Kirjoittaja Aihe: Itsenäisyys?  (Luettu 59955 kertaa)

Joulukuu 08, 2016, 18:27:09 ip
Vastaus #60

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11930
Ensinnäkkii Pertulle kiitokset kiitoksista; aina se lämmittää ko joku on jaksanu kuvia kattoo ja jopa pitkiä sepostuksia lukkee!  Ne ajatuksethan ei ollu miun, vaan juhlapuhujan, eli oikein kiitit talteenottajaa...

Mutta EU:sta: Norja ja Sveitsi jäi omien intressiensä mukasesti tuollasiksi ulkojäseniksi, eli maksaavat sovittua summaa vapaakauppa-asemasta.  Maksuja mennee saman verran suunnilleen ko jäsenenä menis, mutta toisaalta heijän maksu on etukäteen sovittu, se ei voi heti nousta jos EU:n päättäjät mennee jottain hölmöilemmään.  Taas toisaalta heillä ei oo paikkaa niissä kekkereissä, missä asioihin on ainakin muodollisesti mahollissuus vaikuttaa.  Välillisiä vaikutuksen mahollisuuksia saattaa silti tietysti olla, kummallakin.

Norjalla on öljyä, Sveitsillä sijaintinsa, pankkinsa ja historiansa. Jos Suomi ois jääny EU:n ulkopuolelle, niin mikä ois ollu EU:n intressi sopia meijän kanssa tuollasta erillistä vapaakauppasopimusta?  Oisivat hyvän hyvvyyttään voineet sopia, mutta aika heikoilla ois suomi-poika ollu niitten ehtojen neuvottelussa.  Mitähän mieltä esimerkiks Ruotsi ois toisena paperintuottajana ollu Suomen vapaakauppa-asemasta? Ja jos ei oltas ees ulkojäseniä, eikä tarvis maksaa mittään EU:lle?  Ja EU ois määränny tullit meijän paperille ja muille tuotteille.  Sittekö se ois teollisuuvella vara maksaa huimia palkkoja täällä duunareille, vai mitä?

Oma valuutta antas mahollisuuven pelata sen arvolla, eli alentaa aina markan arvoa, ko tavara ei mee kaupaks.  Eli alentaa kaikkien palkkoja.  Devalvaatio on sellanen toimenpide, millä menetetty kilpailukyky nostetaan takasin alentamalla kaikkien palkkoja.  Sen tekemisestä päättää maan hallitus, siinä ei kysytä ammattiyhistysliikkeeltä ja työmieheltä mittään.  Kun liityttiin yhteisvaluuttaan, tiedettiin, että tätä mahollisuutta ei ole.  Eli nyt ei hallitus voi teollisuuspamppujen painostuksesta alentaa työmiesten palkkoja kysymättä ammattiyhistyksiltä.  Saksassa samassa tilanteessa ammattiyhistykset ymmärs asian eri tavalla ko Suomessa on ymmärtänneet; sitä varten taitaa meillä mennä niin paljon paremmin nyt ko Saksassa...

Devalvaatiohan se oli demokraattinen keino; teollisuuspamput painosti, hallitus toteutti hys-hys.  Rahan arvon aleneminenhan koski tasapuolisesti kaikkia.  Vai koskiko, vai saikos ne herrat korjattua aika noppeesti oman osansa?  Nyt on toistakymmentä vuotta tarjottu mahollisuutta osallistua sopimiseen, mutta on ymmärrys puuttunut; ja hyvin mennee, vai?

Mutta kukin tulkoon uskossaan autuaaksi.

jv


Tuo teksi kannattaa lukea ja vasta sen jälkeen viedä niitä "maanpettureita" ja "eu-herroja" sinne saunan taakse... ;D
Suomelta puuttuu se kaupankäynnin väline, jota maailmalla halutaan, kun sitä ei ole, niin pitää olla porukassa mukana.

Joo-mutta erilaisia KiKy-sopimuksia näköjään saadaan aikaan. Pakkotalkoiden
teettäminen on oikeastaan palkan alennus.Ja juuri äsken Nordean messias Kangasharju julki toi,että
seuraava Kiky-eli KiKy 2 pitäisi saada aikaan mitä pikemmin. Ihan äsken uutisissa oli...

