Kirjoittaja Aihe: Millähän kohta kuljetaan, ja kuinka kauas?  (Luettu 909769 kertaa)

Joulukuu 04, 2020, 21:05:34 ip
Vastaus #2355

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4349

Prisma: Ratin takana robotti 52 min

Vuosien odotuksen jälkeen itseohjautuvat autot alkavat vihdoin olla todellisuutta, ja niitä testataan jo yleisillä teillä ympäri maailmaa. Ennen teknologista läpimurtoa ratkottavana on kuitenkin vielä useita ongelmia. Dokumentti sukeltaa autoteollisuuden salaisuuksiin ja selvittää, pystyykö robotti tekemään liikenteessä elämän ja kuoleman päätöksiä ihmiskuljettajan veroisesti.

https://areena.yle.fi/1-50333891


Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Joulukuu 04, 2020, 22:16:46 ip
Vastaus #2356

tuomo jylha

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3304
  • Moukka
Kurkkasin äsken ihan mielenkiinnosta nettiauton tarjonnan, alle 12 vuotta vanhoista, alle 3000€ ja alle 250tkm ajetuista autoista. Tarjontaa on, jos autolle on käyttöä ainoastaan se että pääsee suht edullisesti päikasta a paikkaan b. Eikä tarvii miettiä arvon alenemisia eikä oikeestaan juuri muutakaan. Toimivat varmasti sen muutaman vuoden pikku käytössä, jos on huollettuja ja jotensakin huolta pidettyjä. Merkkiin tai malliin katsomatta.
 Jos ego mahtuu sellaisiin?

Oon kirjoittanut täällä aiemminkin asiasta. Ostin vuonna 2006 uuden Honda Civic 1,8 Sedanin ja ajoin sillä 290 000km. No se rupesi osoittamaan loppumisen merkkejä niin löysin 2018 samanlaisen Honda Civicin vuosimallia 2007 jolla oli ajettu vain 69 000km. No, tietenkin sen ostin.   Ei sitä uudempaa Civicciä ihan 3-tonnilla saanut mutta olen sillä nyt ajanut noin 40 00 km. ja kyllä silläkin ihan hyvin pääsee paikasta A paikkaan B. 😁
Juu. Joskus olen ollut itsekin merkki ja mikä lie uskollinen, mutta taidan siirtyä vapaa matkustajaksi ja ostaa täst edespäin auton, mikä merkki ja malli on mikä liekään ja litteroin sen 1-3 vuodeksi eteenpäin. Sen enempää fundeeraamatta. Siinä minun vastaus: millä kohta kuljetaan ja kuinka kauas.
 Eikä tarvii tosiaankaan miettiä autojen suhteen sen enempää.
 Aikasemmin olen jättänyt eukolle minun vanhat kulkineeet, ja hyvin ne on toimineet edelleenkin siinä jatkokäytössä ja ns jatkoajalla.

Joulukuu 05, 2020, 07:37:22 ap
Vastaus #2357

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Kahden pytyn loukussa.

Joulukuu 05, 2020, 09:08:24 ap
Vastaus #2358

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11920
Kuinka niin viisinkertainen vuotuinen vero?

"
e-208
3 mallityyppiä

Autovero871,52 € - 969,86 €
Ajoneuvovero179,70 € - 179,70 € / vuosi"

Ostaa pienen dieselfarkun ja laittaa pakettiautoksi-niitä saapi
jo pariin tonniin ihan toimivia-muutoskatsastus 50e ja sitten
on ajoneuvero/käyttövoimaveroa n. 180e/vuosi.

Hinnanerolla tuohon sähkökapineeseen ajelee köykäsesti aika monta vuotta.
Eikä tarvitse välittää arvonalenemisesta yhtään mitään.

Tuollainen Pösöhän maksaa n. 34500e halvimmillaan. Vaan ostaahan joku sellaisenkin,
koska maailma pelastuu.

t. Markku
Vaan ku Pösö ei ole pakettiauto. Se on tavallinen perheauto, jollaisia täällä on koko ajan kaivattu ja tässä sellainen on. Pösö ei myöskään ole käytetty ja siitä syystä sitä turha verrata käytetystä autosta tehtyyn pakettiautoon. Ja edelleenkään niitä käytettyjä autoja ei saa kaupasta uutena.

