Lapsesta kun alkaa jälkikasvuaan raahata mukana ralleissa sun muualla ja kyydittelee, niin ainakin kipinä kaksipyöräisiin syntyy.
Voi käydä päinvastoinkin
Hankala juttu, mahtaako nuorten houkuttelu sujua facebookeilla ynnä muilla. Joitakin nuoria nämä härvelit kiinnostaa, suurinta osaa ei. Kiinnostuneiden tuuppiminen oikeaan suuntaan olisi ensiarvoisen tärkeää. Jos koitetaan olla ystävällisiä, morjestaa vastaantulevalle muoviendurolle silläkin riskillä että se onkin mopo ja niin edelleen? Ei tyrkytetä mutta ollaan "helposti lähestyttäviä"
Itsellä sydäntä lämmitti kun kesällä ajelin useampana aamuna töihin maisemareittiä ja morjestin aina vastaantuleville kaksipyöräisille, koululaisia varmaan, ja parin päivän päästä he jo morjestivat ensin ja kaukaa
Joskus nämä innostuksen kohteet hyppäävät sukupolven yli, ja monesti harrastuksessa tulee taukoa parikymppisestä nelikymppiseen, on ruuhkavuotta ja muuta. Moponkorjaus- ja sukupuolivietit käyvät pään sisällä alitusta taistoaan kuten ying ja yang konsanaan. Aluksi toinen on voitolla, sitten toinen jne.
Itsellä kävi vähän sillälailla, että kevytmoottoripyörän jälkeen tuli auto, kaipasin kyllä moottoripyörää mutta talous ei antanut myöten. Yritin olla autoharrastaja siinä oikeastaan koko aikuisiän mutta ne resurssit... Vasta neljänkympin kantturoilla palasin moottoripyörien pariin ja huomasin että tämähän on yllättävänkin sopivaa puuhaa. Nimenomaan puuhaa, ei elämäntapa.
Kyllä ne potentiaalisimmat nuoret mukaan tulevat, ennen pitkää tai myöhemmin. Mutta kannattaa huomioida myös ne kolmi- nelikymppiset aloittelijat tai uudelleen aloittajat, heillä on intoa ja usein myös taloudellisia mahdollisuuksia osallistua toimintaan.
Itse en muuten ole huomannut ainakaan täällä foorumilla ainakaan mitään systemaattista itä-, Kauko-Itä-, tai muiden pyörien dissausta, on sitten kuttaperkkaa eli ei. Pientä asiaankuuluvaa naljailua tietysti joskus. On mullakin Hondassa sivukopat muovia ja muutenkaan kuulemma ei japanilaisella ole "sielua", no mene ja tiedä, konehan se on eikä kaikki sieluun usko muutenkaan. Mutta on silläkin jo temperamentti ja oikkunsa kun on melkein yhtä vanha kuin omistajansa