Joten eiköhän sitä työpoliittista humppaa ole tiedossa jatkossakin-mitäs niitä rahoja devalvoimaan tai palkkoja
alennellaan-teetetään duuneja vallan ilmaiseksi.

On hienoa olla syntynyt Suomeen...lottovoittajien maahan.

t. Markku

Joulukuu 08, 2016, 19:19:37 ip
Vastaus #61

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Ku pää on saatu auki, niin sillä linijalla jatketaan.
Kahden pytyn loukussa.

Joulukuu 08, 2016, 19:48:05 ip
Vastaus #62

Timo Junno

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3166
  • Jäsen 5192 (toistaiseksi)
Eipä sitä tiiä miten ne nuo asiat ois jos äänestystulos ois ollut toinen. Yks poloku tuli valittua niin se toinen jäi kahtomatta.

Sitä en usko, että Suomesta mikkään kehitysmaa ois tullu vaikkei eu:ssa oltaiskaan. Joku asia ois luultavasti huonommin ja joku paremmin, mutta mitkä ja mihin suuntaan kukin, sillä on ihan turha spekuloijja sen kummemmin vastustajien ku puoltajienkaa.
MC Röklä – www.rokla.net ''Oisko ehkä Suomen kuuluisimpia pyöräkerhoja. Meni minne meni, niin aina joku puhuu Röklästä.''

Joulukuu 08, 2016, 20:41:52 ip
Vastaus #63

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Eipä sitä tiiä miten ne nuo asiat ois jos äänestystulos ois ollut toinen. Yks poloku tuli valittua niin se toinen jäi kahtomatta.

Sitä en usko, että Suomesta mikkään kehitysmaa ois tullu vaikkei eu:ssa oltaiskaan. Joku asia ois luultavasti huonommin ja joku paremmin, mutta mitkä ja mihin suuntaan kukin, sillä on ihan turha spekuloijja sen kummemmin vastustajien ku puoltajienkaa.
Totta, oltais kuten ennekin.
Nostettais palkkoja 6-10%vuodessa, korko olisi samaa luokkaa!
Sitten devalvoitaisiin kymmenen vuoden välein.
Kuten tuolla aikaisemmin tuli selvitetyksi: alennettais kaikkien palkkoja kertapäätöksellä!

Ehkä on jo hävinnyt muistista 90-luvun alun kaksi devalvaatiota ja niiden vaikutus?
Devalvaatioiden yhteisvaikutus oli lähes 30%, siis tuontitavaroiden hinnat nousuvat senverran.
Tarkoittaa, että suomalaisten ostovoima alentui saman verran, poislukien kotimaiset tuotteet.
Samalla valuuttalainojen määrät nousivat samalla prosenttimäärällä.
Siitä seurasi sitten yrityksien konkursseja ja työttömyyttä.
Se oli sitä aikaa, joka muistoissa kultautuu: velat muuttuvat saataviksi!

Ps: Minä en ottanut firmalle 1990!tarjottua 1,5M DEM lainaa, naapurifirma otti.
Se meni sitten kanttuvei.

Joulukuu 08, 2016, 22:06:57 ip
Vastaus #64

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Miun ymmärryksen mukkaan tuo 90-luvun lama pohjasi Neuvostoliiton romahdukseen ja sieltä menetettyyn vientiin.  Pankkitoiminnan vapauttaminen säännöksistä oli jälkeenpäin katsoen kotikutoinen ja amatöörimäinen virhe poliittiselta johdolta, mikä ajoi työllistävimmän sektorin laajaan konkurssiaaltoon; ei niitä valuuttalainoja olisi kyllä kenenkään yrittäjän ollut pakko ottaa.  Harmittavan paljon vain silloin kaatui tuotteiltaan ja tekemisiltään terveitä yrityksiä pankkimaailman sotkuihin.

