Oekeessa out Juakko, ei pitäs sotkeetuva politikoentiin, vuan kun iänet piän sisällä käsköö ottamaan kaekkiin asijoehin kantoo!

Tästä siästämis ja supistamisvimmasta tulloo yhen koulutushenkilön esmerkki mitenkä huonona aekana pittää toemija:
Olipa kerran isä ja poeka, nk. pienyrittäjiä munkkirinkelialalla. Hyö leipasi yönseotuun munkit, ja möevät niitä sitten omasta kojustaan kirkonkylän raetilla päevän aikaan, ja munkkija mäni niin paljo kun vuan saevat tehtyvä.
Sitten poeka lähti opiskelemmaan kaappatieteitä issoon kaapunkiin, ja isä jäe kylälle hoetelemmaan tuotantoo ja markkinoentija. Muutaman kuukauven piästä poeka soetti isälleen että muuvalla mualimassa on laman oereita, vähentelehhän sinäkii jo sitä munkin paestoo, ettei vuan jiä hyvä tavara kässiin.
Isä teki niinkun poeka neovo, ja puolitti varalta tuotannon. Munkit loppukii sitten aena jo ennen puoltapäevee, ja monet vanahattii asijakkaat jäevät iliman munkkiloetaan. Ja kun muutaman kerran harasivat tyhjee, niin mänivät ja ostivat munkkisa kuka Koo-, ja kuka Ässämarketista, ja niinpä isän munkkipisnes rupessii kuihtumaan kässiin.
Isä joutukii sitten lopulta panemaan koko kijoskin kiinni viimestennii asijakkaehin kaekottuva, ja tuumasi:
" Oli se vuan hyvä että se poeka lähti opiskelemmaan ja osas sitten neovoo miten pittää mänetellä, nyt oes ollu myömättömijä munkkija varastot täännä jos en oes osannu varraatuva lammaan ja supistoo munkinpaestomiärijä aekanaan! "