Aihe: Hondan jäykkä kytkin

[Hannu Hartikainen]

Puutuiko öljystä kytkimen lisäaine, jos, niin tekee se ns. liimakytkimen, mihi oireet sattuvat.

Kannattaskohan sitä ensin kokeilla vaikka Delvacilla ennenkuin alkaa purkamaan..

[Juha Pohjamo]

Vaihdoin syksyllä kytkimeen uudet kitkalevyt ja ainakin silloin välilevyt olivat ainakin silmämääräisesti ok. Vanhoissa kitkalevyistä yhdessä on tiheä säteittäinen uritus kun taas uusissa yhden kitkalevyn urat ovat spiraalimaiset.

Sattuikin olemaan talleesa ne kieroutuneet valilevyt.
Silmällä yksittäinkatsottuna ne näyttävät suorilta mutta oheinen kuvapari kertoo mistä on kysymys.

Jokaisessa levyssä puoli milliä jousimaista kieroutta. Motako niitä levyjä nyt onkaan...?
No joka tapauksessa tästä aiheutuu useampi milli ylimääräistä avautumistarvetta pakkaan.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Hannu Hartikainen]

Jokaisessa levyssä puoli milliä jousimaista kieroutta. Motako niitä levyjä nyt onkaan...?
No joka tapauksessa tästä aiheutuu useampi milli ylimääräistä avautumistarvetta pakkaan.

Ei hajuakaan,pikku Hondassa taitaa olla 8 levyä.
Mikähän siinä on että nuo vanhatkin levyt pitää aina säilöä.Minulla on varmaan 30-40 levyä joilla en kuitenkaan koskaan todennäköisesti tee mitään 

Tosiaan,ne on oltava ehdottoman suoria.

[Tapio Ikonen]

Jokin syyhän täytyy löytyä sille, että pakan paksuus on kasvanut niin paljon, että kytkin ei irrota. Toi Juhan esittämä ajatus välilevyjen taipumisesta voisi olla selitys, mutta toisaalta kun ennen kitkalevyjen vaihtoa kaikki oli ok - paitsi tietenkin se kytkimen luistaminen kovemmassa kiihdytyksessä. Uudet kitkalevyt tuovat paksuutta lisää max. 2mm. Jossei Delvacit ja uusi vaijeri korjaa tilannetta pitää varmaan avata kytkin ja etsiä selitystä sieltä. Pitäisikö kitkalevyt puhdistaa ennen Delvacin sisään laittoa jos Belray aiheuttaa levyjen liimautumista vai huuhteleeko uusi öljy vanhan pois?? Mites se erilainen kitkalevy jossa on ne spiraaliurat, mikähän sen merkitys on? Entä se paksumpi välilevy jossa on kaksi ohuempaa teräslevyä yhdessä, mikähän sen merkitys sitten on? No ens viikolla pitäis selvitä, kun pääsee kokeilemaan.

[Hannu Hartikainen]

mutta toisaalta kun ennen kitkalevyjen vaihtoa kaikki oli ok - paitsi tietenkin se kytkimen luistaminen kovemmassa kiihdytyksessä.
 Jossei Delvacit ja uusi vaijeri korjaa tilannetta pitää varmaan avata kytkin ja etsiä selitystä sieltä.

Monenlainen spekulaatio lienee mahdollista..jos levyt olikin taipuneet jo kauan sitten-jäi kitkapintakin pienemmäksi ja kytkin luisti siksi.Tai sitten jousivoimat ei enää riittäneet kun kitkapinta oli kulunut normaalissa käytössä niin ohuiksi.Ja ehkä jouset oli myös kuoleentuneet jonkinverran.Tai kaikki nämä yhtäaikaa.
Tai sitten ei 

Oishan se huomattavsti helpompaa vain vaihtaa öljy-kuin alkaa purkamaan ja huuhtomaan levyjä irrallisina.
Vaikka homma saattaakin ,mennä hukkaan..
Yritä ihan ensin tonkia esille sen BelRayn ominaisuudet ja käyttökohde.Vaijeria odotellessa..

Pikku Hondassa tuo kytkin joutuu olemaan avattuna tavallista useammin koska usein öljypumppu ei lähde toimimaan talven jälkeen ja kytkin pitää purkaa että pumpun saa ulos.Iso homma se ei ole vaikka ekalla kerralla semmoinen fiilis saattaa iskeä että voi hitto joko taas..ota ensin pakoputki irti jne..

