Aihe: Ilmalämpöpumppu ja pakkanen?

[Hannu Hartikainen]

Niin kyllä se on tosiaasia,että menee hyötysuhde pahasti miinukselle parinkymmenen pakkasissa.Kyllä mullakin on pumppu ja sekään ei toppaa vaikka olis sata pakkasta,mut ei sitä päällä kyllä kannata pitää sielä parinkymmenen pakkasessa.

Niin.tätäkään ei voida kumminkaan yleistää koska tämän päivän laitteet on aika paljon kehittyneempiä.
Hyötysuhteen voi helposti itse mitata ja laskea valmiista taulukosta,jos epäilee sen tuottoa kylmälä säällä.

Minä en ole vielä ollut kiinnostunut laskemaan "koti-koppia".On riittänyt kun mittaan imuilman ja puhallusilman eroa.On se pienelläkin(400-500W) syöttötehoilla ja kovalla pakkasella vielä ollut + merkkinen kuitenkin.
Toki silloin on kumminkin järkevämpää ajaa isommalla teholla,esim 600-900W niin hyötysuhde paranee.

4,7 on muistaakseni minun laitteessa SGS testiraportin mukainen cop.Sain kopiot muutama päivä sitten Kiinasta.Tiedot vastaa manuaalin ilmoittamaa.Tietenkään en odota mitään mullistavaa,niin en tule pettymään..

[Taito Nuutinen]

Kävin n.15 vuotta sitten onnisen järjestämällä ilmalämpöpumppu asennuskurssilla..Silloin onnisen edustaja hehkutti ilmalämpöpumppua maailmaa mullistavaksi keksinnöksi..kehuessaan hyötysuhdetta kysäisin että onko siitä vähennetty kesällä käytetty viilennys-energia josta seurasi kahvitauko..heh!Itse olen asentanut n.50 "ilppiä" suurin osa näistä panasonekkeja ja mitsuja...Panasoneceissa oli yllättävän paljon sisäyksikön kylmäainevuotoja siihen aikaan kun niitä asensin..Pihi kun olen itselläni kaksi ultimaten perusversioo..ollut n.10 vuotta käytössä.yhteensä olen maksanut näistä 300 ekee.(toinen Huuto.netistä ja toinen sanomalehden ilmoituksesta).Näissä Ultimaten halppismalleissa ei siihen aikaan sulanapitovastusta ollut vakiona mutta itse olen lisännyt niihin.Paras asennus mitä olen tehnyt on yhdelle eläkkeellä olevalle liikennöitsijälle..Hänellä oli 3-kerroksinen kivitalo jossa alinna mielettömän suuri autotalli kuorma-autoille.Koska tämä tila oli lähes tyhjillään ja ilman lämmitystä ehdotin että sinne ulkoyksiköt..Toimi kuulemma erinomaisesti kovillakin pakkasilla..Nyt suunnitteilla itelle asentaa yks ilppi lisää ja ulkoyksikön laitan talon yhteydessä olevaan perunakellariin(en käytä ilppiä viilennykseen)..raportoin myöhemmin kokemuksista..

[Jouko Kuisma]

Niin kyllä se on tosiaasia,että menee hyötysuhde pahasti miinukselle parinkymmenen pakkasissa.Kyllä mullakin on pumppu ja sekään ei toppaa vaikka olis sata pakkasta,mut ei sitä päällä kyllä kannata pitää sielä parinkymmenen pakkasessa.

Niin.tätäkään ei voida kumminkaan yleistää koska tämän päivän laitteet on aika paljon kehittyneempiä.
Hyötysuhteen voi helposti itse mitata ja laskea valmiista taulukosta,jos epäilee sen tuottoa kylmälä säällä.

Minä en ole vielä ollut kiinnostunut laskemaan "koti-koppia".On riittänyt kun mittaan imuilman ja puhallusilman eroa.On se pienelläkin(400-500W) syöttötehoilla ja kovalla pakkasella vielä ollut + merkkinen kuitenkin.
Toki silloin on kumminkin järkevämpää ajaa isommalla teholla,esim 600-900W niin hyötysuhde paranee.

4,7 on muistaakseni minun laitteessa SGS testiraportin mukainen cop.Sain kopiot muutama päivä sitten Kiinasta.Tiedot vastaa manuaalin ilmoittamaa.Tietenkään en odota mitään mullistavaa,niin en tule pettymään..

