Aihe: Päivän Vitsi

[teuvo venäläinen]

Pikkutyttö kysyi isältä aamulla kahvipöydässä että "kuka meille oli yöllä tulossa kylään?"
Isä vastasi:"Ei meille kukaan ollut tulossa."
Tyttö sanoi:Kyllä oli.Kun kävin yöllä juomassa vettä niin äiti sanoi sinulle että kun se taas kohta tulee niin älä ainakaan laske sisään."

[Lauri Puirola]

Tyttö oli saanut kirjeen naapurin pojalta joka oli ollut pari viikkoa armeijassa. Naureskellen luki sitä
ja äiti kysymään että taisi mukavankin kirjeen naapurin Ville kirjoittaa.
Ei se Ville erähäinen kirjoittaja ole sanoi tytär, mutta kun se on kolmessa kohtaa kirjoittanut pillun isolla kirjaimella
vaikka se ei ole erisnimi.


L&K.

[teuvo venäläinen]

Tapahtu kauan sitten ennenvanhaan:
Olipa emakko jäänyt risuaitaan kiinni takapuoli tiellepäin.Kävelivät renkipojat siitä ohi ja ensimmäinen sanoi:"olispa tuossa Marilyn Monroe niin tietäisin mitä tekisin.2.Hetken päästä toinen sanoi:"Olisipa tuossa meiän piika niin teitäisin mitä tekisin." Joo,sanoivat toiset.Kolmas oli vähän aikaa hiljaa ja sanoi;"olis edes pimeä."

[jari suvitie]

Carunalta tuli kirje:

"Hyvä asiakkaamme

Parannamme sähkönjakelumme luotettavuutta - sähkön siirtohintamme nousevat 1.3.2016 alkaen."

"Korotuksen vaikutus siirtolaskun verolliseen loppusummaan on keskimäärin 27 %."

Tää on varmasti vitsi vaikka aika normaalilta Carunan kirjeeltä tuo näyttää ...

 

[Kari Sillanpää]

Karuna pidän moista meininkiä 

[Kari Rautiainen]

Maa hävisi.
Maa katosi.
Maalivahti.

[Johan Kosunen]

Englantilainen rouva suunnitteli matkustavansa lomalla saksalaisen ystävättärensä luo. Niinpä hän kirjoitti kirjeen ystävättärelleen ja kyseli tarkemmin mahdollisuudesta majoittua tämän kotikylään. Hän kysyi mm. onko siellä kunnollinen WC. Saksalaisrouvalle tuli kuitenkin ongelma, sillä hän ei tiennyt, mitä moinen kirjainyhdistelmä tarkoittaa. Hän meni kysymään neuvoa kylän papilta, mutta tämäkään ei ollut ikinä kuullut moisesta lyhenteestä. Hän kuitenkin arveli, että rouva oli uskovainen ihminen, joka halusi tietää, onko paikkakunnalla puukirkkoa, Wood Church. Niinpä hän kirjoitti vastauksen englantilaisladylle:
- Arvoisa rouva. Iloksenne voin ilmoittaa, että kylässämme on kuin onkin tiedustelemanne rakennus. Se sijaitsee vain puolen tunnin kävelymatkan päässä kylästä luonnonkauniilla paikalla tuuhean havumetsän keskellä. Ovet ovat auki torstaisin ja sunnuntaisin sekä muulloinkin tarpeen vaatiessa. Vain maanantaisin koko rakennus on varattu paikallisen ompeluseuran käyttöön. Paikalle kannattaa tulla ajoissa, sillä toisinaan sisään pyrkii niin paljon ihmisiä, että kaikki halukkaat eivät mahdu sisään. Yleensä tilaa kuitenkin riittää kaikille. Istumapaikkoja on yli sata, ja lisäksi on seisomapaikkoja. Suosittelen Teille erityisesti torstai-iltoja, sillä silloin ihmisille esiintyy paikallinen poikakuoro. Tulette huomaamaan, että vaikka rakennus on vanha, on sen akustiikka hyvä ja pienikin ääni kuuluu. Myös läheisen varuskunnan upseerit tulevat usein seuraamaan toimitusta. Vaimollani ja minulla ei ole ollut tilaisuutta käydä paikalla kahteen viikkoon, mikä onkin tuottanut meille suurta tuskaa.