Oikein näköjään muistin,8 levyinen.

[Tapsa Leskinen]

Jokin syyhän täytyy löytyä sille, että pakan paksuus on kasvanut niin paljon, että kytkin ei irrota. Toi Juhan esittämä ajatus välilevyjen taipumisesta voisi olla selitys, mutta toisaalta kun ennen kitkalevyjen vaihtoa kaikki oli ok - paitsi tietenkin se kytkimen luistaminen kovemmassa kiihdytyksessä. Uudet kitkalevyt tuovat paksuutta lisää max. 2mm. Jossei Delvacit ja uusi vaijeri korjaa tilannetta pitää varmaan avata kytkin ja etsiä selitystä sieltä. Pitäisikö kitkalevyt puhdistaa ennen Delvacin sisään laittoa jos Belray aiheuttaa levyjen liimautumista vai huuhteleeko uusi öljy vanhan pois?? Mites se erilainen kitkalevy jossa on ne spiraaliurat, mikähän sen merkitys on? Entä se paksumpi välilevy jossa on kaksi ohuempaa teräslevyä yhdessä, mikähän sen merkitys sitten on? No ens viikolla pitäis selvitä, kun pääsee kokeilemaan.

Varaosakirja ratkaisisi nämä levyjen lukumäärä ym. arvuuttelut. Se tupla metallilamellilevy on tarkoitettu vähentämään kytkimen "rallatusta" silloin kun kytkin on "pohjassa".

[Tapio Ikonen]

Nyt takana on n. 500km uusilla kytkinlevyillä ja jousilla. Vaihdoin myös vaijerin ja varmistin, että öljy soveltuu märkäkytkimelle. Kytkin toimii hyvin eikä rohise tai lonksuta kuten ennen. Ainut ongelma on edelleen kytkimen jäykkyys sekä se ettei vapaaliikettä ole lainkaan. Päin vastoin vaijeri on säädetty siten, että siinä on pieni esijännitys. Näillä säädöillä kytkin toimii hyvin, mutta on raskas käyttää. Edelleen ihmetyttää kytkinjousien ruuvien kiristysmomentti ja se pitääkö ruuvit tosiaan kiristää ohjaan asti. Pienempi puristusvoima jousissa keventäisi kytkintä, tosin jos jousia keventää riittävästi alkaa kytkin jossain vaiheessa luistaa. Kaikki Hondan kytkin asiantuntijat: pitääkö jousien ruuvit kiristää pohjaan?? Jos ei, mikä on kiristysmomentti. Kävin Haynesin manuaalin läpi enkä kyseistä tietoa löytänyt. Manuaali kertoi vain jousivoiman 25mm puristuman kohdalla. Entä vapaaliike, onko haitallista että vaijeri on säädetty "esijännitykselle" jos kytkin ei luista?? 

[Juha Pohjamo]

Joku tässä nyt mättää. Kyllä mun mielestä ruuvit kuuluu kiristää pohjaan asti.
Ja silti kytkimen pitäisi irrottaa aika pienellä liikeradalla. Vaijerissa pitää olla pieni vapaaliike, ettei kytkin jää kantamaan mutta silti sen kuuluu irrottaa ennen kuin kahva on pohjassa.
Edelleen epäilen vääntyneitä välilevyjä, jotka kyllä "syövät" tehokkaasti vapaaliikkeen pois.
Se ei kylläkään selitä jäykkyttä.

[Juha Pohjamo]

Kaikki Hondan kytkin asiantuntijat: pitääkö jousien ruuvit kiristää pohjaan?? Jos ei, mikä on kiristysmomentti

Asiantuntijakaartin ulkopuolinen vastaus:
Olihan mulla nimittäin se korjaamokirjakin vuodelta miekka ja kirves.
Se kertoo kiristysmomentiksi 1,0 - 1,4 kgm
Eli kyllähän ne ruuvit menee pohjaan ja sitten kiristetään tuohon reiluun 10 newttoniin että pysyvät iinni.

[Ari Loukkalahti]

CB450:n korjausoppaassa lukee, että 6 mm alumiinikierteeseen menevät pultit kiristetään 8 Nm kireyteen. Jos momenttiavaimeni on oikein kalibroitu, 8 Nm tuntuu aika kevyeltä. Mutta: näissä vanhoissa koneissa olen kohdannut lukuisia pilalle väännettyjä kierteitä.