Jos ajatellaan lämpöpumpun hyötysuhdetta, pitäisi verrata moottorin (kompressori) ottamaa sähkötehoa sisälle tulevaan tehoon.
Nuo moottorit on kai 600 W teholuokassa, joten kovillakin pakkasilla ne tuottavat sisäyksikölle lämpötehoa, ainakin tuon moottoritehon verran (miinus häviöt).
Joten kyllä tuo sisäyksikkö aina luovuttaa jonkinverran lämpöä. 

Jos COP on esim 3 merkitsee se sitä, että lämmitettäessä 600W moottoriteholla sisälle saadaan (siirretään) 1800W lämpöteho.
Vastavuoroisesti jäähdytettäessä käytetään 600W tehoa, joten yhden päivän lämmityksen säästö menetetään kolmen päivän jäähdyttämisessä.
Jokainen tietää, onko meillä Suomessa enemmän kylmiä talvipäiviä vai kumia kesäpäiviä. 

[Jaakko Latvanen]

Miinus kolmeekymmentä ei nyt just pääse testaamaan, mutta miinus kakskytviis on digitaalimittarin näyttämä Anttolassa, ja lämmintä tuntuu tulevan.  Merkki on Mitsubishi ja malli on tuolla edellisellä sivulla mainittu, en jaksa uuvestaa papereista kaivaa.

Niiko Tatukii tuolla edellisellä sivulla omalta kohaltaa totes, en miekää tässä ollu pelkästään hyötysuhteen tai sähkönsäästön perässä.  Erityisesti tuon takan tuoma lämpö mennee aika paljo mukavammi eri paikkoihin, ko lämpöpumppu puhisee seinällä.  Esimerkiks jos jääp tuohon kahteen suuntaan olevien ikkunoiden nurkkaukseen seuraamaan lintuja lintulaudalla, tai peräti seisomaan kameran taakse odottamaan jotain erityis-sirppiäistä, ni ei tarvi eriksee laittaa sukkia jalkaa; lattia ei oo siinä nurkassa astetta, jopa paria, kylmempi ko muuaalla, niiko on jos pumpun pysäyttää...

Taidan antaa puhista.  Sitä tietoa ja kokemusta hain, että hajoaako se pumppu herkemmin, jos ei sammuta kovalla pakkasella.  Annetaan painoa mukavuudelle ja kokeillaan.  Kiitoksia kannanotoista, lisääkin saa miun puolesta laittaa.

jaakkovaakko

[arto kokkonen]

Tässäpä yksi sammuu itsekseen kun tarpeeksi kylmä silloin kierrätän sisäilmaa ja muuten puhdistaa sisäilmaa hyvin.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Jaakko Latvanen]

Vielä tuosta ilpin toisesta käytöstä, vaikka ei just nyt tunnu ollenkaan ajankohtaiselta:  Jos sillä tehhään kesällä kylmää, tottakai se viep sähköö!  Mutta ainakii ite oon siitä valmis jotakin maksamaan, että saap ne muutamat oikeet hellepäivät tai niihen jälkeiset yöt, mitä sillo tällö kesällä on, nukutuks ja on kotona vähä mukavampi olo!  Ainakii miun kokemuksen mukkaan, ko ulkona on 30 hellettä, ei sitä säädintä kannata laittaa 21:en, vaan johonkin 25...26 paikkeille.  Ei saa itteesä kippeeks, mutta on kuitenkii ko tullee ulkonta sisälle, ihan toisen tuntusta.  Vaikkei niitä päiviä/öitä monta oo, ni tuo on miusta just se mistä kannattaa maksaa!

Mites Taito jos sellasesta aika pienestä perunakellarista pumpataan lämpöä taloon, jaksaako ne maaseinät tasata sinne lämmön takasin, vai menneekö perunakellari talven mittaan Siperian ikiroutaan?

Toinen asia tuosta kesä-ajan jäähytyskäytöstä:  Kun meillä seinät tehhään sillä ajatuksella, että ulkona on kylmempi, ja kosteussulku on (jos on) eristeen sisäreunassa.  Niin alkaako pitkässä hellejaksossa tiivistyä kosteus tuonne kosteussulun toiselle, eli ulkopuolelle, siis eristeisiin?  Eikös se teoriassa juuri noin mene, mutta onko lämpötilaero niin pieni, ettei ongelmaa tule, vai onko ongelma silmistä poissa ja niin ollen ei tarvi huomioida?

jv

[Ossi Viita-aho]

Teoriatasollahan se mennee nuin.