Kymmenen vuotta myöhemmin tapahtunut Nokian alasajo tarkoitti suunnilleen saman verran menetettyjä vientituloja kuin Neuvostoliiton romahdus.  Silloin oltiin jo EU:ssa, mikä saattoi pehmentää tuota romahdusta.

Ei se EU pelkkää hyvää ole tuonut.  Älytön ja jatkuvasti kasvava byrokratia, pönttöpäisten poliitikkojen suojatyöt, suuri ero mentaliteetissa jakautuu suunnilleen Alppien kohdalla ja tekee yhteistyön vaikeaksi.  Oikeastaan yksikään kansakunta ei ole tekemässä yhteistä hyvää, vaan vaanimassa henkilökohtaista etua ja oman kansakunnan etua; tässä on ehkä suurin ero verrattuna Yhdysvaltojen liittovaltioon.  Myös Saksan - 20-luvun kokemuksiin perustuva - tiukan talouskurin politiikka on vaikea asia kansakunnille, jotka ovat tottuneet rahan arvon tasaiseen alenemiseen.  Noin 5 %:n inflaatio olisi päätöksentekoa helpottava, virheet korjaantuvat itsestään...

Ihmisten tasolla toisilla menee aina paremmin kuin toisilla, oli se sitten oikein tai ei.  Mikäli olen yhtään oikein ymmärtänyt, elintasoerot kansan sisällä eivät ainakaan ole pienemmät esimerkiksi Pohjois-Koreassa...

Noilla perusteilla itse uskon, että meille on kuitenkin parempi olla mukana Euroopan yhteistyössä, kuin jättäytyä oman onnemme nojaan.  Ja kuten tuossa on moni kirjoittanut, nyt siellä ollaan, pitäisi vain oppia käyttäytymään sen mukaisesti eikä hakata päätä seinään.

Nämä taas minun ajatuksiani, eivät mitään uskontoa.  Kukin saa ajatella ihan itse omalta kohdaltaan.

jaakkovaakko

Joulukuu 08, 2016, 22:42:28 ip
Vastaus #65

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Nyt kun alkoi pulppuumaan niin vielä pittää...

Uutiset kertovat valosta tunnelin päässä, mikä ei olisikaan vastaan tuleva juna.  Saksalaisten teollisuusjättien toiminnot Suomessa ovat nostamassa joitain sektoreita, rakentaminen kiihtyy...

Miksi Mersu ja Meyer uskovat Suomeen?  Meyerin kohdalla kuvittelen, että siinä on oikeasti kyse luottamuksesta suomalaisten osaamiseen loistoristeilijöiden rakentajina.  Mersun kohdalla on hieman kysymysmerkkejä ilmassa.  Mersulle kotimarkkinat ovat elinehto, vaikka niitä muuallekin ostetaan.  Kova kysyntä on laittanut etsimään valmistuskapasiteettia.  Mersu olisi voinut investoida joko kotimaahansa, missä vastassa olisi tosin ollut pula työvoimasta, tai lähemmäs itseään itäiseen Eurooppaan.  Uusikaupunki oli kuitenkin kiinnostava: valmis tehdas, työvoimaakin jo valmiiksi koulutettuna, saattaa kiinteistöverot ja sähkökin olla aika edullisten sopimusten takana...  Meillä noidutaan, että voitot valuvat ulkomaille, kun omistus on siellä.  Se on niin pieni ongelma, ettei kannattaisi mainita, ennemmin kannattaa iloita jokaisesta syntyvästä työpaikasta.

Ainoa epämiellyttävä tekijä - varsinkin Mersun kohdalla - on se, että Mersu on maineestaan tarkka, ja vaikka se onkin Saksassa ylemmän keskiluokan merkki, ei Mersu halua mainettaan menettää asiakkaittensa silmissä.  Siis sellaista mainetta, mikä pitää vihreyteen taipuvaiset, mielestään sosiaalisesti vastuuntuontoiset ylemmän keskiluokan naiset asiakkaina... olisi katastrofi jäädä kiinni päästöhuijauksesta - paljon suurempi Mersulle kuin V.A.G:lle - tai jos joutuisi irtisanomaan tuhansia ihmisiä.  Saksassa.  Tämä on meille uhka: jos menekki hiipuu, ei alasajo kohdistu ensimmäiseksi Stuttgartiin.  Mutta ei sitäkään ole mitään järkeä pelätä etukäteen - tehdään Mersuja niin hyvin kuin osataan, se on ainoa oikea tie minun mielestäni.

