Kirjoittaja Aihe: Millähän kohta kuljetaan, ja kuinka kauas?  (Luettu 908365 kertaa)

Joulukuu 24, 2018, 08:29:42 ap
Vastaus #210

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11919
Jaakko ja rouvansa harjaa kuin ammattilaiset! :laugh:

Hyvää Joulua!

t. Markku

Joulukuu 24, 2018, 08:40:59 ap
Vastaus #211

Markku Juusela

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4721
Moro

Jaakko mainitsi rikkaimurin,meillä on ollut semmonen nyt ehkä pari vuotta joskus kauan sitten oli kans mutta se oli lähinnä kovaa ääntä muutaman minuutin pitävä laite mutta tämä nykyinen on hyvä vehes.Meillä on noita karvasia nelijalkaisia niin usen tulee sitä rikkaimuria käytetyyä kun on tehokas ja helppo ottaa käyttöön ja kestää n. kolme kertaa imuroida meidän huusholli,minuuteista en osaa sanoa.Ainoa huono puoli on että se pölysäiliö on kovin pieni.
Yamaha TR1 -81/Green Mystery,CanAm Spyder RT -13,CRESCENT Elda E-Going,Cresent mopo-63,NSU Sportmax Streetreplica

Joulukuu 24, 2018, 08:59:34 ap
Vastaus #212

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Lainaus
Mites nuo akut, kun ennen nimenomaan suositeltiin käyttämään varaus loppuun enneko lattaa, ko niihin jäi joku muistijälki, eikä sitte menneet siitä yli?  Ja tuo ongelma oli ennen litium-ioneita, vai?  Tuo Jaakon partakone on siis saatu 50-vuotislahjaksi, eli 18 vuotta sitten... voi, voi, mikä lie akku ollu sillon muotia?

Ennenmuinon ( ennen sotia) akkuja oli vain kahta sorttia, lyijy- ja lipeäakkuja.
Merkillistä, että ne on nimetty eri periaatteella, toinen aktiiviaineen mukaan ja toinen elektrolyytin.
Sitten niihin tuli erilaisia versioita ja lyijyakku voitti hintakilpailun.
Lipeäakkua oli kahta sorttia, nikkeli- rauta-akku ja nikkeli-kadmiumakku ( tässä on jo nimet levymateriaalien mukaan).
Näistäkin NiFe- akku sai väistyä (sillä oli sama kennojännite 1,2 V, mutta isompi lataus-purkausjännitteiden ero).
Tässäkin taas svenssonit ovat mukana; Waldemar Jungner keksi NiCd- akun samanaikaisesti kuin Edison NiFe- akun.
Sitten  NiCd akku kehittyi (saksalaiset kehittivät jo WW 2:n aikana) siten, että taskulevyiden (reijitetystä teräspeltistä taivutetut suorakaiteen muotoiset putkilot) rinnalle tuli sintrattu materiaali. Huokoisesta materiaalista sintraamalla kovetettu levyrunko, jonka huokosiin aktiiviaine on puristettu. Elektrolyytti (lipeä) on imeytetty eristimiin).
Näin saatiin sopiva rakenne, joka voitiin tehdä myös suljettuna ( tämä tarkoittaa todella suljettua rakennetta, toisin kuin lyijyakut). Nämä olivat sopivia myös kulutuslaitteisiin.
Sintrattujen NiCd- akkujen ominaisuus on tuo muisti-ilmiö.
Eli ne ”muistavat” edelliset purkausjaksot ja antavat jatkossa vain saman verran energiaa, kuin edellisissäkin purkauksissa.
Pidin tätä humpuukina, kunnes Dr Lexow Vartan tutkimuskeskuksessa kertoi minulle ( joskus 1985), että nikkelillä on kahdenarvoista hydroksidia ja levossa oleva palautuu luonnn lakien mukaan alemmalle energiatasolle ja sen jännite on vain 1 V. Korkeamman on 1,2 V. Joten muisti-ilmiö on ihan luonnon lakien mukainen, mutta poistuu yhdellä 100% purkaus-varausjaksolla.
Tämä ilmiö huomattiin konkreettisesti myös ensimmäisissä maata kiertävissä satelliiteissa:  varaustaso aktivoitui sille tasolle, jonka se kulutti maan pimeällä puolella. Joissakin lähteissä kerrotaan, että tuo ilmiö ”keksittiin” vasta tuollon.

