Aihe: Aktiivimallia

[Kari Sillanpää]

Tokihan niitä kuluja matkoista tulee, mutta elämä on valintoja täynnä. Jos haluaa asua syrjässä (halvemmat kämpät, rauhallisempaa) niin siinä sitten joutuu vähän aikaansa ja rahaa käyttämään kulkemisiin jos työpaikka on vähän kauempana. Itse aikani muutin aina työpaikan perässä (kerran jopa toiseen maanosaan ja toisella kertaa Savoon, se se vasta ekstriimiä olikin), mutta aikuisella iällä mielellään löisi juuret kiinni johonkin. Sen jälkeen muuttaminen ei ole enää ihan helppoa, eikä missään nimessä kohtuullista että muuttamista tai kakkoskämpän hankkimista edellytettäisiin ainakaan noissa hommissa mihin työkkäri yleensä ihmisen osoittaa, eli ns. alemman portaan suorittavat työt jossain vuokrafirmassa.

Markun laskelmiin viitaten, "kannattaisiko" työnteko sitten, ja tuntuisiko se "itselle jäävä" 1200€ paremmalta jos kotona pötkötellen ei saisikaan pennin latia, tai jos saisi "vain" vaikkapa pari sataa palkkioksi olemassaolostaan? Jos työ alkaisi tuntua kannattavalta matkasta huolimatta, niin hallitushan saattaa olla ns jäljillä noiden tiukennusten kanssa?

Koska onhan siinä ihmisellä itselläänkin peiliin katsomisen paikka jos on jossain hevonkuusen pikku muuttotappiokylässä esimerkiksi työttömänä rakennusmiehenä. Talot rakennetaan kasvukeskuksiin, joten sinne vaan keikalle tai sitten on keksittävä jotain muuta hommaa, tarvittaessa kouluttauduttava tai muutettava. Tai tyydyttävä peruspäivärahaan, "juostava joutavanpäiväisillä kursseilla" ja loppuaika sitten kulutettava vaikka ongella tai oluella. Mutta turha siitä on Sipilää tai yhteiskuntaa tai herroja syyttää jos ei Sotkamon takamailla rakenneta taloja. Ihmisellä on Suomessa vapaus asua missä haluaa, mutta ei se sitä tarkoita että jokaiselle pitäisi järjestää mieluinen työpaikka asunnon naapuriin.

Sata kilometriä on tosiaan lähes kohtuuton matka, ja kyllä tunninkin matka per sivu on siinä rajoilla (kokemusta on), ainakin jos on kellokortin perässä. Mutta ei se tunnin kestävä työmatka yleismaailmallisesti mikään erikoisuus ole, eikä Suomessakaan harvinainen edes "ihmisten ilmoilla".

 

[Kari Sillanpää]

Juuri noita "melkein tutkinnon" omaavia reppanoita on helsinki täynnä..eivät varmaan pysyis hengissä viikkoa jossain suomussalmella..
pitäähän palvelut olla lähellä..

Toi Racine on mua vuoden vanhempi kaveri, enkä miestä tunne lainkaan, mutta ikätoverieni keskuudessa, plusmiinus muutama vuosi, oli yleistä siinä 90-luvun lopulla lähteä töihin kesken koulun. Itsekin tein niin vuonna 1998. No, suhdanteet ja todellisuus iskivät omallekin kohdalle siinä jo hetikohta milleniumin jälkeen, ja tein sitten opinnot loppuun kun keskeneräistä tutkintoa sai aina selitellä kun töitä haki. Osan opinnoista tein opintovapaalla, loput työn ohessa ja valmistuin 14 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen vuonna 2006. Tekniikan alalla ei ole mitenkään harvinaista että meitä 45-50-vuotiaita on keskeneräisten opintojen kanssa liikkeellä, vallankin tietotekniikan puolella kun Nokia värväsi suoraan koulusta satoja teekkareita.

Eri juttu sitten nää valtioitieteiden tai filosofian yo:t, joilla on työpaikat julkisella puolella ja ilman tutkintoja ei vaatimukset täyty. Ei liene juuri muita vaihtoehtoja kuin alkaa kohujulkkikseksi tai mennä politiikkaan.

