Aihe: Millähän kohta kuljetaan, ja kuinka kauas?

[Petri Behm]

Jos ajaa autolla vain hyvin vähän, onko ympäristölle ystävällisempää ajaa vanha auto elinkaarensa loppuun verrattuna uuden ostamiseen?

Laurikko: Ei ole. Auton valmistuksen vaatima energia on noin kymmenen prosenttia koko elinkaaren energiasta, ja käyttö on 90 prosenttia. Jos ajatellaan, että autolla ajetaan Suomessa 20 vuotta ja vajaat 300 000 kilometriä, alkaa uusi auto, jolla on esimerkiksi kymmenen prosenttia pienemmät päästöt kuin vanhalla, vähentää päästöjä jo toisena käyttövuotena.

https://yle.fi/uutiset/3-11040187

[markkukovasin]

Niin ja näin...

Jos on semmoinen tonnin auto,jolla pääsee kohtuullisesti ajonsa ajamaan-
niin mitä helkutin järkeä on ostaa vaikkapa 15 donan auto siihen samaan tarpeeseen?

Tuolla 15 tonnilla saa monta tonnin autoa,jos sattuu hajoamaan se vanha kuuppa.

t. Markku

[Teemu S. Lindfors]

Jännä kun ulkomailla on päädytty aivan päinvastaiseen loppupäätelmään. Tosin on Suomessakin ollut Laurikon kanssa erimieltä olevia tutkijoita. Taitaa olla autoalan juoksupoika. Pitäisi herättää epäluuloa jos samasta asiasta on täysin päinvastaisia lausuntoja.

Epäluulo on tervettä, mutta Juhani Laurikon historiaa hiukan tuntevana voin vakuuttaa, että ei ole autoalan juoksupoika.

[Petri Behm]

Tunne siitä, että auton loppuunajaminen on ekoteko on kansan riveissä vahva.
Isämme ovat opettaneet, että vanhassa vara parempi ja ajatus ei Excelillä muutu...

[Petri Behm]

Niin ja näin...

Jos on semmoinen tonnin auto,jolla pääsee kohtuullisesti ajonsa ajamaan-
niin mitä helkutin järkeä on ostaa vaikkapa 15 donan auto siihen samaan tarpeeseen?

Tuolla 15 tonnilla saa monta tonnin autoa,jos sattuu hajoamaan se vanha kuuppa.

t. Markku

Tonnin autolla pääsee ajamaan, siinä missä 15 tonnin autolla, mutta ko. uutisessa ei ole siitä kyse.
Kyse on siitä, mitä sieltä pakoputken päästä tulee ja se on ihan eri juttu kuin auton hankintahinta.

[Petri Behm]

Lainaan tähän erään julkisuushenkilön sanomaa: ”älkää uskoko minua. Uskokaa tutkijoita ja asiantuntijoita”
Siihen minä uskon.

On ihmisiä, jotka eivät halua tai voi uskoa tieteen antamaa sanomaa, vaan pitävät tiukasti kiinni omasta mielipiteestä.
Joten, uskoa saa mihin haluaa, mutta tieteen perusteilla on jotkut asiat helpompi näyttään toteen kuin uskoon, mutuun tai vatuun perustuvat asiat.

[Petri Behm]

Minä uskon tutkijoita ja tiedemiehiä, mutta voihan käydä niin, että saman asian tutkijoilla ja tiedemiehillä on eri näkemys ja sitten pitää valita se itselle sopiva tiedemies...

[Kari Sillanpää]

Jos autolla ajetaan 300tkm keskikulutuksella 6 litraa/100km, se vie elinikänään 18 kuutiota polttoainetta. 10% tuosta on 1800 litraa, ja silläkö pitäisi auton syntyä?

Eli kaivetaan maasta tai Kuusakosken kasasta 1000 kiloa terästä ja alumiinia, kuskataan sitä paikasta toiseen, työstetään, liitetään jne ja lisäksi prosessoidaan 500 kiloa muovia, kumia, superloonia, kangasta, äänieristemateriaalia ja elektroniikkaa? Tuodaan kaikki tämä lämpimään halliin jossa ne sitten kasataan autoksi käyttäen sähköä, ihmisvoimaa ynnä muuta. Ja lopuksi haalataan valmis tuote autokauppaan maapallon toiselle puolelle.