Työllisyyden kohentuminen on meille kaikki kaikessa.  En minä sitä työtä tarvi, mutta kukas muuten MINUN ELÄKKEENI MAKSAA?

jv, illan kähmässä ja punkkulasi kourassa...

Joulukuu 09, 2016, 07:32:01 ap
Vastaus #66

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Miun ymmärryksen mukkaan tuo 90-luvun lama pohjasi Neuvostoliiton romahdukseen ja sieltä menetettyyn vientiin.  Pankkitoiminnan vapauttaminen säännöksistä oli jälkeenpäin katsoen kotikutoinen ja amatöörimäinen virhe poliittiselta johdolta, mikä ajoi työllistävimmän sektorin laajaan konkurssiaaltoon; ei niitä valuuttalainoja olisi kyllä kenenkään yrittäjän ollut pakko ottaa.  Harmittavan paljon vain silloin kaatui tuotteiltaan ja tekemisiltään terveitä yrityksiä pankkimaailman sotkuihin.

Kymmenen vuotta myöhemmin tapahtunut Nokian alasajo tarkoitti suunnilleen saman verran menetettyjä vientituloja kuin Neuvostoliiton romahdus.  Silloin oltiin jo EU:ssa, mikä saattoi pehmentää tuota romahdusta.

Ei se EU pelkkää hyvää ole tuonut.  Älytön ja jatkuvasti kasvava byrokratia, pönttöpäisten poliitikkojen suojatyöt, suuri ero mentaliteetissa jakautuu suunnilleen Alppien kohdalla ja tekee yhteistyön vaikeaksi.  Oikeastaan yksikään kansakunta ei ole tekemässä yhteistä hyvää, vaan vaanimassa henkilökohtaista etua ja oman kansakunnan etua; tässä on ehkä suurin ero verrattuna Yhdysvaltojen liittovaltioon.  Myös Saksan - 20-luvun kokemuksiin perustuva - tiukan talouskurin politiikka on vaikea asia kansakunnille, jotka ovat tottuneet rahan arvon tasaiseen alenemiseen.  Noin 5 %:n inflaatio olisi päätöksentekoa helpottava, virheet korjaantuvat itsestään...

Ihmisten tasolla toisilla menee aina paremmin kuin toisilla, oli se sitten oikein tai ei.  Mikäli olen yhtään oikein ymmärtänyt, elintasoerot kansan sisällä eivät ainakaan ole pienemmät esimerkiksi Pohjois-Koreassa...

Noilla perusteilla itse uskon, että meille on kuitenkin parempi olla mukana Euroopan yhteistyössä, kuin jättäytyä oman onnemme nojaan.  Ja kuten tuossa on moni kirjoittanut, nyt siellä ollaan, pitäisi vain oppia käyttäytymään sen mukaisesti eikä hakata päätä seinään.

Nämä taas minun ajatuksiani, eivät mitään uskontoa.  Kukin saa ajatella ihan itse omalta kohdaltaan.

jaakkovaakko

Kyllähän nuo valuuttalainat olivat hyvin houkuttelevia, toki keinottelua.
Tarjous meni niin, että kun "yhtiönne tekee vientiä, niin haetaan Suomen Pankista ulkomaanlainalupa".
Sen korko oli 3%. Sitten kun sen olisi tallettanut Suomessa pankkiin olisi saanut 6% korkoa.
Eli ilmaista tuottoa 3%.
Itse talletus olisi toiminut vakuutena.
Riskinä oli Suomen markan devalvoituminen.

Moni otti riskin, minä en.
Suomen inflaatio silloin  oli 6% tasoa, mutta ulkomaankaupassa hinnat eivät nousseet: siinä, oli riittävästi minulle riskiä!
Näkemykseni mukaan yhtiön tulee ottaa riskiä, mutta vain nissä asioissa, jotka se osaa, siis omissa tuotteissaan!
Noista vääristä päätöksistä kuulin erään totuuden, joka pätee kaikkialla:
-virheelliset päätökset eivät aina ole rationaalisen ajattelun tulosta, mutta inhimillisiä!