[Ossi Viita-aho]

Karin molempiin ylläoleviin ajatuksiin on heleppo yhtyä.

Ihan vaan Mieleen tulleita ajatuksia:
-onko nykyinen työttömyyskorvauksen taso oikea?
-onko vastikkeeton työttömyyskorvaus perusoikeus?
-onko asumistuki perusoikeus?
-onko sossunkassa perusoikeus?

Musta tuntuu, että Suomessa on aika kiva asua.

Tuottavuudessa pittää aina erottaa työntekijälle maksettava palakka ja virman laskutus, sillä ne ei oo mitenkään sidoksissa toisiinsa. Siinä vaiheessa, kun työntekijän tekemä työ ei oo ennää tuottavaa, niin kellään ei oo mukavaa. Kun työ lakkaa olemasta tuottavaa, lakkaa myös työpaikat olemasta.

[Petri Behm]

Tokihan niitä kuluja matkoista tulee, mutta elämä on valintoja täynnä. Jos haluaa asua syrjässä (halvemmat kämpät, rauhallisempaa) niin siinä sitten joutuu vähän aikaansa ja rahaa käyttämään kulkemisiin jos työpaikka on vähän kauempana.

Jos jatkossa työpaikat ei ole kovin pysyviä, niin sittenhän ollaan niitä "kausiduunareita" ja ravataan työn perässä ilman juuria...
Toki työn perässä pitää muuttaa, mutta kuinka monta kertaa.

Sitten se toinen juttu.
Jos työn perässä pitää muuttaa, niin eikö sitten voisi kaikki kansaa siirtää suoraan sinne kasvukeskuksiin, niin kuin 60-luvulla...

[Henry Eklund]

Mutta sen sanon ettei voida vaatia työn vastaanottoa kun todistevasti ei julkista liikennöintiä ole, jaa 5Km kävelyä niin kouluaikaan kulkis bussi mutta takaisin ei pääsisi enään neljänaikaan. Joku tolkku hommassa pitäisi olla, taas on keksitty pääkaupungissa jossa metrot vilistää ja bussit kulkee.

Muuten kannatan kovaa aktivointia ja jos työn antaja saa ilmatteeksi hyvän/ahkeran harjoittelijan niin päästääkö pois, ei päästä.

[Kari Sillanpää]

Tokihan niitä kuluja matkoista tulee, mutta elämä on valintoja täynnä. Jos haluaa asua syrjässä (halvemmat kämpät, rauhallisempaa) niin siinä sitten joutuu vähän aikaansa ja rahaa käyttämään kulkemisiin jos työpaikka on vähän kauempana.

Jos jatkossa työpaikat ei ole kovin pysyviä, niin sittenhän ollaan niitä "kausiduunareita" ja ravataan työn perässä ilman juuria...
Toki työn perässä pitää muuttaa, mutta kuinka monta kertaa.

Sitten se toinen juttu.
Jos työn perässä pitää muuttaa, niin eikö sitten voisi kaikki kansaa siirtää suoraan sinne kasvukeskuksiin, niin kuin 60-luvulla...

Niinpä, voihan sitä ajatella että ne juuret ja koti on jossain, ja töiden perässä reissataan. Kuluttavaa sekin olisi, ja vaatisi ihan uudenlaisen ajatusmallin. Monella helsinkiläisellä on se "meiän lande" johon ajetaan jonossa vitostietä aina pitempien pyhien aikaan, ehkä se on se "juuret"-paikka heille.

Muuttaminen moneen kertaan käy kukkaron päälle, kun Suomessa tavallisen ihmisen käytännössä ainoa konsti kerätä vähäriskistä pesämunaa on oma asunto, ja aina asuntoa vaihtaessa menee leimavero. Ja nykyään ei tunnu kämppien hinnatkaan olevan missän automaattihississä, paitsi ehkä aivan kasvukeskuksissa, joissa hinnat ovat nyt jo aivan poskettomat.