Voi kai se onnistua, sentään 9 tynnyriä bensaa käytettävissä kuitenkin.

[Teemu S. Lindfors]

Minä uskon tutkijoita ja tiedemiehiä, mutta voihan käydä niin, että saman asian tutkijoilla ja tiedemiehillä on eri näkemys ja sitten pitää valita se itselle sopiva tiedemies...

Tämä.

Tiedeyhteisö on harvemmin yksimielinen oikein mistään. Yhteisön sisälle muodostuu myös "klikkejä", joissa vain tietyt näkemykset ovat "oikeita", mistä seuraa kinkkisiä pulmia meille taviksille, kun pitäisi osata muodostaa perusteltuja mielipiteitä.

Kun se yks likka huutaa, että uskokaa tiedemiehiä ja asiantuntijoita, hän oikeasti tarkoittaa vain sitä porukkaa, joka on hänen kanssaan samaa mieltä. Mutta vastakkaisiakin näkemyksiä löytyy, tieteellisyyden kriteerit täysin täyttäviä nekin. He eivät välttämättä vain saa ääntään kuuluviin edes tiedeyhteisön sisällä.

Vaikeaa on olla asioista perustellusti jotain mieltä, kun meininki on tällaista. Olen oppinut suhtautumaan aika kriittisesti oikeastaan kaikkeen, mitä tieteenä mediassa esitetään.

Olis paljon helpompaa, jos osaisi muodostaa mielipiteensä vain fiilispohjalta.

[Henry Eklund]

Kyllä mä meinaan ajaa tuon Toyota Auriksen loppuun, nyt mittarissa 90 000Km ja ajan 6000Km vuodessa. Vie niin vähän pensaa ettei ota yhtään pumpun päälle. 4-5 tankkausta vuodessa joten tuskin saastutan paljoa.

[Petri Behm]

Bensiini
Luokitus    Voimaantulo    CO    HC    NMHC    NOx    HC ja NOx    PM    PN
Euro 1    Heinäkuu 1992    3,16    -    -    -    1,13    -    -
Euro 2    Tammikuu 1996    2,20    -    -    -    0,5    -    -
Euro 3    Tammikuu 2000    2,20    0,2    -    0,15    -    -    -
Euro 4    Tammikuu 2005    1    0,1    -    0,08    -    -    -
Euro 5    Syyskuu 2009    1    0,1    0,068    0,06    -    0,005    -
Euro 6    Syyskuu 2014    1    0,1    0,068    0,06    -    0,005    6×1011

Diesel
Luokitus    Voimaantulo       CO        NOx    HC ja NOx    PM         PN
Euro 1    Heinäkuu 1992       3,16           -                    1,13    0,18         -
Euro 2    Tammikuu 1996    1                -                     0,7            0,08         -
Euro 3    Tammikuu 2000    0,66        0,5           0,56            0,05    -
Euro 4    Tammikuu 2005    0,5       0,25             0,3           0,025    -
Euro 5a    Syyskuu 2009       0,5        0,18           0,23           0,005    -
Euro 5b    Syyskuu 2011       0,5        0,18           0,23           0,005    6×1011
Euro 6    Syyskuu 2014       0,5        0,08           0,17           0,005    6×1011

CO = hiilimonoksidi, häkä
HC = hiilivedyt (esimerkiksi palamaton polttoaine)
NMHC = hiilivedyt ilman metaania
NOx = typen oksidit
PM = hiukkaspäästöt (massan mukaan)
PN = hiukkaspäästöt (määrän mukaan, kappaletta per kilometri)


Euro-päästöluokkien kehitys

Euro 1 käytössä 7.1992 alkaen (uusien autojen tyyppihyväksyntää koskien)
-          Asetti päästörajat (hiilimonoksidi, HC ja NOx sekä hiukkaspäästöt)

Euro 2 käytössä 1.1996 alkaen
-          Tiukensi hiilimonoksidia, hiilivetyjen ja typenoksidien yhteismäärää sekä hiukkaspäästöjä

Euro 3 käytössä 1.2000 alkaen
-          Kiristi aiempia päästörajoja ja asetti erillisen rajan typen oksidipäästöille

Euro 4 käytössä 1.2005 alkaen
-          Pienensi sallittujen hiukkaspäästöjen sekä typen oksidipäästöjen määrän puoleen