« Viimeksi muokattu: Joulukuu 09, 2016, 08:02:19 ap kirjoittanut Jouko Kuisma »

Joulukuu 09, 2016, 07:41:30 ap
Vastaus #67

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Nyt kun alkoi pulppuumaan niin vielä pittää...

Uutiset kertovat valosta tunnelin päässä, mikä ei olisikaan vastaan tuleva juna.  Saksalaisten teollisuusjättien toiminnot Suomessa ovat nostamassa joitain sektoreita, rakentaminen kiihtyy...

Miksi Mersu ja Meyer uskovat Suomeen?  Meyerin kohdalla kuvittelen, että siinä on oikeasti kyse luottamuksesta suomalaisten osaamiseen loistoristeilijöiden rakentajina.  Mersun kohdalla on hieman kysymysmerkkejä ilmassa.  Mersulle kotimarkkinat ovat elinehto, vaikka niitä muuallekin ostetaan.  Kova kysyntä on laittanut etsimään valmistuskapasiteettia.  Mersu olisi voinut investoida joko kotimaahansa, missä vastassa olisi tosin ollut pula työvoimasta, tai lähemmäs itseään itäiseen Eurooppaan.  Uusikaupunki oli kuitenkin kiinnostava: valmis tehdas, työvoimaakin jo valmiiksi koulutettuna, saattaa kiinteistöverot ja sähkökin olla aika edullisten sopimusten takana...  Meillä noidutaan, että voitot valuvat ulkomaille, kun omistus on siellä.  Se on niin pieni ongelma, ettei kannattaisi mainita, ennemmin kannattaa iloita jokaisesta syntyvästä työpaikasta.

Ainoa epämiellyttävä tekijä - varsinkin Mersun kohdalla - on se, että Mersu on maineestaan tarkka, ja vaikka se onkin Saksassa ylemmän keskiluokan merkki, ei Mersu halua mainettaan menettää asiakkaittensa silmissä.  Siis sellaista mainetta, mikä pitää vihreyteen taipuvaiset, mielestään sosiaalisesti vastuuntuontoiset ylemmän keskiluokan naiset asiakkaina... olisi katastrofi jäädä kiinni päästöhuijauksesta - paljon suurempi Mersulle kuin V.A.G:lle - tai jos joutuisi irtisanomaan tuhansia ihmisiä.  Saksassa.  Tämä on meille uhka: jos menekki hiipuu, ei alasajo kohdistu ensimmäiseksi Stuttgartiin.  Mutta ei sitäkään ole mitään järkeä pelätä etukäteen - tehdään Mersuja niin hyvin kuin osataan, se on ainoa oikea tie minun mielestäni.

Työllisyyden kohentuminen on meille kaikki kaikessa.  En minä sitä työtä tarvi, mutta kukas muuten MINUN ELÄKKEENI MAKSAA?

jv, illan kähmässä ja punkkulasi kourassa...
Tuosta Saksasta ja Mersusta.
Saksassa irtisanomissuoja on vahva.
Irtisanotulle pitää maksaa minimissään 1 vuoden, pitkään työsuhteessa ollelle jopa 3 vuoden palkka.
Toiseksi Mersu on vaativa asiakas, hinta/laatu-suhde pitää olla kohdallaan.
Nuo Ukissa tehtävät tilaukset ovat kuitenkin tuotantokapasiteetin huipuntasauksia, jotka teetetään alihankkijalla.
Näillä reunaehdoilla ei taida löytyä paljoa vaihtoehtoja.
Itse olen ollut MB:n tavarantoimittajan palveluksessa nyt jo 29 v.
On ollut tiukkoja neuvotteluja, niin laadusta, kuin hinnastakin.
Mutta aina on päästy rationaaliseen loputulokseen: hinnat ovat alentuneet ja tuoteominaisuudet lisääntyneet!