No verrataan vastaavaan:  Peugeot 208 1,0 bensakoneella

CO2 -päästöt: 102 g/km B
Ajoneuvovero: 128 €/Vuosi

Kulutus yhdistetty n. 4,4l/100km.  Ei ole pikkudiesel tosin-on pensa-auto.

Uuden hinta n. 20450e . Joten hinnaneroksi tuohon sähköviuluun tulee
liki 15000e kun uuden auton hintaa vertaillaan,´

Sitä en osaa arvata,mitä vaikkapa tuosta sähköautosta 4 vuoden päästä saisi?
Ehkä n. 15000e? Vaiko 10000e? No-itse en ostaisi tuota sähköversiota edes tuohon
hintaan-varsinkaan käytettyä,josta takuukin alkaa olla loppu. Pensaversion voisinkin
ostaa tuon ikäisenä-ilman takuutakin.

Pensa-auton arvelisin kumminkin olevan ehkä 12000 euron arvoinen-ja ehkäpä
hiukkasen halutumpikin,ellei valtiovaltamme kokonaan demonisoi polttomoottoria.

t. Markku

Usko vaan, että bensa Pösö tulee kalliimmaksi takuun loppumisen jälkeen, sillä sen moottorin on demonisoinut valmistaja itse. Jos epäilyttää, niin googlettele Puretech ongelmat. Itse en uskaltaisi ostaa minkäänlaista bensakäyttöistä PSA konsernin autoa, joka on valmistettu vuoden 2010 jälkeen. PSA:n dieselit taas on erittäin luotettavia.

Tuossa sähkö-Pösössä on muuten 8 vuoden tai 160 000 km:n akkutakuu. Lisäksi sen hinnasta pitää ottaa 2000 €:n hankintatuki pois.


Kun käänty tämä keskustelu takaisin käytettyihin autoihin-niin eipä ole mulla kokemusta
2010 jälkeen tehdyistä Pösöistä-paitsi että ovat mukavia autoja.

Vanhempia on ollut
useampi-eikä edes 1 litran kone ollut lähelläkään tuhoa kun sen myin kilometreineen-joita
oli siinä kohdassa 320 tuhatta. Pari vuotta myöhemmin juttelin uuden omistajan kanssa-
kilometrit silloin jo 365tuhatta.

Voi kai nuo koneet uudemmissa heikkoja ollakin-ei vaan ole kokemusta. Mutta jos halvahkon
käytetyn haluaa-ranskikset ovat kyllä aina listalla. Renu ihan ylimpänä. Niistä tykkään-ja niitä on
useampi ollut-myös dieselinä.

Korealaisiakin kerkesi tässä välillä olla neljä yksilöa-ei moitittavaa-
paitsi ohjaustehostin nuiissä on kyllä aika skeidaa ajattelua..

Nyt suosin vapaasti huokailevaa 1,6 litraista brittijapskia. Ei oo paljon vielä kilsoja-ja aika sen
näyttää,mistä kohdasta se ensimmäinen ongelma ,joka johtaa korjaamolle,alkaa.

Uuden ostoa en näillä vuosilla-ja näillä ajokilometreillä-edes harkitse.

t. Markku
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 05, 2020, 09:09:58 ap kirjoittanut markkukovasin »

Joulukuu 05, 2020, 09:50:51 ap
Vastaus #2359

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Pösöt on varsin mukavia ja vakaita kulkemaan, mutta valitettavasti nykyiset Puretech sitä ennen olleet THP bensamoottorit ovat varsinaisia murheenkryynejä. Työkaverin Puretech Pösö kerettiin hinaamaan korjaamolle kolme kertaa ensimmäisen 15 tkm aikana moottorimurheiden vuoksi. Onneksi dieselit ovat edelleen varmoja moottoreita.

Onpahan mullakin kaksi C5 Sitikkaa ja pojalla vielä GTi BX, joten ei nuo Ranskikset ole ihan outoja tapauksia.
Kahden pytyn loukussa.

Joulukuu 05, 2020, 09:58:11 ap
Vastaus #2360

Teemu S. Lindfors

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 995
Onko Malinen tutustunut massan hitauteen? Neliösentit ei paljon paina, kun massaa lisätään.

Onhan se näinkii. Mutta aika hyviä ovat nykyisen raskaan kaluston jarrut, kyllä ne melko hätäsesti pysähtyvät. Yks päivä jarruteltiin semmoista HCT-yhdistelmää, olin itekin hämmästynyt, kuinka hyvä se oli.

