Kirjoittaja Aihe: Millähän kohta kuljetaan, ja kuinka kauas?  (Luettu 910257 kertaa)

Tammikuu 18, 2020, 09:22:08 ap
Vastaus #1590

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Moro

Lainaus
Lisäksi sähkölle on olemassa valmis infra, mutta vetyä ei saa vielä mistään.

Tämä pitää osaksi paikkansa mutta ei aivan siihen pistorasiaan asti.Rakennuksen ainakin omakotitalon mittarille asti infra usein on kunnossa mutta pistorasialle asti ei,piuhat voivat olla juuri ja juuri riittävät mutta normaalista suko-pistokeesta ei saa ladattua kuin max. 8A jolla ei ainakaan täyssähköauton akku kerkiä välttämättä yön aikana latautua täyteen,se kolmivaihe pistorasia ei käy kaikkiin sähköauto merkkeihin.Rivareissa ja kerrostaloissa ei edes sähköliittymä välttämättä riitä mutta näihin löytynee ilman kamalia muutoksia jotain älyjuttuja jo nyt ja uusia kehitellään.

Kyllä, mutta vedylle ei ole vielä minkäänlaista jakeluverkostoa. Aika hitaasti tuntuu laajenneen Kovasimen kaipaamaa kaasunjakeluverkosto, joten millähän vuosisadalla mahtaa vetyä saada hanasta?
Kahden pytyn loukussa.

Tammikuu 18, 2020, 09:24:51 ap
Vastaus #1591

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4349
Moro

Lainaus
Lisäksi sähkölle on olemassa valmis infra, mutta vetyä ei saa vielä mistään.

Tämä pitää osaksi paikkansa mutta ei aivan siihen pistorasiaan asti.Rakennuksen ainakin omakotitalon mittarille asti infra usein on kunnossa mutta pistorasialle asti ei,piuhat voivat olla juuri ja juuri riittävät mutta normaalista suko-pistokeesta ei saa ladattua kuin max. 8A jolla ei ainakaan täyssähköauton akku kerkiä välttämättä yön aikana latautua täyteen,se kolmivaihe pistorasia ei käy kaikkiin sähköauto merkkeihin.Rivareissa ja kerrostaloissa ei edes sähköliittymä välttämättä riitä mutta näihin löytynee ilman kamalia muutoksia jotain älyjuttuja jo nyt ja uusia kehitellään.

Kyllä, mutta vedylle ei ole vielä minkäänlaista jakeluverkostoa. Aika hitaasti tuntuu laajenneen Kovasimen kaipaamaa kaasunjakeluverkosto, joten millähän vuosisadalla mahtaa vetyä saada hanasta?

Savonlinnasta lähimmälle kaasuasemalle on matkaa vain reilu 100km...
Joten vetyasemaa emme varmaan näe tällä vuosikymmenellä, ellei jotain aivan dramaattista tapahdu.
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Tammikuu 18, 2020, 09:25:35 ap
Vastaus #1592

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Ongelma mahtaa olla vety. Sitä voidaan valmistaa sähköllä vedestä, mutta prosessi on erittän paljon energiaa kuluttava, joten on tehokkaampaa ladata sähkö suoraan akkuihin. Tehokkain tapa valmistaa vetyä on reformoimalla maakaasua, mutta tuossakaan ei ole mitään mieltä, kun polttomoottori toimii suoraan maakaasulla.
Energiatehokkuus kohtalainen (hyötysuhde bensiinimoottorilla noin 25 %, dieselmoottorilla n. 40 %, polttokennoon kytketyllä sähkömoottorilla n. 50–60 %).

Tarkoitin vedyn valmistamista elektrolyysillä, en polttokennon hyötysuhdetta. Jos vety valmistetaan elektrolyysillä, niin polttokennon kokonaishyötysuhde laskee, kuin lehmän häntä.
Kahden pytyn loukussa.