Ja tuosta kulkemisesta, onhan se simputusta tupata jollekin väkipakolla jotain varastohommaa tai rappujen siivousta (mitenkään näitä hommia väheksymättä) 100km päästä, kun tällaisiin töihin on saatavilla väkeä ihan joka puolella. Ei kenenkään kannata hankkia autoa ja ajaa sillä joka päivä 200km että saa siivota 4 tuntia alle kympin tuntipalkalla. Todennäköisesti joka toisesta kerraarion rapusta löytyy ovi, jonka takana on työtön, joka voisi sen homman tehdä.

Niin, ei kai 60-luvullakaan ketään pakotettu siirtymään, kannustettiin vaan pakettipeltoratkaisuin ja sellaisin? Ja töitähän oli kaikille ja niitä pskempiakin duuneja alettiin vaan tekemään, toisin kuin nyt kun heti koulusta pitäisi päästä creative directoriksi kulmakonttoriin 7 tonnin kuukausipalkalla Tai telkkariin.

[Jouko Kuisma]

Tokihan niitä kuluja matkoista tulee, mutta elämä on valintoja täynnä. Jos haluaa asua syrjässä (halvemmat kämpät, rauhallisempaa) niin siinä sitten joutuu vähän aikaansa ja rahaa käyttämään kulkemisiin jos työpaikka on vähän kauempana.

Jos jatkossa työpaikat ei ole kovin pysyviä, niin sittenhän ollaan niitä "kausiduunareita" ja ravataan työn perässä ilman juuria...
Toki työn perässä pitää muuttaa, mutta kuinka monta kertaa.

Sitten se toinen juttu.
Jos työn perässä pitää muuttaa, niin eikö sitten voisi kaikki kansaa siirtää suoraan sinne kasvukeskuksiin, niin kuin 60-luvulla...

Noita työn perässä muuttajia täälläkin taitaa olla useampia!
Itsekin lähdin 70-luvun alkupuolella  E- Pohjanmaalta mualimaa kahtelemaan.
En toki Suomea pidemmälle lähtenyt, vaikka Siemens Saksaan houkuttelikin.
Olisinhan sinne kotikuntaankin voinut jäädä, jos olisin oman firman perustanut.
Vaan ei pelkällä opiskelupohjalla tuntunut olevan riittävästi tietotaitoa, kun valmistavaa yritystä ajattelin.
Joten kokemusta piti ensin hankkkia.
Niin se elämä on sujahtanut kokemusta hankkiessa.

Jokunen kaveri palasi opiskelujen jälkeen kotikuntaansa perustaen sinne firman ja teki elämäntyönsä siellä.
Vaikea on kuitenkaan verrata, kumpi vaihtoehto on ollut parempi, ja kenelle.
Mutta aina on ollut tekeville töitä. Oma lukunsa on tietysti ne, jotka odottavat katettua pöytää ja laskevat menetettyä vapaa- aikaansa. Ne siellä kotona ruikuttaa edelleenkin, nyt vain pientä eläkettään.

En ole opiskelujen jälkeen hakenut töitä.
Niitä on aina tarjottu, mutta en ole yrityänyt myydä itseäni korkealla palkalla, vaan mennyt mielenkiintoisten töiden perässä mottona: ensin tulokset, sitten palkankorotukset.
Onhan siinä alussa tullut sellaisia 12/6 työviikkoja vuodenkin verran ennenkuin tulokset ovat alkaneet näkymään.
Mutta kun ihmisellä on mielenkiinto työn tekemiseen ja intohimo työn kohteeseen, aina löytyy töitä!
Ja se takaa hyvät työn tulokset, joista maksetaan!
Siinä minun aktiivimallini!

[Jaakko Latvanen]

Jos sattuu olemaan joltain pikkupaikkakunnalta kotosin eikä halluu muualle muuttaa, kannattaa opiskella lääkäriks; eiköhän kunnan arvauskeskuksessa oo vappaita paikkoja tarjolla...

jv

[Petri Behm]

– Arvioin, että työvoimahallinnon sivuilla yli 90 prosenttia metallin työpaikkailmoituksista on ollut vuokrausfirmojen kautta.