Tuossa Volvon esimerkkisuorituksia. Joka uskaltaa katsoa, niin tuolta löytyy myös tosielämän tilanne, jossa lapsi on perin lähellä hengenlähtöä.

https://www.youtube.com/watch?v=ridS396W2BY

Joulukuu 06, 2020, 22:34:48 ip
Vastaus #2361

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4349
Sähköauto ei sovi Suomeen – siis jos perinteisiä lehtiä on uskomista. Etenkin pelkät otsikot lukemalla saa äkkiä mielikuvan surkeista sähköautoista, vaikka itse jutusta paljastuisi otsikosta poikkava totuus.
https://tyyliniekka.fi/sahkoauto-on-otsikoita-parempi/?fbclid=IwAR08Nczm189AIYmSHQ5p1aJIXuMvdKC_4mLnqwS3CMvYo4-i4LuPhjGE0-8
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Joulukuu 11, 2020, 06:35:33 ap
Vastaus #2362

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4349
Plussia ja miinuksia

Bensa, diesel, hybridi vai sähkö: Lue Iltalehden jättivertailusta, mikä käyttövoima kannattaa valita autoon?
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/30d69463-9f2f-4bbb-82ca-689aee5df42f

Rekisteröinnit käyttövoimittain 1.1.-6.12.2020

                            Rekisteröinnit   Osuus (%)       Muutos  2019 (%)
Bensiini                  43134           49,2                       -32
Hybridi                  17402           19,9                       17
Ladattava hybridi       11938           13,6                       126
Diesel                  10080           11,5                       -44
Sähkö                  3262                   3,7                       86
Kaasu                  1756                   2                      -10
Alkaa kaasuauto tippumaan kyydistä
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Joulukuu 11, 2020, 11:35:54 ap
Vastaus #2363

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11920
No eipä se ihme ole. Kun katsoo,missä kaasuauton tankattua saa.

Täällä periferiassa ei missään.

t. Markku

Joulukuu 15, 2020, 10:47:01 ap
Vastaus #2364

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4349
Kovaa vauhtia yleistyvät sähköautot uhkaavat laskea autoalan korjaamotalouden liikevaihtoa ja katteita rajummin ja nopeammin kuin monissa alan korjaamoissa edes uskotaan, kertoo autoinsinööri Kimmo Perhoniemen tekemä tuore opinnäytetyö.

Suomen Volkswagen-verkostoa käsitelleen työn mukaan määräaikaishuoltojen liikevaihto ja kate pienenevät vuonna 2024 kummatkin hieman yli 10 prosenttia verrattuna sataprosenttiseen polttomoottorikantaan.

Tuotto puolestaan laskee mainittujen yhteisvaikutuksena arviolta peräti 20,3 prosenttia, mikä on jälkimarkkinoinnin osalta erittäin merkittävä muutos.
https://www.is.fi/autot/art-2000007682923.html
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Joulukuu 15, 2020, 11:58:44 ap
Vastaus #2365

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6265
  • MC Debit
Huvittavia nuo ”pilkku kolme” prosentit joita saadaan jostain arvauksista. Olisi opinnäytteen ohjaajan homma sanoa tekijälle että on ihan ok sanoa arvausten pohjalta että ”arviolta 20%”.

Voihan nuo sähköautot olla tietysti melkoinen isku pienille korjaamoille, kun pitäisi olla kaikenlaiset arvatenkin merkkikohtaiset aparaatit niiden tietokoneiden ihmettelyyn ja joku voimavirta-asentajan koulutus jos meinaa paksuihin sähköihin koskea. Ei varmaan tohdi edes kynnyskoteloa alkaa hitsaamaan, jotain kosahtaa kuitenkin. Ja jos jarrutkin pelaa sähköllä...

No, noita alati ikääntyviä fossiiliautoja on semmoinen populaatio, että korjaamoille varmaan riittää hommia niidenkin parissa, varmaan joka äijä jolla joku nyrkkipaja nyt on pyörimässä, ehtii eläkkeelle ennenkuin polttisautot vallan häviävät.