Sitten, kun kadmium todettiin myrkylliseksi ja kiellettiin kulutuslaitteissa ( joskus 70-luvulla),  kehitettiin tilalle NiMh- akku. Tuossa toisella levyllä on kadmium korvattu erilaisten maametallien seoksella, tai perinteisen NiFe- akun raudan seoksilla. Tämän rakenne on muuten samanlainen kuin NiCd- akun, kuitenkin sen kylmäkestävyys on merkittävästi huonompi, ehkä kuitenkin parempi, kuin litium-akkujen.
 PS.
Eräs tarina selventämään lyijy- ja lipeäakun hinta- yms eroja.
Joskus yli kymmenen vuotta sitten olin mukana Dubain lentokentän varavalojärjestelmien tarjouskilpailussa.
Sinne oli spexattu 220 V lipeäakusto, kapasiteetti joitain 500 Ah.
Tarjosimme sekä lipeä- että lyijyakustoa.
Lyijyakuston hinta oli n 100.000€, lipeäakuston 500.000€ ( korkeilla varustettu taskulevyakusto).
Eliniäksi ilmoitimme 8 vuotta ja 25 vuotta.
Joskin lipeäakulla elektrolyytti pitää vaihtaa eliniän puolivälissä.
Valitsivat lipeäakuston.
Toimitimme sen, mutta suoraan Intiasta Dubaihin.

PPS.
Meidän rikkaimuri, kestää yhdellä latauksella yli tunnin. Käyttää samaa akkua ja laturia kun akkuporakone.

[ylläpito on poistanut liitteen]
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 24, 2018, 21:50:53 ip kirjoittanut Jouko Kuisma »

Joulukuu 24, 2018, 11:22:21 ap
Vastaus #213

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11919
Tuollaisen Makitan just laitoin tilaukseen kylän
kauppiaalta-joulun jälkeen tulee.Käyttää tuon olevan
porakoneen 18Voltin akkua..

Tinkimisen jälkeen hinnaksi muodostui tuolle (ilman akkua toki)...45 eurroo.

t. Markku

Joulukuu 24, 2018, 20:38:34 ip
Vastaus #214

Juha Pohjamo

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1305
Tässä kun ajankuluksi katseli juutuubista videoita kesän motskari- ja muista harrasteajoneuvotapahtumista niin alkoi taas tämä ketjun alkuperäinen aihe mietityttää.
Kyllä tämä alan tulevaisuus alkaa näyttää aika synkälle näin polttomoottoriorientoituneen miehen silmin.

Se, että merkityksellinen osa liikenteen päästöistä leikataan jollain aikavälillä pois, ei riitä vaan mietinnöissä puhutaan fossiilisten polttoaineiden totaalikiellosta.
Suomen moottoripyörissä ja harrasteajoneuvoissa poltetulla litramäärällä ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä mutta ymmärrettävähän sekin on, että ei harrastevälineellä voi olla erivapautta saastuttamiseen.
Toivottavasti tulevaisuudessa saadaan kehitettyä joku hiilinielupörssi jolla voi ihan konkreettisesti kompensoida aiheuttamansa päästöt ja näin välttyä totaalikiellolta.
Perustuu se hiiliniellu sitten metsittämiseen tai teknologiaan tai vaikka tyyriisiin biopolttoaineisiin niin ainakin henkilökohtaisesti olen valmis maksamaan kohtuulliset lunnaat siitä, että elämäntavasta nimeltä motorismi ei tarvitsisi (kokonaan) luopua.
Saas nähdä mitä seuraavat kymmen vuotta tuo tullessaan näissä kuvioissa.