Meyreistä en osaa sanoa muuta, kuin sen, että onko huonompaa omistajaa, kuin valtio: omistajan tavoiteet muuttuvat aina 4 vuoden välein?
Teollisuus odottaa 30 vuoden vakautta liikesuhteille.
Ja alenevia hintoja parantuneen tuotteen lisäksi.
Siinä näyttää olevan tosiasia, jota suomalaiset eivät halua uskoa!
Se on nykymaailman meno, olit sitten mukana EU:ssa tai et.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 09, 2016, 08:00:39 ap kirjoittanut Jouko Kuisma »

Joulukuu 09, 2016, 11:23:38 ap
Vastaus #68

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Miun ymmärryksen mukkaan tuo 90-luvun lama pohjasi Neuvostoliiton romahdukseen ja sieltä menetettyyn vientiin.  Pankkitoiminnan vapauttaminen säännöksistä oli jälkeenpäin katsoen kotikutoinen ja amatöörimäinen virhe poliittiselta johdolta, mikä ajoi työllistävimmän sektorin laajaan konkurssiaaltoon; ei niitä valuuttalainoja olisi kyllä kenenkään yrittäjän ollut pakko ottaa.  Harmittavan paljon vain silloin kaatui tuotteiltaan ja tekemisiltään terveitä yrityksiä pankkimaailman sotkuihin.

Kymmenen vuotta myöhemmin tapahtunut Nokian alasajo tarkoitti suunnilleen saman verran menetettyjä vientituloja kuin Neuvostoliiton romahdus.  Silloin oltiin jo EU:ssa, mikä saattoi pehmentää tuota romahdusta.

Ei se EU pelkkää hyvää ole tuonut.  Älytön ja jatkuvasti kasvava byrokratia, pönttöpäisten poliitikkojen suojatyöt, suuri ero mentaliteetissa jakautuu suunnilleen Alppien kohdalla ja tekee yhteistyön vaikeaksi.  Oikeastaan yksikään kansakunta ei ole tekemässä yhteistä hyvää, vaan vaanimassa henkilökohtaista etua ja oman kansakunnan etua; tässä on ehkä suurin ero verrattuna Yhdysvaltojen liittovaltioon.  Myös Saksan - 20-luvun kokemuksiin perustuva - tiukan talouskurin politiikka on vaikea asia kansakunnille, jotka ovat tottuneet rahan arvon tasaiseen alenemiseen.  Noin 5 %:n inflaatio olisi päätöksentekoa helpottava, virheet korjaantuvat itsestään...

Ihmisten tasolla toisilla menee aina paremmin kuin toisilla, oli se sitten oikein tai ei.  Mikäli olen yhtään oikein ymmärtänyt, elintasoerot kansan sisällä eivät ainakaan ole pienemmät esimerkiksi Pohjois-Koreassa...

Noilla perusteilla itse uskon, että meille on kuitenkin parempi olla mukana Euroopan yhteistyössä, kuin jättäytyä oman onnemme nojaan.  Ja kuten tuossa on moni kirjoittanut, nyt siellä ollaan, pitäisi vain oppia käyttäytymään sen mukaisesti eikä hakata päätä seinään.

Nämä taas minun ajatuksiani, eivät mitään uskontoa.  Kukin saa ajatella ihan itse omalta kohdaltaan.

jaakkovaakko

Kyllähän nuo valuuttalainat olivat hyvin houkuttelevia, toki keinottelua.
Tarjous meni niin, että kun "yhtiönne tekee vientiä, niin haetaan Suomen Pankista ulkomaanlainalupa".
Sen korko oli 3%. Sitten kun sen olisi tallettanut Suomessa pankkiin olisi saanut 6% korkoa.
Eli ilmaista tuottoa 3%.
Itse talletus olisi toiminut vakuutena.
Riskinä oli Suomen markan devalvoituminen.