Merkkikorjaamot taasen eivät ole moksiskaan. Laskutetaan vaan vähän enemmän vähän vähemmistä hommista.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 15, 2020, 12:07:58 ip kirjoittanut Kari Sillanpää »
Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Joulukuu 15, 2020, 12:58:46 ip
Vastaus #2366

tuomo jylha

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3304
  • Moukka
Huvittavia nuo ”pilkku kolme” prosentit joita saadaan jostain arvauksista. Olisi opinnäytteen ohjaajan homma sanoa tekijälle että on ihan ok sanoa arvausten pohjalta että ”arviolta 20%”.

Voihan nuo sähköautot olla tietysti melkoinen isku pienille korjaamoille, kun pitäisi olla kaikenlaiset arvatenkin merkkikohtaiset aparaatit niiden tietokoneiden ihmettelyyn ja joku voimavirta-asentajan koulutus jos meinaa paksuihin sähköihin koskea. Ei varmaan tohdi edes kynnyskoteloa alkaa hitsaamaan, jotain kosahtaa kuitenkin. Ja jos jarrutkin pelaa sähköllä...

No, noita alati ikääntyviä fossiiliautoja on semmoinen populaatio, että korjaamoille varmaan riittää hommia niidenkin parissa, varmaan joka äijä jolla joku nyrkkipaja nyt on pyörimässä, ehtii eläkkeelle ennenkuin polttisautot vallan häviävät.

Merkkikorjaamot taasen eivät ole moksiskaan. Laskutetaan vaan vähän enemmän vähän vähemmistä hommista.
Mitähän siitä seuraa kun varattomampi kansanosa (3000 euron autoilla ajavat) ostaa niitä loppuun ajettuja sähköautoja, ja kun ne korjauskustannukset karkaa käsistä? Nyrkkipajat ei osaa tehdä niille yhtään mitään ja marmoritiski velottaisi pikkuhommastakin suurinpiirtein sen käytetyn sähköauton hinnan. Roplaavatko itse niitä talleissaan, vai kuskataanko ne suoraan paaliin? Saahan nähä.
Alkaa jo nyt olla että vuosimalli 2015 on se rajapyykki että pienemmät nyrkkipajat nostaa monen homman kanssa kädet pystyyn. Ei ole tarvittavia vehkeitä ja ohjelmistoja, eikä niihin kannata enää edes investoida. Yrityspörssissä on aika paljon jo pikkukorjaamoita nyt myynnissä. Syystä että, ei sen takia ettäkö autot olis muuttuneet niin paljon nykyään kestävämmäksi, vaan siksi että ...

Ja millähän kohta kuljetaan? No ainakin yksi ooppeli saa lähdöt välittömästi pihasta, heti kun se on leimattu. Pikkuviat siirtyy näköjään vain paikasta toiseen, heti edellisen korjausten jälkeen. Arvioisin tämän tapahtuvan noin 97,675% tarkkuudella. Suurinpiirtein.  :o
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 15, 2020, 13:01:54 ip kirjoittanut tuomo jylha »

Joulukuu 17, 2020, 17:01:12 ip
Vastaus #2367

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Enpä ihmettelisi yhtään, jos ammattipakuilijat alkaisivat ajamaan sähköllä. Jutussa arvioidaan, että kokonaiskustannus alkaa pienenemään 72 tkm ajomäärällä ja lukema taitaa olla todellisuudessa pienempi, koska eiköhän nuo vertailut ole tehty tavallisessa ajossa saavuttamattomissa olevilla autojen ilmoitetuilla kulutuslukemilla.
https://www.is.fi/autot/art-2000007679874.html
Kahden pytyn loukussa.

Joulukuu 17, 2020, 17:19:52 ip
Vastaus #2368

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11920
Mutta Turun seudulla ei auta,vaikka sähkölläkin ajaa:

"Turkuun laadittu kilometri­verosuunnitelma paljastaa euroja, prosentteja ja autoilijoille suunniteltuja hinnankorotuksia – ”+0.10 €/km kaikille autoille”
Turun kaupunkiseudun uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu yhteensä 13 kunnan – Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku – MAL-alueelle.


Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman on laatinut Varsinais-Suomen liitto. Suunnitelmassa on pyritty ottamaan huomioon myös koronapandemian vaikutukset liikenteeseen.­KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ

Tommi Lempinen
16:07
”Turun kaupunkiseudullakin on tarpeen varautua autoilun vero- ja maksupolitiikan väistämättömiin muutoksiin. Niiden pontimena ovat päästövähennystavoitteet ja toisaalta veropohjan muutokset autokannan sähköistyessä. Jos muutokset mahdollistavat oikeudenmukaisemmalla tavalla kohdentuvat käyttökustannukset esimerkiksi alueellisesti eroavien kilometrimaksujen avulla, ne voivat samalla toimia osana seudullista liikennepolitiikkaa.”