Joulukuu 24, 2018, 21:22:54 ip
Vastaus #215

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4349
Kaveri tuli joulunviettoon.
Auto XC60 T8 lataushybridi. Matkaa oli reilu 400km
Auton tietokoneen mukana kulutus 7,6l / 100km. Matkalla ei ollut aikaa latailla. Keksinopeutta en tiedä, mutta kaverilla on aika joutuisa ajotyyli...
Ei paha kulutus siihen nähen miten isosta ja painavasta autosta on kyse ja pitää muistaa, että kyydissä oli kaksi aikuista, kaksi lasta, keskikokoinen koira, joululahjat ja perheen viikon kamat.
Mutta ei todellakaan se "2,3l / 100km"...
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Joulukuu 24, 2018, 21:26:22 ip
Vastaus #216

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4349
Suomen moottoripyörissä ja harrasteajoneuvoissa poltetulla litramäärällä ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä mutta ymmärrettävähän sekin on, että ei harrastevälineellä voi olla erivapautta saastuttamiseen.

Tuo minnuu pelottaa tulevaisuuden skenaarioissa.
Mennään rankasti omistamisverotuksen puolelle.
Jos tallissa on prätkä, jolla ajetaan 1000-2000km vuodessa ja rannassa on busteri, jolla ajetaan 5-7 tuntia vuodessa, niin ne laitetaan samalle viivalle kaupparatsun kulkupelin  (60 000km / v) kanssa.
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Joulukuu 24, 2018, 21:41:16 ip
Vastaus #217

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4349
Vielä noista sähköautoista.
Kun kerta se nopeus (aerodynamiikka) ei näyttele niin suurta osaa suunnitelussa, kun tavallisia sähköautoja ei ole tehty kulkemaan kolmea sataa, niin voisiko se muotoilu olla muuta kuin futuristinen leivänpaahdin?
Miten hienoa olisi, jos vaikka Lancian seuraava sähköauto olisi Fulvian näköinen, tai joku autonvalmistaja ostais oikeudet 57 Chevyn ulkomuotoon tai PyhimysVolvoon.
Ois aika makeeta, kun autot olisi auton näköisiä.
Laitetaan vielä lopuksi näkemys neuvostoliitosta.
Venäläisellä Aviar Motorsilla on hurja suunnitelma yhdistää klassikon muotoja tulevaisuuden tekniikkaan. Lähtökohdaksi on otettu vuosimallin 1967 Mustang Fastback.
https://tekniikanmaailma.fi/venajalla-heratetaan-henkiin-vuosimallin-1967-ford-mustang-talla-kertaa-sahkomoottorisena/
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Joulukuu 24, 2018, 22:06:04 ip
Vastaus #218

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4349
Olpa hyvä ettei se kaveris jääny lattailemmaan matkalle. Nimittäin sikäli mikäli oli toivottu vieras. Jos oikein kattelin niin 40km pääsee yhellä lattauksella. Olis vissiin loppiaiseks ehtiny perille sähköllä. Nii että kätevä on auto ja luullakseni noin 80 000 arvoinen. Maailma pelastuu tollasen ostamalla, hallelujah.....

Se on liisaripeli ja halvempi kuin vastaava auto ilman sähkömoottoria.
Liisarifirma vissiin kahtoo tulevaisuuteen ja on todennut, että kolmen vuoden päästä pelkkä polttomoottoriauto on todella huono vaihtoehto käytettynä.
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Joulukuu 24, 2018, 22:47:14 ip
Vastaus #219

tuomo jylha

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3304
  • Moukka
Tässä kun ajankuluksi katseli juutuubista videoita kesän motskari- ja muista harrasteajoneuvotapahtumista niin alkoi taas tämä ketjun alkuperäinen aihe mietityttää.
Kyllä tämä alan tulevaisuus alkaa näyttää aika synkälle näin polttomoottoriorientoituneen miehen silmin.

