Joo, ja tuo "maanpetturien" tuomitseminen myös mietityttää. Eräät tahot, jotka ovat siitä asiasta kohkanneet, tuntuvat määrittelevän maanpetturin sillä tavalla, että olisin siellä jonossa minäkin. Ja nyt on vieläpä saunan taaksekin tilaa valmiiksi tehtynä vaikka koko huushollille, lämmitettiin nimittäin toissapäivänä sen verta hartaasti.
Eikä tässä vain itsekkäistä syistä ole kyse, vaan en yleisemmälläkään tasolla hyväksy myllerrysten kiihkossa tehtyjä tunnepitoisia "maanpetturien" "tuomioita". Harkitsematon jokamiehen käden kautta toteutettu "oikeus" on erittäin harvoin tasapuolinen, punnitseva tai ankaruudessaankin oikeudenmukainen. Päin vastoin, se on lähes poikkeuksetta tunnepitoinen koston väline, jonka käsitys oikeudesta on hyvin vääristynyt. Yhden sellaisen seuraamuksia on nyt jo 98 vuotta meidänkin maassa kärsitty. En tuollaista skenaariota toivo, mutta totta puhuen en sitä realistisena tulevaisuudenkuvanakaan pidä.
Se tuo itsenäistymisen jälkeinen Suomi oli minusta loppujen lopuksi erittäin kurja paikka jonkin aikaa. Nälkää, tauteja, kurjuutta, pelkoa, surua ja teloitusjoukkoja. Nälkäisiä ja kodittomia lapsia, kuolleita veljiä ja raiskattuja äitejä. Isiä, joiden paluun odottamisesta luovuttiin sitten aikanaan. Itsenäistyminen tietysti sinänsä hieno asia, mutta sen jälkeinen kärhämä on kovin ikävänä tahrana kansakunnan itsenäistymisen saavutuksessa. Tilanne oli tällöin toki sellainen, että hankala verilöylyä olisi ollut välttää, ja historian jälkikäteinen jossittelu on lopulta hedelmätöntä.
1800-luvun tapahtumat ovat minusta hienompaa aikaa itsenäistymisen näkökulmasta kuin aivan sen jälkeinen lyhyt hetki. Suomalaisuuden eteenpäin ajaminen oli tällöin innokkaampaa ja rakentavampaa, ei niinkään rähinöivää ja rikki repivää. Minä kun en osaa pitää sodankäyntiä koskaan hyvänä minkään asian ajamisen keinona tai ratkaisuna.
Jäläkikätteinen lissäys:
Mutta että kelpoa itsenäisyyspäivää toki kaikille!