Tammikuu 18, 2020, 09:35:25 ap
Vastaus #1593

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4349
Tiedonmurunen vuodelta 2015, eli vetyhommissa ikivanhaa tietoa:
Tokion kaupunki aikoo tukea vetyautojen yleistymistä noin 330 miljoonalla eurolla
ja rakentaa 35 vetyautoille sopivaa tankkausasemaa
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Tammikuu 18, 2020, 09:36:11 ap
Vastaus #1594

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Joo-ja sitten sen auton parkkipaikka pihassa on "kiveen ankkuroitu"
kun se latauspaikka laitetaan-ei noita kymmenien metrien roikissa pidetä.

Se paikka muuten ei ehkä ollenkaan ole siinä,missä se olemassa oleva
sähköpiuha kulkee-joten pitää vetää ensin kaapeleita sinne ja tänne-
ehkä kaivaa maahankin. Ammattilaisten hommiahan se tuo on.

Harvalla on sähkötyöhön vaaditut luvat-"vaikka osaisikin"-ei ehkä
kannata,sillä jos sattuu tuo auto ja rakennukset palamaan mistä syystä tahansa
autoa lataillessaan-ihan varmasti vakuutusyhtiö nostaa korvauksen mouruajalle turpean
kämmenensä kieltävästi esiin,jos ilmenee,että latauspaikka on itse värkätty.

Joten saapa siihen sitten euroja peliin laittaa,jos latauspaikan oikein
itselleen valmistuttaa.

t. Markku

Autoja voi ladata ihan mistä pistorasiasta tahansa, mutta jos haluaa nopeamman latauksen tarvitaan siihen kiinteä 3~laturi. Sellaisen ostaa ja asennuttaa vajaan vuoden bensarahoilla, jos ajelee 15 tkm/v.

Itseasiassa laturi on kiinteästi autossa ja auton ulkopuoliset roippeet ovat vain liityntää varten. Latausvirrankin voi määrittää autosta, joten pistorasia voi olla pienenkin sulakkeen takana, mutta latausaika luonnollisesti pitenee virran pienenemisen myötä.

Tesla mahtaa olla tällä hetkellä ainoa auto, jota voi ladata suoraan 3~pistorasiasta, jonka asentaminen maksaa muutaman satasen.
Kahden pytyn loukussa.

Tammikuu 18, 2020, 09:37:54 ap
Vastaus #1595

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 11920
Onneksi tämä säästö kompensoituu Teslan hankintahinnassa.

Joten...ei jatkoon.

t. Markku

Tammikuu 18, 2020, 10:07:19 ap
Vastaus #1596

Heikki Salmén

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 284
  • Återfallsgubbe
Polttokenno olisi hyvä ratkaisu. Pääsin jo 2013 ajamaan Mersun B sarjalaista vetyautoa, joka oli täysin tuotantomalli. Samalaisia oli 200 kpl Berliinissä vuoden koeajan taksikäytössä vähän myöhemmin. Auto toimi kuin mikä tahansa bensa-auto, oli täysin äänetön ja toimintasäde oli yli 500 km yhdellä tankkauksella.

Vetyautojen yleistyminen tökkää toistaiseksi kahteen asiaan. Vedyn tekeminen vie runsaasti energiaa. Toiseksi öljy-yhtiöt eivät halua tontilleen vetytankkia, koska se kilpailee suoraan perusbisneksen eli bensan ja dieselin kanssa. Yhteiskunnan rahoilla rakennettava uusi tankkauspaikkojen verkko taas on kallista eikä sopivia paikkoja uusille huoltoasematonteille Euroopan suurissa kaupungeissa ole olemassa.

Tammikuu 18, 2020, 10:17:09 ap
Vastaus #1597

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4349
Ei olla ihan uuden ja ihmeellisen äärellä.

