Kuka se laulokaan, että sun autossas on vain neljä vaihdetta, vauhtiin tarvitaan viisi...?
Oikein laitoin paperille tään vuostuhannen puolella omistetut kulkimet; kaheksan moottorpyörää, niissä 1 nelivaihteinen, 2 viisvaihteista ja 5 kuusvaihteista. Viis autoo, 3 viisvaihteista, 2 kuusvaihteista. Ainoo automaatti, minkä oon ikinä omistanu, oli 430-kuutioinen enduro Husqvarna, army-mallista kisavehkeeks kehitetty, kitkavetosella nelipykäläisellä automaatilla. Se oli jossain paikoissa tosi jänskä peli ajella, ja jossain liiankin jänskä...
Nyt kuusvaihteinen manuaali tuossa huihaissa, ajatus ois että jos se vielä vaihtuu uuveks, niin kyllä kaksoiskytkinlaatikko saattaa olla, ja mahollisimman paljon vaiheita. Ehkä hybridi, jos ei peräti pelkällä sähöllä? Mutta vanhoista automaateista, millä ajanu oon, ni sellanen tuntuma, että pittää olla puhtia konneessa, se on muuten enemmän kuin surkia ajettava koko automaatti.
Oon sanonu ennekii, että voimantuotoltaan paras auto mitä oon ikinä ajanu on sähkömoottorinen Golhvi; lähtee, mennee, ja ite saat laittaa miten vastaa kaasuun ja sen löysäämisseen; siitä ei paljoa totteleminen parane. Ääni puuttuu. Tekniikan näkökulmasta sellasista lootista, mitä oon ite purkanu, mielenkiintosin on GasGas-trialien loota, mistä löytyy melko tavallisen näkösesti kaks akselia ja niillä neljä ratasparia, mutta kun keppiä vain vispaa, niin kumminkin kuus vaihetta!
- vaihteeks vaihelaatikoitten parissa askarteli jaakkovaakon ajatukset tälläkertaa -