[Johan Kosunen]

Aikoinaan, kun suomalaiset ja venäläiset olivat sodassa, venäläiset kuulivat erään kukkulan takaa huudon:
– Yksi suomalainen vastaa kahta ryssää!
Venäläisten komentaja lähetti kaksi erikoiskoulutuksen saanutta miestä ottamaan selvää huutajasta, mutta kumpikaan ei palannut. Sen sijaan kukkulan takaa kajahti pian huuto:
– Yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää!
Suuttunut komentaja lähetti välittömästi kymmenen kommandoryhmän miestä kukkulan taakse, mutta muutamaa laukausta lukuunottamatta mitään ei kuulunut. Ryhmä oli pysyvästi poissa, mutta kukkulan takaa kuului uusi huuto:
– Yksi suomalainen vastaa viittäkymmentä ryssää!
Raivostuneena komentaja lähetti viidenkymmenen miehen valiojoukon kukkulan taakse ja hetkisen aikaa sieltä kuului laukauksia. Mutta kun tulitus loppui, yksikään ryssä ei palannut takaisin. Sen sijaan kuului huuto:
– Yksi suomalainen vastaa sataa ryssää!
Välittämättä enää mistään vihanvimmoissaan oleva komentaja lähetti sata miestä kukkulan taakse, jossa alkoikin mahtava tulitaistelu. Jonkun ajan kuluttua kukkulan takaa raahautui yksi pahoin haavoittunut ryssä takaisin sanoen:
– Herra komentaja, ne suomalaiset valehtelivat. Heitä oli kaksi!

[Arvo Luopakka]

Tämä on varmaan jo täällä kaikille tuttu.
Ennenvanhaan moottoripyöräilijät puki nahkatakin takaperin napit jäi selkäpuolelle niin se piti paremmin viimaa, no sattuipa mootoristi ajamaan ojaan ja satutti hieman itseään. Siinä paikkoja hieroessaan sattui paikalle kylän täti joka voivotteli herrajumala sillähän on niskat nurin ja alko vääntämään päätä suoraan. 

[Urpo Laine]

Vitsit usein pelkistyvät kiertäessään, tuollaisena sen ite oon kuullut:

Ennenvanhaan moottoripyöräilijät puki nahkatakin takaperin napit jäi selkäpuolelle niin se piti paremmin viimaa, no sattuipa mootoristi ajamaan ojaan .
Väkeä alkoi tulla paikalle ja sattui kunnanlääkärikin sopivasti ajamaan ohi ja  katsoi uhria. Kysyi paikalletulleilta, että hengittikö kun tulitte paikalle?
Juu , hengitti ja yritti jotain puhuakin siihen asti kunnes saatiin käännettyä pää oikeinpäin....

[Johan Kosunen]

Niin uskomattomalta kun tämä juttu kuulostaakin, mutta eräällä
pilvenpiirtäjätyömaalla oli samassa työporukassa neekeri ja kaksi
mustalaista. Rakennustyömaa oli edennyt 42. kerroksen korkeudelle, kun
neekeri putosi alas ja kuten arvata saattaa, muuta ei jäänyt jäljelle
kuin märkä läiskä.

Poliisit tulivat kuulustelemaan manneja tapauksen johdosta, mannet
onnistuivat vakuuttamaan poliisit, että neekeri vain yksinkertaisesti
horjahti ja putosi alas. Poliisit tuumailivat, että kyseessä onneksi on
vain neekeri ja ihmisuhreilta vältyttiin.
Sitten poliisit kysyivät manneilta, olisiko jotain erityisiä
tuntomerkkejä,
koska ruumis pitäisi tunnistaa. Mannet miettivät päänsä puhki, kunnes
toinen kertoi poliiseille neekerillä olleen kaksi persereikää.
Ilahtuneena poliisit sanoivat, että onpas hyvä erityistuntomerkki,
mutta miten te voitte sen tietää, koska ihminen jolla sellainen vamma
on tuskin kertoo siitä kovin avoimesti.
Siihen manne tuumasi, että ei me muuten oltais sitä tiedettykään, mutta
työnjohtaja tuntui tietävän, koska joka aamu sanoi kun tultiin
porukalla töihin, että sieltä se neekeri taas tulee kahden persreijän
kanssa.