Etelä-Savossa vetytalous on jo melkein valmis
3.3.2014

Mikkelissä on asuntomessut vuonna 2017 ja alueen asemakaavaan on tehty varaus voimalaitokselle. Varmaa on vain se, että voimala ei käytä fossiilisia polttoaineita, eikä ole maalämpölaitos. Lehdistön arveluiden mukaan laitos on jotakin sellaista, jota ei vielä ole keksitty. Noinkohan…
https://www.lahienergia.org/etela-savossa-vetytalous-on-jo-melkein-valmis/

Merivedestä menovedeksi – tutkijat onnistuivat valmistamaan polttoaineeksi kelpaavaa vetyä suoraan merivedestä
Merivedestä erotettu vety voi toimia polttoaineena, joka ei tuota rahtuakaan kasvihuonepäästöjä.
TIEDE 19.3.2019

STANFORDIN tutkijat käyttivät kokeessaan aurinkopaneeleista saatua sähköä ja San Franciscon lahdesta otettua merivettä. Ruostumisongelma ratkaistiin lisäämällä laitteistoon kerros yhdisteitä, jotka hidastavat korroosiota. Jälkiviisaina tutkijat hämmästyivät ratkaisunsa yksinkertaisuutta.

”Jos meillä olisi ollut kristallipallo kolme vuotta sitten, olisimme onnistuneet tässä kuukaudessa”, tutkija Dai sanoo.

Siinä missä suojaamaton laitteisto toimi meriveden kanssa vain noin 12 tuntia ennen hajoamistaan, suojakerroksella varustettu toimi yli tuhat tuntia.

Tutkijoiden mukaan heidän kokeilunsa todistaa menetelmän toimivuuden, mutta he jättävät teollisuuden pohdittavaksi, miten sitä kehitettäisiin massatuotantoon.

Uusi tekniikka on helppo ottaa käyttöön, sillä Stanfordin tutkijoiden mukaan jo nykyisin käytössä olevat elektrolyysilaitteet voidaan suojata korroosiolta.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/merivedesta-menovedeksi-tutkijat-valmistivat-polttoaineeksi-kelpaavaa-vetya-merivedesta/?shared=1068407-a1ee1451-1
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Tammikuu 18, 2020, 10:34:07 ap
Vastaus #1598

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Vesi on vedyn ja hapen yhdiste, niinkuin tiedämme.  Vetyä saa, kun vettä hajottaa vedyksi ja hapeksi.  Kun vetyä poltetaan, syntyy vettä.  Vety ja happi yhdistyvät, syntyy vettä.  Tuo yhdiste on matalamman energiatason tavaraa, polttaessa syntyy lämpöä.  Mikä tarkoittaa aina sitä, että hajottamiseen tarvitaan energiaa.  Hajottamiseen tarvitaan vähintään sama määrä energiaa mitä palaessa syntyy.  Mutta kun mikään ihmisen keksimä prosessi ei ole häviötön, aina on hyötysuhde, talteenotto ja kaikki osat vähemmän kuin yksi tai 100%.

Veden hajottaminen vedyksi ja hapeksi vaatii enemmän energiaa kuin mitä vetyä polttamalla voidaan saada aikaan, ja paljon enemmän mitä vetyä polttamalla pystytään käyttämään.  Jos näin ei ole, on syntynyt ikiliikkuja.

Jos puhdasta vetyä polttaa, on lopputuote vesi.  Sitä jäin ihmettelemään, kun jossain edellä olevassa lainauksessa vetymoottorista syntyy myös hiilidioksidia?  Luulin, että tuon vedyn polton idea on se, että energian käytön paikkaa voidaan siirtää, ja sillä vaikuttaa asuinympäristön ilmanlaatuun, mutta koko maapallon kannalta, esimerkiksi lämpenemisen kannalta, hyöty on näennäinen.  Jos vedyn valmistus eli veden hajottaminen tehdään paikassa, missä esimerkiksi auringosta suoraan otettavaa energiaa on runsaasti tarjolla, olisi prosessi muuten puhtaampi, mutta ei se vety kovin helppoa ja halpaa kuljetettavaa ole?  Voin olla tässäkin hakoteillä; en teorian kautta ole hybrideissäkään mitään älyä löytänyt, mutta poika ajaa jatkuvasti Priuksellaan varsin halvalla...