Sanatarkasti näin kirjoitetaan nyt juuri valmistuneessa Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, jossa kuvaillaan muun muassa sitä, miten Varsinais-Suomessa aiotaan toteuttaa Suomen liikenteen massiiviset päästövähennyssitoumukset.

L

Kaikkein kiinnostavinta antia suunnitelmassa ovat silti siinä tarkastellut liikennepoliittiset toimenpiteet, joita on yhteensä 13 kappaletta.


Ne sisältävät muun muassa euro- ja prosenttimääräisiä lukuja koskien autoiluun liittyviä kustannuksia ja antavat siten myös suuruusluokkaa mahdollisesti odotettavissa oleville muutoksille.

Suunnitelman mukaan Turun kaupunkiseudulla on tarkasteltu ja mallinnettu seuraavia liikennepoliittisia toimia:

1. Autoliikenteeseen kohdistuvat toimet

Autoliikenteen kustannus +0.10 €/km kaikille autoille

Autoliikenteen kustannus +0.10 €/km Kehätie–Kaarinantie-linjan sisäpuolella (esim. ruuhkamaksu)

Nopeuksien alentaminen keskustoissa (30 km/h Turun, Naantalin, Kaarinan ja Liedon keskustoissa)

Pysäköinnin hinta +50% Turun keskustan nykyisellä maksualueella

Pysäköinnin hinta +50% Turun keskustan nykyisellä maksualueella + maksuvyöhykkeen laajennus (3 €/h)

Tie- ja katuverkon kehittäminen

2. Joukkoliikenteeseen kohdistuvat toimet

Turun sisääntuloväylien bussikaistat (osa autokaistoista bussikaistoiksi)

Joukkoliikenteen taksat -30%

Joukkoliikenteen taksat +30%

Joukkoliikenteen nopeuttaminen +15% koko seudulla

Joukkoliikenteen vuorotarjonta +30% koko seudulla

Joukkoliikenteen linjastomuutokset

3. Pyöräilyyn kohdistuvat toimet

Pyöräilyn nopeuden muutos +25% pääpyöräilyverkolla

Dokumenteissa muistutetaan, että tässä vaiheessa tarkastelut ovat vasta teoreettisia, eivätkä mallinnetut toimenpiteet ole myöskään sellaisenaan mukana suunnitelman toimenpideohjelmassa.

Mallinnuksia on kuitenkin tehty, jotta eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta olisi tutkittua tietoa.

”Keinoista tehokkaimpia ovat autoilun hintaan vaikuttavat toimet, joiden päätöksenteko tapahtuu valtakunnan tasolla”, suunnitelmassa joka tapauksessa todetaan.

Näin suunnitelma summaa 13 eri toimenpiteen vaikutuksia:
”Autoliikenteen yleinen hinnannosto (esim. km-vero) on tehokkain tapa vähentää autoliikenteen matkoja, km-suoritetta ja päästöjä. Suorite vähenee selvästi enemmän kuin automatkojen määrä, koska matkat suuntautuvat enemmän lähikohteisiin. Samalla toimenpide tukee kuntien omien lähipalvelujen käyttöä.

Auton km-hinta nousu vain Kehätie–Kaarinantie-linjan sisällä vähentäisi liikennettä vielä enemmän alueen sisällä, mutta kasvattaisi voimakkaasti Kehätien ja Kaarinantien liikennettä ja vähentäisi suoritetta ja päästöjä selvästi vähemmän maksualuetta kiertävien matkojen aiheuttamasta lisäsuoritteesta johtuen.

Turun keskustan pysäköintimaksujen muutos kohdistuu suppeaan alueeseen ja pieneen osaan automatkoista, joten vaikutukset koko seudun liikenteeseen jäävät pieniksi. Maksualueen laajentaminen vähentää keskustaan suuntautuvia automatkoja enemmän. Merkittävät muutokset koko seudun liikenteessä edellyttäisivät kuitenkin alueellisesti ja toimenpiteistään (pysäköintipaikkojen määrä, rajoitukset ja hinnoittelu) laajempaa pysäköintipolitiikkaa, jota tässä työssä ei ole tarkasteltu.

