Anna mennä vaan. Valurautapannu ei tykkää huonoa pikku silittelystä. Kunnon rasvapoltto vaan päälle.
Mulla on muutama valupannu ja oon net kunnostanu just tolleen. Toisaalta, löysin peltipannun, 80CrV2 hiiliterästä. Sellanen 4mm pellistä prässätty pannu, ja toimii hyvin. Muutamalla käyttökerralla meni pikkasen kuperaksi mutta annoin sille puunuijaa ja toimii.
Kyllä valupannu siliteltynä, oikeen pohjustettuna on huippuvehje. Kunnon patina pinnassa on tarttumaton ja ei irtoo mitään teflon paskaa ruokaan. Valupannu on paras kun oikeen käyttää. Eikä tartte sellasia kuumuuksia paistossa kun nää oliverin pannut.
Heti paiston jälkeen pikkasen vettä, karsta lähtee ja se vesi makuineen tuotokseen. Samantien puhdistus. Valupannuun ei jätetä ruokaa seisomaan, vaan paisto, ja putsaus ja siinä koko juttu.
Virsikirjalla sileeks, läskipoltto siihen. Anna mennä vaan. Muutama eka paisto, älä putsaa turhan tarkkaan vaan anna patinan syntyä, tulee siitä parin kerran jälkeen tarttumaton, oikeen käytettynä.