Euro 5 käytössä 9.2009 alkaen
-          Pienensi sallittujen hiukkaspäästöjen määrän viidesosaan
-          Dieselautoihin hiukkassuodattimet poistamaan päästöjä

Euro 6 käytössä 9.2014 alkaen
-          Pienensi typen oksidien päästörajan alle puoleen aiemmasta
-          SCR-järjestelmä poistaa noin 90 prosenttia typen oksidipäästöistä


Tilasto ja siitä tehtävä johtopäätös voidaan tehdä monella tavalla.
Jos Euro 6 päästöluokan auto verrataan autoon 01.10.1986 (CO 4,5% ja HC 1000), niin vanhan liiton auton käynnistäminen tuottaa varmaan saman verran päästöjä kuin Euro 6 autolla ajetaan 100km...

Euro 4 oli oli selkeästi ensimmäinen askel oikeasti vähäpäästöisiä autoja kohtaan ja jos verrataan Euro 5 ja Euro 6 bensiinimoottorissa, niin eroja ei ole kuin hiukkaspäästöissä.
Kuitenkin eka Euro 5 auto on jo kymmenen vuotta vanha.

Joten taaskaan ei ole yhtä totuutta, vaan se vanha totuus, että tilastosta saadaan itselle sopivia lukuja...

[Petri Behm]

Kyllä mä meinaan ajaa tuon Toyota Auriksen loppuun, nyt mittarissa 90 000Km ja ajan 6000Km vuodessa. Vie niin vähän pensaa ettei ota yhtään pumpun päälle. 4-5 tankkausta vuodessa joten tuskin saastutan paljoa.

Tankillisella pääsee siis 1200-1500km...
Iso tankki Auriksessa...

[Henry Eklund]

No ajot saattaa jäädä 4000Km/V

[velipuukka]

Jos autolla ajetaan 300tkm keskikulutuksella 6 litraa/100km, se vie elinikänään 18 kuutiota polttoainetta. 10% tuosta on 1800 litraa, ja silläkö pitäisi auton syntyä?

Eli kaivetaan maasta tai Kuusakosken kasasta 1000 kiloa terästä ja alumiinia, kuskataan sitä paikasta toiseen, työstetään, liitetään jne ja lisäksi prosessoidaan 500 kiloa muovia, kumia, superloonia, kangasta, äänieristemateriaalia ja elektroniikkaa? Tuodaan kaikki tämä lämpimään halliin jossa ne sitten kasataan autoksi käyttäen sähköä, ihmisvoimaa ynnä muuta. Ja lopuksi haalataan valmis tuote autokauppaan maapallon toiselle puolelle.

Voi kai se onnistua, sentään 9 tynnyriä bensaa käytettävissä kuitenkin.

Niinpä.

[tuomo jylha]

Jos autolla ajetaan 300tkm keskikulutuksella 6 litraa/100km, se vie elinikänään 18 kuutiota polttoainetta. 10% tuosta on 1800 litraa, ja silläkö pitäisi auton syntyä?

Eli kaivetaan maasta tai Kuusakosken kasasta 1000 kiloa terästä ja alumiinia, kuskataan sitä paikasta toiseen, työstetään, liitetään jne ja lisäksi prosessoidaan 500 kiloa muovia, kumia, superloonia, kangasta, äänieristemateriaalia ja elektroniikkaa? Tuodaan kaikki tämä lämpimään halliin jossa ne sitten kasataan autoksi käyttäen sähköä, ihmisvoimaa ynnä muuta. Ja lopuksi haalataan valmis tuote autokauppaan maapallon toiselle puolelle.

Voi kai se onnistua, sentään 9 tynnyriä bensaa käytettävissä kuitenkin.

Niinpä.

Älkääs nyt alkako pilaamaan hyvää ilmastohysteeriaa tuollasilla tosiasioilla. Se on nyt päätetty että autot valmistuu täst edes saasteettomasti ja valmistetaan pyhällä hengellä, ja kierrätysmateriaaleista. Ja sitten kun ne on tiensä päässä, ne myös puretaan ja kierrätetään päästöttömästi.
 Eikä siinä vielä kaikki. Ne ei tule sisältään mitään jäte- tai kierrätysmaksuja.