Joukkoliikenteen parantamistoimet johtavat joukkoliikennematkojen merkittävään kasvuun. Erityisesti joukkoliikenteen nopeuttaminen lisää matkustajamääriä. Nopeuttaminen ja täsmällisyyden parantaminen on edullista myös siksi, että se vähentää joukkoliikenteen tuotantokustannuksia.

Joukkoliikenteen hinnan laskun ja tarjonnan parantamisen vaikutukset ovat suurempia kaupunkiseudun ulkopuolella, jossa bussitaksat ovat korkeampia ja vuorotarjonta harvempaa, mutta sielläkin niiden vaikutukset matkustajamääriin ovat nopeuttamista pienempiä.

Kaikki joukkoliikenteen parantamistoimet vähentävät jossain määrin myös autoliikenteen matkoja, mutta suurempi osa uusista matkoista siirtyy kävelystä ja pyöräilystä.

Pyöräilyn nopeutuminen on autoliikenteen hinnoittelun ja joukkoliikenteen nopeuttamisen jälkeen tehokkain tapa vähentää automatkoja. Kuitenkin myös siinä suurempi osa uusista pyörämatkoista siirtyy kävelystä ja joukkoliikenteestä.

Toimenpiteet, jotka lisäävät yksittäisen kestävän kulkutavan (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) käyttöä, vähentävät kyllä osittain automatkoja mutta samalla myös muiden kestävien kulkutapojen matkoja. Merkittävien muutosten aikaansaamiseksi on parannettava samanaikaisesti kaikkien kestävien kulkutapojen palvelutasoa suhteessa autoliikenteeseen.”

Lähde: Turun kaupunkiseudun uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma"

Joulukuu 17, 2020, 17:39:43 ip
Vastaus #2369

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4349
Mutta Turun seudulla ei auta,vaikka sähkölläkin ajaa:

"Turkuun laadittu kilometri­verosuunnitelma paljastaa euroja, prosentteja ja autoilijoille suunniteltuja hinnankorotuksia – ”+0.10 €/km kaikille autoille”
Turun kaupunkiseudun uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu yhteensä 13 kunnan – Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku – MAL-alueelle.


Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman on laatinut Varsinais-Suomen liitto. Suunnitelmassa on pyritty ottamaan huomioon myös koronapandemian vaikutukset liikenteeseen.­KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ

Tommi Lempinen
16:07
”Turun kaupunkiseudullakin on tarpeen varautua autoilun vero- ja maksupolitiikan väistämättömiin muutoksiin. Niiden pontimena ovat päästövähennystavoitteet ja toisaalta veropohjan muutokset autokannan sähköistyessä. Jos muutokset mahdollistavat oikeudenmukaisemmalla tavalla kohdentuvat käyttökustannukset esimerkiksi alueellisesti eroavien kilometrimaksujen avulla, ne voivat samalla toimia osana seudullista liikennepolitiikkaa.”

Sanatarkasti näin kirjoitetaan nyt juuri valmistuneessa Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, jossa kuvaillaan muun muassa sitä, miten Varsinais-Suomessa aiotaan toteuttaa Suomen liikenteen massiiviset päästövähennyssitoumukset.

L

Kaikkein kiinnostavinta antia suunnitelmassa ovat silti siinä tarkastellut liikennepoliittiset toimenpiteet, joita on yhteensä 13 kappaletta.


Ne sisältävät muun muassa euro- ja prosenttimääräisiä lukuja koskien autoiluun liittyviä kustannuksia ja antavat siten myös suuruusluokkaa mahdollisesti odotettavissa oleville muutoksille.

Suunnitelman mukaan Turun kaupunkiseudulla on tarkasteltu ja mallinnettu seuraavia liikennepoliittisia toimia:

1. Autoliikenteeseen kohdistuvat toimet

Autoliikenteen kustannus +0.10 €/km kaikille autoille

Autoliikenteen kustannus +0.10 €/km Kehätie–Kaarinantie-linjan sisäpuolella (esim. ruuhkamaksu)

Nopeuksien alentaminen keskustoissa (30 km/h Turun, Naantalin, Kaarinan ja Liedon keskustoissa)

Pysäköinnin hinta +50% Turun keskustan nykyisellä maksualueella

Pysäköinnin hinta +50% Turun keskustan nykyisellä maksualueella + maksuvyöhykkeen laajennus (3 €/h)

