Kirjoittaja Aihe: Aika-matematiikkaa  (Luettu 40418 kertaa)

Syyskuu 11, 2017, 13:03:48 ip
Luettu 40418 kertaa

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Eikäko tuli vaan mieleen kun tossa jossain kirjoituksessa mainittiin jonkun jutun kestoksi 0,5 tuntia.
Aikahan on siitä typerä juttu että kymmenjärjestelmään mennään vasta sekunnin osissa. Pitemmissä ajoissa ollaan 60 jaollisissa järjestelmissä. No mites mennään, 0,5 tuntia on siis 50 minuuttia. Ei puoli tuntia. Tunti on 60 ei sata.
Jos sanon jonkun kestäneen 0,45 tuntia niin ymmärrämme sen olleen kolme varttia. Jos sanon jonkun kestäneen 0,5 tuntia niin se on puoli tuntia. 30 minuuttia.
No nyt sitte. Miksi 0,5 on vähemmän kuin 0,45?
Minkä ihmeen takia 0,45 on vartin enemmän kuin 0,5 tuntia.

No sitte.
Kauan aikaa sitten suomen kielessä ilmaistiin lukuja eri tavoin kun nykyisin, esim luku 32 ilmaistiin "kaksi neljättä" tai vaikka luku 56 oli "kuusi kuudetta kymmentä". Kuulostaa meistä nykysin kummalliselta ilmaisulta... Vai onko?
Hmm. Yksi toista, viisi toista, käytämme siis tuota ikivanhaa ilmaisua välillä 11-19. Olitko huomannut tätä?
Mutta miksi vain tuolla 11-19 välillä? Outo juttu.

Lähen tästä 0,3 tunniksi, eli 30 minuutiksi ruokatauolle...

Syyskuu 11, 2017, 14:32:40 ip
Vastaus #1

Hannu Boman

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 731
  • Ihan itse :-)
Eikäko tuli vaan mieleen kun tossa jossain kirjoituksessa mainittiin jonkun jutun kestoksi 0,5 tuntia.
Aikahan on siitä typerä juttu että kymmenjärjestelmään mennään vasta sekunnin osissa. Pitemmissä ajoissa ollaan 60 jaollisissa järjestelmissä. No mites mennään, 0,5 tuntia on siis 50 minuuttia. Ei puoli tuntia. Tunti on 60 ei sata.
Jos sanon jonkun kestäneen 0,45 tuntia niin ymmärrämme sen olleen kolme varttia. Jos sanon jonkun kestäneen 0,5 tuntia niin se on puoli tuntia. 30 minuuttia.
No nyt sitte. Miksi 0,5 on vähemmän kuin 0,45?
Minkä ihmeen takia 0,45 on vartin enemmän kuin 0,5 tuntia.

No sitte.
Kauan aikaa sitten suomen kielessä ilmaistiin lukuja eri tavoin kun nykyisin, esim luku 32 ilmaistiin "kaksi neljättä" tai vaikka luku 56 oli "kuusi kuudetta kymmentä". Kuulostaa meistä nykysin kummalliselta ilmaisulta... Vai onko?
Hmm. Yksi toista, viisi toista, käytämme siis tuota ikivanhaa ilmaisua välillä 11-19. Olitko huomannut tätä?
Mutta miksi vain tuolla 11-19 välillä? Outo juttu.

Lähen tästä 0,3 tunniksi, eli 30 minuutiksi ruokatauolle...

tuoata ajan merkaamisesta:

0,5 h = 0:30 h
1,75 h = 1:45 h
2:15 h = 1,25 h
3:06 h = 3.1 h

eli välimerkki ratkaisee onko aika ilmaistu kymmenjärjestelmässä vai 60 järjestelmässä
@ HBo
Yamaha TX650 -73 & Honda GL 1500 Gold Wing 2000

Syyskuu 11, 2017, 14:57:22 ip
Vastaus #2

Lauri Puirola

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3857
Minkätähen toiset sanoo yhdeksäntoistasataaviisikymmentäkuusi ja toiset tuhatyhdeksänsataaviisikymmentäkuusi?


L&K.

Syyskuu 11, 2017, 16:10:02 ip
Vastaus #3

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6270
  • MC Debit
Minkätähen toiset sanoo yhdeksäntoistasataaviisikymmentäkuusi ja toiset tuhatyhdeksänsataaviisikymmentäkuusi?


Erikoisuudentavoittelua luulisin.