Jos sisäiliman lämpö on 26 astetta, niin se vastaa ulukoiliman kastepistelämpyä olosuhteissa 30 astetta lämmintä ja 80 rosenttia suhteellista kosteutta. Tuosta jos sisäilima kylymennee, ulukoilima lämpennee tai kosteus nousee, niin on mahollista, että vettä tiivistyy höyrysulukkuun.

Sehän on sitte toinen asia, että onko höyrysuluku sisäiliman lämpönen vai jotaki sisäiliman ja ulukoiliman väliltä. Ja eikö sitä niin sanota, että minkä kesä kastellee, sen kesä kuivaa.


Huomioijjaankos nuissa pumppujen lämpökertoimissa nuita sulatuskiertoja, vai onko se vaan labrassa saatu teoreettinen luku, niinku autojen ilimotetut kulutuslukemat?

[velipuukka]

Minen o sammuttanu mitsupitsua muuten kuin imuroinnin ja joskus kesäisin kennon pesun yhteydessä. Muuten on turhan haasteellista toimia ja pitäs olla vielä vikkelämmät kädet . Tämä sähköteknikko/myyjä/asentaja/huoltomies/kaverini suosituksesta. On ainakin vielä -30 pyörinyt ja puhkunut lämmintä eikä ole tarvinnut sulatella niinkuin naapurin panasonikkia. Ääntäkään ei pidä kun on erilliselle rauroitetulle betonilaatalle asennettu eikä kiviseinään.

Noin toimin minäkin, paitsi kesällä sammutan, jos ei ole jäähdytystarvetta.

Miten teet kennon pesun?

[Jaakko Latvanen]

Huomioijjaankos nuissa pumppujen lämpökertoimissa nuita sulatuskiertoja, vai onko se vaan labrassa saatu teoreettinen luku, niinku autojen ilimotetut kulutuslukemat?

En tunne asiaa, mutta jos vertaa muihin vastaaviin, niin on joku standardi, miten mitataan, ja sitte valmistajat kehittää vilunkikonsteja, miten just siinä mittauksessa saa parraat arvot, millä ei oo mittään tekemistä tavallisen käytön kanssa. Niiko autojen normikulutuksessa, enduro-, ja rossipyörien äänimittauksessa, herrojen veronkierrossa ja mitä kaikkea sitä onkaan...

jv

[Hannu Hartikainen]

Nuo moottorit on kai 600 W teholuokassa, joten kovillakin pakkasilla ne tuottavat sisäyksikölle lämpötehoa, ainakin tuon moottoritehon verran (miinus häviöt).
Joten kyllä tuo sisäyksikkö aina luovuttaa jonkinverran lämpöä. 

, joten yhden päivän lämmityksen säästö menetetään kolmen päivän jäähdyttämisessä.
Jokainen tietää, onko meillä Suomessa enemmän kylmiä talvipäiviä vai kumia kesäpäiviä. 

Sillä ei ole paskankaan merkitystä sillä kesäkäytöllä,sähkö on muutenkin silloin halpaa kuin saippua ja sitä on suorastaan pakko yrittää kuluttaa edes jotenkin.Minulla on jäähdytyskone ollut jo niin monta vuotta että tiedän mitä se maksaa isollakin koneella(4,2 kW) ja mikä ero on +30 tai +22 asteen sisälämpötilalla,niilläkin muutamilla hellepäivillä on merkitystä mukavuus- ja hyvinvointitekijänä kun preerialla asuu-jossa on todella kuumaa kesällä.
Preeria= suuri,koko päivän aurinkoinen "allas" jota reunustaa sora- ja kallioharjut-alavaa entistä merenpohjaa.

Selvää on että moottorin hukkalämpö siirtyy sisätiloihin kylmänesteen välityksellä.
Pohjavastuksen lämpö menee harakoille mutta mitä siitä.Teho on yleensä 40-80W.
Kompressorivastuksen lämpö menee osittain harakoille,osittain sisätiloihin kylmänesteen tai pikemmin kuumakaasun välityksellä.
Sulatusjaksot on toki huomioitu cop laskelmassa.Joku tässä sitäkin kysyi.

Aikamoista epätietoisuutta ja höpönpöppö juttuja tuntuu ihmisillä näistä olevan 

Muistan hyvin kun eräs propellihattu Hyvinkäältä myös yritti säästää asentamalla ulkoyksikön kylmälle ullakolle.No kaikkihan sen arvas että huonostihan siinä lopulta kävi vaikka piti olla niin hyvä keksintö että kukaan muu ei sitä hokannu.Hän onkin nykyään alan foorumin ylläpitäjä ja kovia kokenut sekä paljon näitä purkanut,rakentanut/modannut jonka vuoksi näistä tietävä.
Ulkoyksikköä ei siis pidä missään nimessä asentaa sisätiloihin!

