Morjesta ja palataan taasen alkuperäiseen asiaan.
Tärkeitä tavoitteita lakiuudistuksissa, ainakin minun maalaiskärjellä ajatellessa, tulisi olla ainakin:
Liikenneturvallisuuden parantaminen eli onnettomuuksien, loukkaantumisten ja kuolemantapausten vähentäminen.
Liikenteen sujuvuuden lisääminen, kasvavasta liikennevirrasta huolimatta.
Liikkumisen kustannusten ja mahdollisuuksien pitäminen tavallisellekin ihmiselle kohtuullisena. On hiukan yksilön kannalta eroa, jos käytössä on täysi autoetu tai vastaava, jolloin kulut maksaa joku toinen taho joka saa vielä vähentää niistä ainakin osan tuloksestaan.
Liikenteen aiheuttamien päästöjen pienentäminen.
Varautuminen liikenneautomaatioon.
Vastapainona on yleinen tavoite säästää kustannuksissa, esimerkiksi keltainen sulkuviivan pois jättö. Lainsäätäjien tulisi tarkkaan harkita ja käyttää ideologioista riippumattomia asiantuntijoita. Suomesta ja tarvittaessa muualta maailmasta löytyy kosolti liikkumisen ja liikenteen korkeatasoista osaamista. Liikenteessä on mukana monia ihmisen toimintaan liittyviä yleisiä ja henkilökohtaisia psyykkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia, esimerkiksi kilpailuvietti. Ja sitten ryhmässä toimisen lainalaisuuksia, sillä liikennehän on satunnaisesti tai valikoiden muodostuneen ryhmän jäsenten yhteispeliä.
Vaikutusten arviointi, joka asiantuntijoiden mielestä on ala-arvoista, pitäisi olla paitsi rahan, myöskin inhimillisten seikkojen tarkastelua, eli mitä kustantaa yksi liikenteessä vaikeasti vammautunut maalissa säästettyyn muutamaan sataan tuhanteen verraten. Nyky yhteiskunnassa euro tuntuu toimivan tärkeimpänä konsulttina.
Viikonloppuja T Esko J