Tehtiin yks juhannus huoltohommissa ympäripyöreetä kun oli tehdas seis. Pomo tuli jälkeenpäin kysymään miksi olin laittanut tuntilappuun lauantaille 25 tuntia. Hö, määhän tein ruokatunninkin, selvä homma.
Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Syyskuu 11, 2017, 16:45:49 ip
Vastaus #4

Reijo Huhtakangas

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5289
  • Tulin nain ja voitin
Minkätähen toiset sanoo yhdeksäntoistasataaviisikymmentäkuusi ja toiset tuhatyhdeksänsataaviisikymmentäkuusi?


Erikoisuudentavoittelua luulisin.

Tehtiin yks juhannus huoltohommissa ympäripyöreetä kun oli tehdas seis. Pomo tuli jälkeenpäin kysymään miksi olin laittanut tuntilappuun lauantaille 25 tuntia. Hö, määhän tein ruokatunninkin, selvä homma.

Se taitaa olla perua Germaanisista kielistä joita monessa euroopan maassa puhutaan, kuten englannissa, ruotsissa ja saksassa
( Nineteenhundredfiftysix, Nittonhundrafemtiosex, Neunzehnhundertsechs und fünfzig )
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 11, 2017, 21:03:39 ip kirjoittanut Reijo Huhtakangas »
Alfa Romeo 159 Berlina 2.4 JTDm  -07


Autojen, Moottoripyörien ja Työkoneiden välitys Euroopasta :  


http://en-gb.facebook.com/people/Reijo-Huhtakangas/100000803162781

Syyskuu 11, 2017, 16:59:30 ip
Vastaus #5

Lauri Puirola

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3857
Se 25 tuntia vuorokauteen on mahdollista lokakuun lopussa kun vekslataan kelloja normaaliaikaan.


L&K.

Syyskuu 11, 2017, 18:22:02 ip
Vastaus #6

Lauri Puirola

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3857
Joo, vartin yli housun kauluksen! :laugh:


L&K.

Syyskuu 11, 2017, 19:04:03 ip
Vastaus #7

Jorma Korolainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 630
Ja puolipitkää vastaa täyslyhyt.

Syyskuu 11, 2017, 19:10:02 ip
Vastaus #8

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Minkätähen toiset sanoo yhdeksäntoistasataaviisikymmentäkuusi ja toiset tuhatyhdeksänsataaviisikymmentäkuusi?


Erikoisuudentavoittelua luulisin.

Tehtiin yks juhannus huoltohommissa ympäripyöreetä kun oli tehdas seis. Pomo tuli jälkeenpäin kysymään miksi olin laittanut tuntilappuun lauantaille 25 tuntia. Hö, määhän tein ruokatunninkin, selvä homma.

Se taitaa olla perua Germaanisista kielistä joita monessa euroopan maassa puhutaan kutenn  englannissa, ruotsissa ja saksassa ( Nineteenhundredfiftysix, Nittonhundrafemtiosex, Neunzehnhundertsechs und fünfzig )
Olen samaa mieltä; nuo "kummallisuudet" tulee ulkomaisista kielistä.
Ranska se vasta kummallisesti nuo luvut luettelee, kiinankielesta puhumattakaan.
Kiinassa ei oo miljoonaa vaan se luetellaan pieninä yksiköinä.
Kun me sanomme tulkille miljoona, se alkaa laskemaa sormillaan montako sataa se on.

Ennen tosiaan suomessakin sanottiin viisikolmatta.
Nykyään kuullostaa normaalista sanoa kaksikymmentäviisi.
Mutta aika hassulta kuullostaisi sanoa yksikymmentäviisi.
Mutta viisitoista kuullostaa asialliselta.

Syyskuu 11, 2017, 19:23:07 ip
Vastaus #9

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
On se vaan tuo Rauzi aika matemaatikko.
 Yleensä matemaatikko hallitsee matematiikkaa, vähän niisku poliitikko politiikkaa.
 Vaan sitä minä en ymmärrä, että miksi politiikan, tai matematiikan taitaja ei olekaan politiikko, tai matematiikko.
 Outoa hommaa...

 Senverran pitää matematiikasta ymmärtää, että isompi numero on aina enemmän.

 Tehtiin kerran kaverin kanssa yhtä kauppaa ja hän lupasi minulle siitä yhden kolmasosan.
 En tietenkään suostunut, vaan vaadin vähintäänkin yhden viidesosan.  :)
 Vähän katsoi oudosti, mutta antoi periksi.

 Yritti höynäyttää, muttei vanhaa matematiikkoa niin vain pee niinku issitä silmään.