Moottoritehot saattavat olla ehkä 160-2000w noin karkeasti.Koska en ole pannut merkille eri merkkien tehoeroja en voi sanoa tarkemmin eikä ole tarpeen.
Invertterihän sitä koko ajan säätää taajuutta muuttamalla esim 30-80 Hz alueella.

[Ari Nieminen]

Mitsu toimii tai on päällä koko talven yli kolmenkympin pakkasella, nytkin yli 25 C  ja toimii
Takkaa ja hellaa lämmitellään kun ehditään , kierättää hyvin lämpimän ilman koko taloon
Ultimate vehkeistä pitää pysyä kaukana koska ne on tehty jäähdytykseen niissä maissa jossa sitä tarvitaan
Onneksi firmaa ei ole enää olemassa , mutta syntyy taas uudelleen jonkun syntymättömän lapsen olleessa toimitusjohtajana

[Viljo Lahma]

Sammutin pari päivää sitten ilmalämpöpumpun kokeeksi.  -12 asensin Panasonic HEL9k joka on ollut käynnissä muulloin paitsi kesäisin tai kun on ollut tarpeeksi lämmin. Pientä viilenemistä huoneilman lämpötilassa tapahtui verrattuna sen ollessa aiemmin käynnissä pakkassäälläkin. Nyt se on vain puhallusasetuksella ja kierrättää takan lämpöä ympäri huoneistoa. Talossani on öljylämmityskattila ja vesipatterilämmitys eikä ILPissä ole erillistä energiamittausta, joten säästöistä tai ei-säästöistä ei ole tietoa. Mutua vaan.

[Kauko Hyvönen]

Pari vuotta sitten hankittu Bosch-pumppu (lue Sharp). Pyörii yleensä yötäpäivää ja lämpöä puskee vielä -25 ulkolämpötilalla. En tiedä millä hyötysuhteella, mutta sulatus-ym ongelmat ratkaisin asentamalla ulkoyksikön alle tekemäni rst-altaan jossa saattokaapeli 3,5m 35W. Ulkoyksikkö asennettu säältä suojaan kuistille ja ripustettu kierretangoilla vaimentimin katosta . Asennuskorkeus n.2m josta sulamisvedet seinän läpi wc.n lavuaarin viemäriin 25mm astianpesukoneen letkulla jonka sisällä kaapelin häntä yltää seinän läpi eikä jäätymisongelmia ole ollut.

[esa kakkuri]

Muutama vuosi sitten asennetun Mitsun asentaja antoi ohjeen asennuksen jälkeen, että kovillakaan pakkasilla ei
kannata sammuttaa laitetta. Koneelle laittaa 26-27c pyynnit ja antaa pyöriä. Putkistossa liikkuva voiteluaine jähmettyy
koneen ollessa seis ja se ei sitten lähde sieltä liikkeelle heti uudelleen käynnistäessä. ..vähentää siten kompuran käyttöikää.
Mitsusta tulee lämmintä vielä -30 asteessa.
Tyytyväinen olen.

[Hannu Hartikainen]

, mutta sulatus-ym ongelmat ratkaisin asentamalla ulkoyksikön alle tekemäni rst-altaan jossa saattokaapeli 3,5m 35W. Ulkoyksikkö asennettu säältä suojaan kuistille ja ripustettu kierretangoilla vaimentimin katosta . Asennuskorkeus n.2m josta sulamisvedet seinän läpi wc.n lavuaarin viemäriin 25mm astianpesukoneen letkulla jonka sisällä kaapelin häntä yltää seinän läpi eikä jäätymisongelmia ole ollut.

Aikatavalla yksilöllinen ja erikoinen ratkaisu,tuo veden johtaminen talon sisälle 
Vaan hyvä jos toimii,ja jos kerran ulos sitä ei voi laskea jostain syystä niin mikäs ettei noinkin.

Aika monesti nykysin pohjakaapeli kylläkin asennetaan ihan kennoon kiinni koska siinä sitä tarvitaan eikä pohjapellin lämmityksessä-saatikka kokonaan sen ulkopuolella eli alapuolella.

Liitteenä havainnollistava kuva:

Varhaisemmissa installaatioissa oli tapana kieputella kaapeli pitkin pohjaa.Se on nykyisen tiedon valossa väärin.

[ylläpito on poistanut liitteen]