[Kari Tirkkonen]

siinä yleisohje 8.8 pulteille että aika hyvin on lähellä, M6 menee tohon momenttiin ruuvarilla, niin ja siis toi 9 Nm on sama kun 0.9 kgm

Koko   Kiristys-momentti
M6   9 Nm
M8    25 Nm
M10   45 Nm
M12   90 Nm
M14   105 Nm
M16   180 Nm

[Tapio Ikonen]

Pura kytkin ja kokoa. Näin tein. Tarkastin välilevyjen suoruuden -ok. Vaihdoin alkuperäiset "löysemmät" jouset, jotka ovat n. 3mm lyhemmät ja molemmista päistä hiotut. Pituus kuitenkin reilusti toleranssien sisällä. Uusissa jousissa toinen pää oli hiomaton, mikä saattaa antaa epätasaisen jousivoiman. Vaihdoin vielä Belrayn öljyn Motuliin jossa myös merkintä "ester" jonka kuulemma pitäisi taata hyvän toimivuuden märkäkytkimelle?? Mitään kokoonpanovirhettä en löytänyt, mutta nyt kytkin toimii hyvin, on kevyt käyttää ja kahvan päässä 10-20mm vapaaliike kuten manuaali ohjeistaa. Täytyy vielä koeajaa pidempi lenkki, että näkee miten toimii käytännössä. Huomasin kokoonpanon yhteydessä seikan, johon en kiinnittänyt aikaisemmin huomiota. Kytkinhäkin takana on akselilla aluslevy ja sen päällä kaksi 0.25mm shimmilevyä kytkinhäkin neulalaakeria vasten. Mikähän shimmilevyjen tarkoitus on kun niitä ei manuaali tunne? Manuskan mukaan kytkimen ja runkolaakerin välissä on vain tuo aluslevy??

[Tapio Ikonen]

Niin, vielä noista esikiristysmomenteista. Haynesin manuaali antaa yleisohjeena M6 ruuveille 0.8..1.2 kgm. Kiristin meikäläisen momenttiavaimen tarkkuudella kiloon, joka käsituntumalla vaikuttaa sopivalta ja linjassa Karin ja Arin tiedon kanssa. Totta, yleensä käsituntumalla ohuet ruuvit < 10mm kiristetään liian tiukkaan ja korkataan kierteet.

[Juha Pohjamo]

Olihan mulla nimittäin se korjaamokirjakin vuodelta miekka ja kirves.
Se kertoo kiristysmomentiksi 1,0 - 1,4 kgm

Vähän muuten ihmetyttää kirjan näille kytkimen ruuveille antama momentin toleranssi.
1kgm ja 1,4klm on aika iso ero.
Sitten jos vielä momenttiavaimen kalibrointi on pielessä niin äkkiä on kierteet rikki jos pyrkii tuohon isompaan arvoon.

Ostin taannoin motonetistä aika laajalla skaalalla olevan momenttiavaimen ja rupesi rannemomenttiin vertaamalla epäilyttämään sen paikkansa pitävyys.

Testasin niin, että laitoin avaimen vääntiöstä ruustukin väliin ja varren päähän muoviäpärin roikkumaan. Sitten lisäsin ämpärriin vettä kunnes naksahti.
Varren pituudesta ja vesimäärästä laskeskelin, että asteikon alapäässä heittoa oli melkein 100% kireään suuntaan kun taas loppupäässä piti melkein kutinsa.

[Pasi Nissilä]

Hei!
Ko. kytkintä ja tarvikejousia tarkemmin tuntematta, voisiko syynä aikaisempaan ongelmaan olla nuo tarvikejouset.
Paljonkohan mahtaa pituusero olla alkuperäisten ja tarvikejousien, kun jousi puristetaan "kasaan". Helposti jäykkyyttä lisämällä joudutaan kasvattamaan jousiteräksen poikkipintaa, jolloin joustovara myös pienenee...
Joskus 80-luvulla törmäsin tähän, kun mopovirittelyssä laiteltiin jämäkämpiä kytkimiä. Jäykemmille jousille piti olla vanhat, kuluneet levyt, että sopivat olemaan samassa pakassa...

Terv. P