[velipuukka]

Yksi versio:
Ylhäällä rakennustyömaalla kolme kaveria töissä. Yhdelle tuli kova kusihätä ja valitteli toisille, ettei millään viitsisi lähteä alas vessaan. Toiset ehdottivat, että pistetään tuo leveä lankku reunan yli, ja sinä menet lankulle kuselle.  Me seisotaan vastapainona lankun toisessa päässä. Näin ylhäältä kustessa se ehtii haihtua ilmaan, eikä kukaan huomaa mitään.
No näin tehtiin. Pahaksi onneksi sattui pilli soimaan ruokatunnin merkiksi ja vastapainona olleilta putosi hanskat maahan ja he ampaisivt ruokatauolle.
Vastapäisessä rakennuksessa eläkeläispariskunnan rouva seisoi ikkunan ääressä ja kysyi mieheltään: Kalle, osaavatko homot lentää?
Kuinka niin?
No kun tuosta lensi äsken ohitse mies kulli kädessään ja huusi mennessään: mihin ne persrei'ät oikein meni!

[Jaakko Latvanen]

Kymmentä euroo enempää ainakaan.

Väärä asenne.

Moottoripyöriin tai alkoon ko kantaa eurosa, ei niistä saa sen jälkeen takasin mittään.  Eli tuo kymmenen euroakin on sata rosenttia enemmän voittoa.

Ite ja vuostolkulla muutaman euron viikkovauhilla lahjotan rahhaa johonkin hyväntekeväisyyteen, niikon sellasten politiikassa ryvettyneiden surkimusten palkkoihin, kutka ei muualla sais itteesä elätettyy ko veikkauksen leivissä.  Mie oon tosin jo vuoskymmeniä tai ainakin melkein laittanu netin kautta, ettei pääse kuponki hukkumaan.

Siitä en oo ihan varma, muuttusko elämä onnellisemmaks tuollasen kymmenen miljoonan tai isomman potin osuessa.  Kyllä miulla toivomuksena ois mieluummin vaan muutama sata tuhatta...  Tähän asti tuo ehkä noin kahenpuolen - kolmensatasen sijoitus vuosittain poikii yleensä noin vajaan satasen eestä voittoja vuosittain.  Aika harvat muut pisnekset miulla ees tuotakaan rosenttia tuottavat...

jv

[Henry Eklund]

Kerran voitin 6 000€ ja nyt edesmennyt kaveri sanoi et hyvä ettei osunut täyspotti, olis kuulemma mennyt hyvä kaveri piloille.

[Johan Kosunen]

Eräänä päivänä Pikku-Kalle alkoi ihmetellä, että missä ihmeessä isä käy aina perjantai-iltaisin, viipyy pari tuntia ja on kotiin tullessaan aina hyväntuulinen.

Seuraavana iltana Kalle päätti salaa seurata isää, että arvoitus ratkeaisi. Isä puikkelehti sataman pikku kortteleissa, ja Kalle seurasi perässä, kunnes pujahti yhdestä ovesta sisään. Kalle pani oven muistiin. Kun isä tuli kotiin, kysyi Kalle:
 “Missäs olit? Näin, missä kävit, mikä paikka se on?” Isä vastasi nolona, että se on sellainen paikka, jossa saa kympillä hyvää. Kalle päätti mennä seuraavana iltana yksin katsomaan, koska oli säästänyt vähän viikkorahoja.

Kun Kalle astui ovesta sisään, oli vastassa toinen toistaan upeampia huoria ja he ihmettelivät, mitä pikkupoika teki sellaisesssa paikassa. Kalle sanoi, että oli kuullut, että täältä saa kympillä hyvää. Naiset päättivät hetken mietittyään antaa Kallelle kymmenen marmeladivoileipää, jotka Kalle söi ja maksoi kympin.

Kotiin saavuttua, isä kyseli, missä Kalle oli ollut. Kalle sanoi, että hän kävi siellä samassa paikassa hakemassa kympillä hyvää. Isä oli aivan kauhuissaan, mutta Kalle jatkoi tarinaansa: “Yhdeksän minä jaksoin tosta noin vaan, mutta kymmenennes meni enää nuolemalla.