Linkissä vähän mietittävää.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005507094.html

[Jouko Kuisma]

– Arvioin, että työvoimahallinnon sivuilla yli 90 prosenttia metallin työpaikkailmoituksista on ollut vuokrausfirmojen kautta.

Linkissä vähän mietittävää.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005507094.html

Totta, syitä kannattaa miettiä tarkkaan ja katsella maailman menoa.
Siellä matkkina muuttuu nopeasti, mutta AY-liike pysyy juoksuhaudoissaan!
Noilla vuokrafrmoilla on paljon firmoja asiakkaineen, joten ne pystyvät tarjoamaan luotettavampaa tulevaisuutta Suomen markkinoilla. Aina joku firma tarvitsee lisää työvoimaa, kun joku toinen joutuu vähentämään väkeä.
Näin työmarkkinat hakevat tarvitsemansa  joustot.

[markkukovasin]

...ja kaikissa tapauksissa näemmä juuri duunari on se,
joka joustaa.Aina ja kaikissa muodoissa 

t. Markku

[Osmo Leikko]

...ja kaikissa tapauksissa näemmä juuri duunari on se,
joka joustaa.Aina ja kaikissa muodoissa 

t. Markku

Ja ne muut joustomuodot ovat...?

[Markku Juusela]

Moro

Nämä ovat aika kinkkisiä asioita työntekijän sekä työnantajankin kannalta.Varmaan työnantaja haluaisi pitää mahdollisimman paljon työntekijöitä ja teettää heillä kaikilla tuottavaa työtä ja nauttia siitä itsekkin hyvää tuloa mutta jos ei niitä hommia ole on pantava porukkaa kilometritehtaalle ja ehkä sitten kun taas on töitä otettava työväki vuokratyövoimana jos ei ne uudet hommat olekkaan pysyviä on vuokratyövoima tässä tapauksessa hyvä vaihtoehto.Luulen että kaikki kunnon työnantajat pitäisivät työntekijät mieluummin omilla palkkalistoillaan ihan senkin takia että luulisi työntekijän sitoutuvan työnantajan hommiin paremmin kun työ on paremmalla pohjalla kun on vakituinen työnpaikka ja työnantajan puolesta kun tietää porukan osaavan homman eikä tarvitse opettaa usein uutta porukkaa johonkin vaativaan työhön.Vuokratyö väärin käytettynä on kyllä ihan perse.stä ja ainakin itse olin aikaisemmin jyrkästi vuokratyöfirmoja vastaan mutta olen päässyt / joutunut kuuntelemaan joidenkin työnantajien perusteluja asiasta on mielipiteeni asiaan vähän pehmentynyt.
Sellainenkin asia on tällaisen vanhan järän myönnettävä että asioiden on muututtava ja ihmisten niiden mukana ja sellainen huomionarvoinen asia että ammattiyhdistysliike on varmasti se viimeisin joka muuntuu maailman mukana.

[Risto Sollo]

No tässähän on tämä salaliitto.Kaikki avoimet työpaikat ovat kehäkolmosen sisäpuolelle,että duunarit pakotetaan muuttamaan aluelle jossa asuntojen hinnat on keinoteltu taivaisiin.Kaikki rikastuvat paitsi työntekijä.Ja sijoittaja eniten.Jotkut pitävät tätä systeemiä normaalina,minä en.Kantahelsingin yksiön hinnalla saa täältä periferiasta omakotitalon.

[Pertti Rintamaki]

No tässähän on tämä salaliitto.Kaikki avoimet työpaikat ovat kehäkolmosen sisäpuolelle,että duunarit pakotetaan muuttamaan aluelle jossa asuntojen hinnat on keinoteltu taivaisiin.Kaikki rikastuvat paitsi työntekijä.Ja sijoittaja eniten.Jotkut pitävät tätä systeemiä normaalina,minä en.Kantahelsingin yksiön hinnalla saa täältä periferiasta omakotitalon.

Vihreä ajatusmalli on juuri näin.
Vuokralle hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Auton voi vuokrata kerran vuodessa tehtävää luontomatkaa varten.
Maaseutu tyhjennetään ja sudet saavat rauhassa käyskennellä...