Tie- ja katuverkon kehittäminen

2. Joukkoliikenteeseen kohdistuvat toimet

Turun sisääntuloväylien bussikaistat (osa autokaistoista bussikaistoiksi)

Joukkoliikenteen taksat -30%

Joukkoliikenteen taksat +30%

Joukkoliikenteen nopeuttaminen +15% koko seudulla

Joukkoliikenteen vuorotarjonta +30% koko seudulla

Joukkoliikenteen linjastomuutokset

3. Pyöräilyyn kohdistuvat toimet

Pyöräilyn nopeuden muutos +25% pääpyöräilyverkolla

Dokumenteissa muistutetaan, että tässä vaiheessa tarkastelut ovat vasta teoreettisia, eivätkä mallinnetut toimenpiteet ole myöskään sellaisenaan mukana suunnitelman toimenpideohjelmassa.

Mallinnuksia on kuitenkin tehty, jotta eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta olisi tutkittua tietoa.

”Keinoista tehokkaimpia ovat autoilun hintaan vaikuttavat toimet, joiden päätöksenteko tapahtuu valtakunnan tasolla”, suunnitelmassa joka tapauksessa todetaan.

Näin suunnitelma summaa 13 eri toimenpiteen vaikutuksia:
”Autoliikenteen yleinen hinnannosto (esim. km-vero) on tehokkain tapa vähentää autoliikenteen matkoja, km-suoritetta ja päästöjä. Suorite vähenee selvästi enemmän kuin automatkojen määrä, koska matkat suuntautuvat enemmän lähikohteisiin. Samalla toimenpide tukee kuntien omien lähipalvelujen käyttöä.

Auton km-hinta nousu vain Kehätie–Kaarinantie-linjan sisällä vähentäisi liikennettä vielä enemmän alueen sisällä, mutta kasvattaisi voimakkaasti Kehätien ja Kaarinantien liikennettä ja vähentäisi suoritetta ja päästöjä selvästi vähemmän maksualuetta kiertävien matkojen aiheuttamasta lisäsuoritteesta johtuen.

Turun keskustan pysäköintimaksujen muutos kohdistuu suppeaan alueeseen ja pieneen osaan automatkoista, joten vaikutukset koko seudun liikenteeseen jäävät pieniksi. Maksualueen laajentaminen vähentää keskustaan suuntautuvia automatkoja enemmän. Merkittävät muutokset koko seudun liikenteessä edellyttäisivät kuitenkin alueellisesti ja toimenpiteistään (pysäköintipaikkojen määrä, rajoitukset ja hinnoittelu) laajempaa pysäköintipolitiikkaa, jota tässä työssä ei ole tarkasteltu.

Joukkoliikenteen parantamistoimet johtavat joukkoliikennematkojen merkittävään kasvuun. Erityisesti joukkoliikenteen nopeuttaminen lisää matkustajamääriä. Nopeuttaminen ja täsmällisyyden parantaminen on edullista myös siksi, että se vähentää joukkoliikenteen tuotantokustannuksia.

Joukkoliikenteen hinnan laskun ja tarjonnan parantamisen vaikutukset ovat suurempia kaupunkiseudun ulkopuolella, jossa bussitaksat ovat korkeampia ja vuorotarjonta harvempaa, mutta sielläkin niiden vaikutukset matkustajamääriin ovat nopeuttamista pienempiä.

Kaikki joukkoliikenteen parantamistoimet vähentävät jossain määrin myös autoliikenteen matkoja, mutta suurempi osa uusista matkoista siirtyy kävelystä ja pyöräilystä.

Pyöräilyn nopeutuminen on autoliikenteen hinnoittelun ja joukkoliikenteen nopeuttamisen jälkeen tehokkain tapa vähentää automatkoja. Kuitenkin myös siinä suurempi osa uusista pyörämatkoista siirtyy kävelystä ja joukkoliikenteestä.

Toimenpiteet, jotka lisäävät yksittäisen kestävän kulkutavan (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) käyttöä, vähentävät kyllä osittain automatkoja mutta samalla myös muiden kestävien kulkutapojen matkoja. Merkittävien muutosten aikaansaamiseksi on parannettava samanaikaisesti kaikkien kestävien kulkutapojen palvelutasoa suhteessa autoliikenteeseen.”

Lähde: Turun kaupunkiseudun uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma"

https://www.is.fi/autot/art-2000007689051.html
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.