Akuilla toimivien sähköautojen yleistymisen myötä vääjäämättä tulee vastaan muutama tulipalo, minkä akkujen lataaminen aiheuttaa.  Puhelimia on syttynyt taskuissa ja latauksissa.  Onnettomuuksien lukumäärä laitteitten määrään suhteutettuna on häviävän pieni, mutta isommalla akustolla voi vahinko olla isompi kuin palaneet housut ja pienet palovammat.  Siihen, että laitteitten laatu olisi jotenkin parempi, tai että ihmiset eivät keksisi keinoja käyttää niitä laitteita ohjeitten vastaisesti, en usko.  Siis vertailuvälillä puhelimet - autot.

Kovasin vastustaa sähköautoja - ettei vain kaikkea muutakin uutta? - periaatteessa.  Mie kokeilin kerran sähkö-golfia.  Miun makuun siinä oli autoilun käyttöliittymä miun mieleinen enemmän kuin missään ikinä ajamassani autossa; kaasun painamisen ja löysäämisen vaikutusta pystyi itse napeilla säätämään, ja sen sai just siihen mitä halusi!  Jos toimintasäde saadaan edes välttäväksi myös talvikelillä ja lämpimällä hytillä, olen valmis ja halukas siirtymään heti sähköautoiluun.  Taas tuo usein esille tuleva äänettömyys ei oikein minuun pure; ei tuossa meijän koreataustaisessa kulkimessa maantienopeuksissa melunlähteenä ole moottori, vaan renkaat.  Ja niiden meluun ei voimanlähteellä ole vaikutusta.

- pähkäili jaakkovaakko -

Tammikuu 18, 2020, 11:16:57 ap
Vastaus #1599

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Voisi ajatella, että pohjaan asennettu akusto pienentää myös ajomelua. Toki ei sekään estä suoraan pyöräkotelosta tulevaa ääntä.
Kahden pytyn loukussa.

Tammikuu 18, 2020, 11:18:48 ap
Vastaus #1600

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4349
Kovasin vastustaa sähköautoja - ettei vain kaikkea muutakin uutta? - periaatteessa. 

Jos tämä palsta olisi ollut jo 80-luvulta lähtien, niin millainen parran pärinä olisi ollut kärjettömästä sytytyksestä, polttoaineen suihkutuksesta, katalysaattorista, lyijyttömästä bensasta, ABS-jarruista ja jne... ;D
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Tammikuu 18, 2020, 11:30:03 ap
Vastaus #1601

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 11920
Noo-kyllä se kummalta tuntui jarruttaminen kun ekaa
kertaa ABS jarruja kokeilin. Eikä ne akupään jarrut kovin
pehmeästi toimineetkaan.

Mutta jos haluaa autolla talvikelillä hiukkasen hassutella-niin ilman
ABS-systeemiähän se on mukavaa-jarrut kun pitäisi tietyissä
tilanteissa saada ihan lukkoonkin. ABS-jarrut ovat semmoiset "pappa-autoilijan" jarrut.

Kärkiä en niin kaipaa autoon-mutta polttoaineen ruutta oli jo mulla vm. 1965 Peugeotissa-
ja se oli muuten loistava auto muutenkin-vaikka jarrutkin olivat rumpujarrut.Mutta olivat
isot rummut-ja tehostin ihan mahdoton purkki.

Katalysaattoreista ei ollut tietoakaan-eikä niitä kukaan nyt autoihinsa
edes kaipailleet silloin iloisella alkupuolen 70-luvulla...Ja lyijypensa maistuu muuten
hieman paremmalta lappoa imiséssä kuin nämä nykylitkut.

t. Markku

Tammikuu 18, 2020, 11:50:11 ap
Vastaus #1602

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Voisi ajatella, että pohjaan asennettu akusto pienentää myös ajomelua. Toki ei sekään estä suoraan pyöräkotelosta tulevaa ääntä.

