymmärrä ei..
Ja jos tällainen käytäntö toteutuu katoaa liittojen jäsenyyden "porkkanana" ollut päiväraha pois..
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 11, 2018, 11:10:58 ap kirjoittanut Taito Nuutinen »

Maaliskuu 11, 2018, 11:50:54 ap
Vastaus #43

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Sijoitetun pääoman tuotot.
Tarkoitatko esim.. Suuryritys ostaa pääomatuotoilla maailmanlaajuisasti kymmeniä yrityksiä eli sijoittaa saavutettua pääomaansa. Muutaman vuoden kuluttua tehdyistä pääomasijoituksista päättäneet alkavat myydä nopealla aikataululla aiemmin ostettuja yrityksiä. Kauppa käy hyvin huokean myyntihinnan houkuttelemana, sen seurauksena yrityksen kassatulo ja omaisuus kasvaa muhkeasti ja "päättäjät" saavat, tietenkin sopimuksiin perustuen, bonuksia rahana ja etuisuuksina esim. eläke asioissa. Kuinka ollakaan eläke houkuttelee ja aiemmin ostoista ja myynneistä päättäneet jäävätkin eläkkeelle ja muuttavat "jonnekin".. JOS tarinan alussa mainitut ostot olisvat jääneet toteuttamatta olisi suomen valtio kuitannut vastaavasti verotuloa, tai olisiko?
Kysyy läheltä seurannut.

ROI on sijoitetun pääoman tuotto.

Keitä ovat "päättäjät"?
Ylin päättävä elin on yhtiökokous, omistajat. Ne joilla osuus firmaan. Nämä valitsee hallituksen. Hallituksella on yksi palkollinen, toimitusjohtaja. Operatiivinen vastuu toteuttaa hallituksen (osakkaitten) asettamia tavotteita on sillä.

Yrityksen tarkoitus on tuottaa pätäkkätä omistajille. Kaiken muun toiminnan on tuettava tätä. Omistajat määrittää mitä tahtovat yhtiöltä johon ovat laittaneet rahnaa kiinni.

Aatellaas vaikka siten että laitat rahaa kiinni johonkin yritykseen. Hyvästä sydämestä? Ollaksesi kiltti? Unohda koko juttu, rahaa sijoitetaan että sille saadaan tuotto. Näin kuuluukin olla. Minkä helevatan takia panis rahaa kiinni johonkin putkaan jos ei odota saavansa sijoitukselleen tuottoa.


No sitte tullaan sen eteen että minkälainen yritys. Köyhänperän nakkikioskin yrittäjällä on ollut tavoitteena työllistää itsensä kun ei muutakaan duunia paikkakunnalla ole. Siinä on saman puhelinnumeron päässä osakkaat, hallitus, toimitusjohtaja, ja koko henkilökunta. Pikkasen isommissa yrityksissä on toisin.

Maaliskuu 11, 2018, 12:23:11 ip
Vastaus #44

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Sijoitetun pääoman tuotot.
Tarkoitatko esim.. Suuryritys ostaa pääomatuotoilla maailmanlaajuisasti kymmeniä yrityksiä eli sijoittaa saavutettua pääomaansa. Muutaman vuoden kuluttua tehdyistä pääomasijoituksista päättäneet alkavat myydä nopealla aikataululla aiemmin ostettuja yrityksiä. Kauppa käy hyvin huokean myyntihinnan houkuttelemana, sen seurauksena yrityksen kassatulo ja omaisuus kasvaa muhkeasti ja "päättäjät" saavat, tietenkin sopimuksiin perustuen, bonuksia rahana ja etuisuuksina esim. eläke asioissa. Kuinka ollakaan eläke houkuttelee ja aiemmin ostoista ja myynneistä päättäneet jäävätkin eläkkeelle ja muuttavat "jonnekin".. JOS tarinan alussa mainitut ostot olisvat jääneet toteuttamatta olisi suomen valtio kuitannut vastaavasti verotuloa, tai olisiko?
Kysyy läheltä seurannut.

Tuossa kappaleessasi on jokin olettamavirhe, tai sitten en vaan ymmärrä jujua.
Jos yritys ostaa tuotetulla rahalla toisia yrityksiä, se sitoo kassavaroja ( jos ei tehdä mitään osakeantia tms, josta päättää yhtiökokous, so omistajat).
Kassa ei ole sama, kuin tulos.

Tuloksessa nuo yritysostot näkyvät poistoina.
Jos ostoksista maksetaan ylihintaa (> yrityksen varallisuus), on ylihinta kirjattava konserniaktiivana taseeseen.
Se pitää myös poistaa vuosipoistoina.
Poistot vähentävät tulosta em poistoiden verran, yleensä ne tehdään 10 vuoden aikana ( kirjanpitolaki antaa raamit ja yhtiön hallitus päättää poisto- ohjelman, esim.  3 vuotta atk- yms, 10 v koneet, 25 vuotta kiinteistöt).
Joten ostavan yrityksen tulos ja niiden verot vähenevät vuosittain em poistojen verran.

Mutta sitten, kun noita ostettuja yrityksiä myydään, palautuu saadut kauppasummat takaisin ostajan tulokseen ja sitäkautta veroihin.
Mikäli yhtiöitä myydään halvemmalla, kuin on ostettu, tulee siitä tappiota. Se tietenkin vähentää ostajan tulosta ja siten veroja.
Mutta mikäli ostettu yritys on tervehdytetty tms saatu arvokkaammaksi ja sen myynti tuottaa voittoa, lisääntyy ko voitto tulokseen ja veroihin.
Yleensä noita yrityksiä ostetaan ja otetaan sieltä tarvittavat palat ( tietotaito, patentteja, markkinosuuksia tms) ja loput sitten myydään pois. Näinollen myyntihinta voi olla halvempi, kuin ostohonta. Yhtiöhän on saanut lisäarvoa em paloista.
Näin ostavan yhtiön osaamista ja vahvuutta on lisätty.
Se näkyy em ostetun yrityksen osto- ja myyntihintojen erotuksena.
Se jää siten ostajan taseeseen, josta se poistetaan vuosittain. Näin se vähentää tulosta ja verojakin.

Sitten on vielä ns tappioidenkin ostoja.
Eli yhtiö ostaa jonkun toisen yhtiön, josta se saa samalla yhtiön taseessa olevia tappioita.
Nämä se sitten voi vähentää omassa verotuksessaan.
Toki terveessä yritysostossa voi olla ostajalle selkeitä lisäarvoa tuottavia osia, mutta myös tappioita.
Ne siten lasketaan ostavassa yhtiössä ostetun yrityksen lisäarvoksi verovoittojen arvolla.
Tämä on jo selvää verokeinottelua, joka on oma maailmansa.
Siihen en ole perehtynyt, en ole ollut tekemisissä, enkä haluakkaan.

Jokainen yhtiö menoerä kirjataan ja näkyy tuloksen vähenemisenä lyhyellä (kulukirjaus) tai pitkällä aikavälillä (poisto).
Noiden ero määräytyy kirjanpitolaissa onko ko erä tilivuoden tulokseen kohdistuva vai pitkäaikainen ( koneet, rakenukset yms).

Tässä on insinöörin näkemys, kauppatieteilijät korjatkoot.
Periaatteessa sama, kuin tavallinen ihminen myy omaa omaisuuttaan.
Poistot vain on erilainen käytäntö.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 11, 2018, 12:34:52 ip kirjoittanut Jouko Kuisma »