Se, että merkityksellinen osa liikenteen päästöistä leikataan jollain aikavälillä pois, ei riitä vaan mietinnöissä puhutaan fossiilisten polttoaineiden totaalikiellosta.
Suomen moottoripyörissä ja harrasteajoneuvoissa poltetulla litramäärällä ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä mutta ymmärrettävähän sekin on, että ei harrastevälineellä voi olla erivapautta saastuttamiseen.
Toivottavasti tulevaisuudessa saadaan kehitettyä joku hiilinielupörssi jolla voi ihan konkreettisesti kompensoida aiheuttamansa päästöt ja näin välttyä totaalikiellolta.
Perustuu se hiiliniellu sitten metsittämiseen tai teknologiaan tai vaikka tyyriisiin biopolttoaineisiin niin ainakin henkilökohtaisesti olen valmis maksamaan kohtuulliset lunnaat siitä, että elämäntavasta nimeltä motorismi ei tarvitsisi (kokonaan) luopua.
Saas nähdä mitä seuraavat kymmen vuotta tuo tullessaan näissä kuvioissa.
Tässä kun ajankuluksi katseli juutuubista videoita kesän motskari- ja muista harrasteajoneuvotapahtumista niin alkoi taas tämä ketjun alkuperäinen aihe mietityttää.
Kyllä tämä alan tulevaisuus alkaa näyttää aika synkälle näin polttomoottoriorientoituneen miehen silmin.

Se, että merkityksellinen osa liikenteen päästöistä leikataan jollain aikavälillä pois, ei riitä vaan mietinnöissä puhutaan fossiilisten polttoaineiden totaalikiellosta.
Suomen moottoripyörissä ja harrasteajoneuvoissa poltetulla litramäärällä ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä mutta ymmärrettävähän sekin on, että ei harrastevälineellä voi olla erivapautta saastuttamiseen.
Toivottavasti tulevaisuudessa saadaan kehitettyä joku hiilinielupörssi jolla voi ihan konkreettisesti kompensoida aiheuttamansa päästöt ja näin välttyä totaalikiellolta.
Perustuu se hiiliniellu sitten metsittämiseen tai teknologiaan tai vaikka tyyriisiin biopolttoaineisiin niin ainakin henkilökohtaisesti olen valmis maksamaan kohtuulliset lunnaat siitä, että elämäntavasta nimeltä motorismi ei tarvitsisi (kokonaan) luopua.
Saas nähdä mitä seuraavat kymmen vuotta tuo tullessaan näissä kuvioissa.
Saakohan tässä asiassa harrastaa ane-kauppaa?
 Kun on noita sähköauto uskovaisia ja fossiili uskovaisia, niin saakohan neutraaliateisti ostaa päästösynnit pois, tai käymällä ripittäytymässä päästösynneistään tuulirupelin juurella?

Joulukuu 25, 2018, 08:19:13 ap
Vastaus #220

Juha Pohjamo

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1305
Suomen moottoripyörissä ja harrasteajoneuvoissa poltetulla litramäärällä ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä mutta ymmärrettävähän sekin on, että ei harrastevälineellä voi olla erivapautta saastuttamiseen.

Tuo minnuu pelottaa tulevaisuuden skenaarioissa.
Mennään rankasti omistamisverotuksen puolelle.
Jos tallissa on prätkä, jolla ajetaan 1000-2000km vuodessa ja rannassa on busteri, jolla ajetaan 5-7 tuntia vuodessa, niin ne laitetaan samalle viivalle kaupparatsun kulkupelin  (60 000km / v) kanssa.
Se MP-veron torppaus taannoin antoi kuitenkin uskoa siihen, että asioihin voidaan vaikuttaa riittävällä aktiivisuudella.
Tässä täytyy vaan taas yrittää mahdollisimman isolla porukalla olla hereillä sitten kun näitä lakeja rustataan.
Muutoin tässä käy niin, ettei meidän harrastevälineillä ole kuin romumetallin arvo.