Aamulla suihkussa heurekekkasin miksi Pavarotti oli Pavarotti, ja Rautiainen vaan Rautiainen.
Tosin olin sen pannut merkille jo 0,5 vuotta sitten, eli 5 kuukautta taakseppäin. Tai 6 kuukautta...

Stadissa kolme kundia lähti ostamaan pimeetä flindaria ruttopuiston reunalta. Myyjällä ei ollu kun pikkuvinetto myydä noille. Pyysi putelista 30 mk ja pojat maksoi. No sitte kävi niin että pimeen viinan myyjän omatunto kolkutteli, ja anto omalle pojalleen vitosen "juokseppa nuo pojat kiinni ja anna niille vitonen".
Poika meni, mutta ajatteli ettei vitonen mene tasan kolmelle kaverille. Sujautti 2 mk omaan taskuun ja vei vaan 3 mk. Näin jokainen sai takas markan.
No, lopputulema on se että kukin sälli oli maksanut putelista kympin per ukko, mutta saatuaan kukin markan takaisin, oli kukin maksanut pullosta vain 9 mk.
3X9=27 mk ja juoksupojalla se 2 mk taskussa eli just tasan 29 mk on loppusaldo. Niinkun matematiikassa kuuluukin olla.

Näin tuumaili Rautiainen, vaikkei tuumailu sinänsä SI järjestelmään kuulukkaan.

Kuka helevetti on keksiny rengaskoot. Esim 165/13/70.
Umpi-idioottimainen renkaan kulutuspinnan leveys milleinä, vanteen koko tuumina, ja renkaan sivun korkeus prosentteina kulutuspinnan leveydestä.
Englanti on kuulunut SI järjestelmään jo vaikka kuinka kauan. Montako stonea painat? Mites ruåttisa, montako mil on autollasi ajettu? Käsittääkseni ruåttisa on kilometrijärjestelmä käytössä mutta silti mil on peninkulma. Ehkä. Suunnilleen. Tarvittaessa pikkasen muutakin.

Syyskuu 11, 2017, 19:27:34 ip
Vastaus #10

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Minkätähen toiset sanoo yhdeksäntoistasataaviisikymmentäkuusi ja toiset tuhatyhdeksänsataaviisikymmentäkuusi?


Erikoisuudentavoittelua luulisin.

Tehtiin yks juhannus huoltohommissa ympäripyöreetä kun oli tehdas seis. Pomo tuli jälkeenpäin kysymään miksi olin laittanut tuntilappuun lauantaille 25 tuntia. Hö, määhän tein ruokatunninkin, selvä homma.

Se taitaa olla perua Germaanisista kielistä joita monessa euroopan maassa puhutaan kutenn  englannissa, ruotsissa ja saksassa ( Nineteenhundredfiftysix, Nittonhundrafemtiosex, Neunzehnhundertsechs und fünfzig )
Olen samaa mieltä; nuo "kummallisuudet" tulee ulkomaisista kielistä.
Ranska se vasta kummallisesti nuo luvut luettelee, kiinankielesta puhumattakaan.
Kiinassa ei oo miljoonaa vaan se luetellaan pieninä yksiköinä.
Kun me sanomme tulkille miljoona, se alkaa laskemaa sormillaan montako sataa se on.

Ennen tosiaan suomessakin sanottiin viisikolmatta.
Nykyään kuullostaa normaalista sanoa kaksikymmentäviisi.
Mutta aika hassulta kuullostaisi sanoa yksikymmentäviisi.
Mutta viisitoista kuullostaa asialliselta.

Just. Saksalainen sanoo 25, että viisi ja kaksikymmentä.

Syyskuu 11, 2017, 19:58:06 ip
Vastaus #11

Lauri Puirola

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3857
Entäs venäläinen kolmen linjan kivääri, paljonko on piipun pikkukaliperi?



L&K.

Syyskuu 11, 2017, 20:12:48 ip
Vastaus #12

Matti Kivistö

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 938
Entäs venäläinen kolmen linjan kivääri, paljonko on piipun pikkukaliperi?
L&K.
En tiedä mitä tarkoitat pikkukaliberilla mutta 1 linja on 2,54mm ja kolme linjaa 7,62mm.

Syyskuu 11, 2017, 20:41:55 ip
Vastaus #13

Lauri Puirola

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3857
Kyllä, linja on tuuman kymmenesosa. Pikkukaliperi on piipun pienin mitta.
Isokaliperi on piipun suurin mitta rihlauran pohjalta.


L&K.

Syyskuu 11, 2017, 21:08:50 ip
Vastaus #14

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Voiko olla selkeempää?