Tuo kulkuneuvon melu on kaksipiippuinen asia.

On melu, minkä auton sisällä istuja matkustaessaan kuulee.  Siinä uudehkoissa henklöautoissa on saavutettu taso, missä moottorin melu on aika olematon verrattuna rengasmeluun.  Renkaiden kehitys viime aikoina on kulkenut vierintävastuksen pienentämisen suuntaan, ja samalla rengasmelu on lisääntynyt entisestään.  Autojen äänieristyksessä on eroja, mutta pääosin nuo melut tulevat pyöräkoteloiden kautta, ja voimanlähteellä ei ole suurta merkitystä siihen; hyvä äänieristys on melko samalla tavalla tehtävissä polttomoottoriautoon tai sähkömoottoriautoon.  Voi tuolla akustojen sijoituksella pientä etua syntyä sähkön suuntaan toki.

Sitten on se melu, mitä liikkuva auto tekee ympäristöön.  Jos ajatellaan vaikka kahta erilaista tilannetta, ensin kitumarketin parkkipaikka.  Itselleen paikkaa hakeva autoilija ajaa kävelyvauhtia katsellen tyhjää ruutua, ja toinen etsii kauppakassit kädessä kävellen autoaan.  Tuossa polttomoottorin pieni ääni ympäristöön saattaa pelastaa sen kävelijän silloin, kun autoa ajava ei muista katsoa eteensä; kävelijä kuulee moottorin käynnin, ja ehtii hypätä sivuun.  Sähköautosta ei tuossa tilanteessa kesärenkailla juuri ääntä kuulu.  Eteenkatsomisen velvollisuus on kuitenkin autoilijalla, taaksekatsomisen velvollisuutta ei ole kävelijällä...  Tuossa äänestä on kuitenkin pelkästään hyötyä, polttomoottorin äänikään ei ole häiriö tuossa tilanteessa.

Sitten on tilanne, missä valtatie menee jossain jonkun ihmisen asunnon läheisyydesä, ei välttämättä aivan vieressäkään.  Liikenne soljuu maantienopeuksilla, ihminen istuu parvekkeella viinilasi kädessään.  Liikenteen melu häiritsee sekä autossa istuvia että parvekkeella istuvaa.  Tässä tilanteessa uudehkoilla autoilla ei ole suurta eroa kummankaan kuulijan kannalta sillä, kulkeeko liikenne sähköllä vai polttomoottoreilla; renkaiden ulina ja humina on suurin häiriön lähde.  Arveluni on, että akuston sijainnilla ja rakenteellakaan ei ole juuri vaikutusta sivussa istujan kannalta, autossa istujan kannalta voi olla?  Kumiasfaltti olisi yksi auttava tekijä kummankin kuulijan kannalta, ja jos renkaiden valmistajille asetettaisiin porkkana melun alentamiseen, se voisi jollakin aikavälillä muuttaa tilannetta, mutta auton voimanlähde minun arvioni mukaan ei merkittävästi tilannetta muuta.

jaakkovaakko

Tammikuu 18, 2020, 12:00:57 ip
Vastaus #1603

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 11920
Suomessa saataisiin rengasmelu puoleen,jos noihin teiden
pinnoitukseen käytettäisiin edes parikymmentä prosenttia
autoilijoilta verotettuja rahoja vuosittain...

t. Markku

Tammikuu 18, 2020, 12:02:33 ip
Vastaus #1604

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4349
jos renkaiden valmistajille asetettaisiin porkkana melun alentamiseen, se voisi jollakin aikavälillä muuttaa tilannetta,

99,9 prosenttia autoilevasta maailmasta ei joudu ajamaan niin äänekkäällä alustalla kuin me täällä suomessa.
Jokainen on varmaan huomannut, että miten hiljaa auto etenee kesärenkailla uudella asfaltilla.
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.