« Viimeksi muokattu: Joulukuu 25, 2018, 09:05:34 ap kirjoittanut Juha Pohjamo »

Joulukuu 25, 2018, 09:07:26 ap
Vastaus #221

Henri Riekki

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 757
Lainaus
tuli mieleen noi Makita akkuvermeet. Muuten hyviä työkaluja mutta niitä ei voi näköjään ladata alle 0 lämpötilassa. Ei lähde lataantumaan. Johtuuko se sitten akuista vai latureita? Käytössä on useita makitan akkuvermeitä, ihan uusimmista malleista n 5 vuotta vanhoihin malleihin, ja kaikissa ihan sama homma.
Oletko kokeillut useammalla laturilla? Jännä homma. Usein tullut käytettyä Makitoja työhommissa ja harrasteissa, välillä aika kovassa pakkasessakin, mutta en ole huomannut tuommoista. Toki yleensä on laturi tullut sijoitettua ainakin katon alle ellei ihan lämmitettyäkin tilaa ole ollut. Mutta on ne kyllä lataantuneet vaikka laturi olisi ulkonakin. Merkin omat akut tuntuu kestävän vuosikausia, mutta tarvikeakut ei ole häävejä olleet.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 25, 2018, 09:09:16 ap kirjoittanut Henri Riekki »

Joulukuu 25, 2018, 09:11:05 ap
Vastaus #222

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4349
Suomen moottoripyörissä ja harrasteajoneuvoissa poltetulla litramäärällä ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä mutta ymmärrettävähän sekin on, että ei harrastevälineellä voi olla erivapautta saastuttamiseen.

Tuo minnuu pelottaa tulevaisuuden skenaarioissa.
Mennään rankasti omistamisverotuksen puolelle.
Jos tallissa on prätkä, jolla ajetaan 1000-2000km vuodessa ja rannassa on busteri, jolla ajetaan 5-7 tuntia vuodessa, niin ne laitetaan samalle viivalle kaupparatsun kulkupelin  (60 000km / v) kanssa.
Se MP-veron torppaus taannoin antoi kuitenkin uskoa siihen, että asioihin voidaan vaikuttaa riittävällä aktiivisuudella.
Tässä täytyy vaan taas yrittää mahdollisimman isolla porukalla olla hereillä sitten kun näitä lakeja rustataan.
Muutoin tässä käy niin, ettei meidän harrastevälineillä ole kuin romumetallin arvo.

Jotenkin on vaan sellainen fiilis, että vaikka taistelu voitettiin, mutta sota tullaan häviämään...
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Joulukuu 25, 2018, 10:30:23 ap
Vastaus #223

Pentti Vaherkoski

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 598
Samat ajatukset kuin Petrillä. Vastapuoli on sitten edellisen taistelun vaihtanut sodankäynnin taktiikkaa. Taistelukentälle on heitettu aivan uusinta teknologiaa edustava hiiliase, jota vastaan pienen vähemmistön on erittäin vaikea puolustautua.

Joulukuu 25, 2018, 11:00:56 ap
Vastaus #224

Juha Pohjamo

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1305
Voi se niinkin olla.

Mutta hurjalta tuntuu sekin jos ympäriltä katoaa kaikki bisnes ja toiminta mikä on riippuvaista ihmisten vapaasta liikkumisesta ja liittyy mitenkään polttomoottoreihin.
Lista on yllättävän pitkä kun alkaa miettimään.....

Ja samaan aikaan toisaalla:
-Lento- ja varsinkin halpalentoliikenne kukoistaa.
-Uusia valtameriristeilijöitä rakennetaan ympäri maailmaa.
Nykypuheiden valossa on jatkossakin aivan sallittua lentää Atlannin toiselle puolelle ja osallistua parin viikon Karibianristeilylle mutta jos haluat ajaa Triumphilla Sastamalaan paukepäiville niin se ei käy tai ainakin siitä pitää maksaa kovat verot. Jos siellä paukepäivillä nyt enää mikään jatkossa paukkuu. Onkohan tässä asiaoiden mittasuhteet nyt taas ihan perspektiivissä?

Kai se on ruvatteva Ameriikkaan muuttamista miettimään. Vaikea kuvitella että siellä heti kiellettäisiin harrikalla ajaminen. Toisaalta sitten pitäisi ryhtyä harrikka-ukoksi. Ei ole helppo rasti sekään.