Moni otti riskin, minä en.
Suomen inflaatio silloin  oli 6% tasoa, mutta ulkomaankaupassa hinnat eivät nousseet: siinä, oli riittävästi minulle riskiä!
Näkemykseni mukaan yhtiön tulee ottaa riskiä, mutta vain nissä asioissa, jotka se osaa, siis omissa tuotteissaan!
Noista vääristä päätöksistä kuulin erään totuuden, joka pätee kaikkialla:
-virheelliset päätökset eivät aina ole rationaalisen ajattelun tulosta, mutta inhimillisiä!

Se on juurikin näin. Mä möin kirjapainoille koneita sillon. Muotia oli rahoittaa hankinnat ulkolaisissa valuuttakoreissa. Sitte tuli ykskaks yhessä yössä pikku kirjapainolle miljoona lisää maksettavaa. Sitte meni firma, talo, mökki, vaimo...

Joulukuu 09, 2016, 15:58:51 ip
Vastaus #69

tuomo jylha

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3304
  • Moukka
 Minä olen vähän miettinyt asioita. Nyt kun guggenheimi kuopattiin kuinka lie monen äänestyksen jälkeen, länsimetro ei vielä kulje pienen budjetti ylityksen jälkeenkään, eikä olkiluotokaan oikein vaan etene vaikka on jo maailman kallein rakennus. Niin yhdistetäänpä nyt nämä asiat.

 Suunnitellun museon paikalle tehdään museo joka kantaa minun säätiön nimeä. Kaikesta tulovirrasta minä otan 30%, mutta kaikki menot hoitaa valtio. Minä toimin rakentajana. Museosta tehdään, ja tulee varmasti kalliimpi kuin olkiluodosta. Ja rakennetaan se maan alle, joten parkkipaikka jää edelleen käyttöön, eikä siten ole pilaamassa maisemaa. Hoidan arkkitehtuurin myös itse. Lupaan ja takaan että sitä varmasti tullaan pällistelemään ympäri maailman. Ja sen taiteen voi jättää vaikka ..., eikä sinne tule ...:t sisustamaan :)

 Jos tällä ei valtion kassa ala karttumaan eikä Viron työttömyys puolitu, niin johan on kumma homma?
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 09, 2016, 16:01:21 ip kirjoittanut tuomo jylha »

Joulukuu 09, 2016, 16:21:29 ip
Vastaus #70

Risto Sollo

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3418
  • Mamu
Noh,oltiinpa EU:ssa tai ei,meidän omat herrat onnistuu aina sössimään hommat,oli siellä nyt mikä puolue hyvänsä valtaa pitämässä...Vanha kansanviisaus on edelleen voimassa:"Herrat suuressa viisaudessaan..."

Joulukuu 09, 2016, 21:40:12 ip
Vastaus #71

lasse roholm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1979
 roffe kullbergi oli silloin SP pääjehu "Yksi syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta Suomen pankki vapautti luoton hakemisen 1986"   https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_1990-luvun_alun_lama
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 09, 2016, 21:43:31 ip kirjoittanut lasse roholm »

Joulukuu 09, 2016, 21:58:26 ip
Vastaus #72

Risto Sollo

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3418
  • Mamu
86 ei tainnut olla EeUuta,lamailu saatiin aikaan ihan kotikutoisesti...Ruotsissa alkoi talous nousta jo 3 vuotta sitten,konstilla oman kulutuksen lisääminen..Mitäs meidän viisaat on tarjonneet?

Joulukuu 09, 2016, 22:07:52 ip
Vastaus #73

Harri Kauranen

  • Vieras
Ei ole noustu lamasta,vaikka meikäläinen pääsääntöisesti ostaa kotimaisia tuotteita.

Joulukuu 09, 2016, 22:17:42 ip
Vastaus #74

lasse roholm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1979
86 ei tainnut olla EeUuta,lamailu saatiin aikaan ihan kotikutoisesti...Ruotsissa alkoi talous nousta jo 3 vuotta sitten,konstilla oman kulutuksen lisääminen..Mitäs meidän viisaat on tarjonneet?
Jep Risto näinhän se meni https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4st%C3%B6pankkien_Keskus-Osake-Pankki ja sitten muistelmat http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001154791.html
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 09, 2016, 22:24:20 ip kirjoittanut lasse roholm »