VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Antti Jokinen - Maaliskuu 23, 2013, 22:35:14 ip
-
Persoonamuodot häviävät tavallisista ilmaisuista, onko se kielen kehittymistä?
Esimerkiksi:
Olen pahoillani => olen pahoillaan
Opiskelin aikoinani => opiskelin aikoinaan
Minusta tuo uusi tapa kuulostaa pahalta, ollaan ikään kuin jonkun toisen pahoilla tai opiskeltu jonkun toisen aikoina.
Mitä tykkäävät muut vanhemmat herrat ja rouvat?
-
Minussa kyllä elää pieni kielipoliisi. Vaikka pakko kai se on myöntää, että ei sitä aina itsekään niin tarkasti pysy raameissa, etenkään vapaamuotoisessa nettijuttelussa. Jostakin syystä "olen pahoillaan" kuulostaa paljon pahemmalta kuin "opiskelin aikoinaan"
Yhdys sanavirheet särähtävät melkein eniten kielikorvaani.
-
"olen pahoillaan" kuulostaa paljon pahemmalta kuin "opiskelin aikoinaan"
Jep. samaan tulokseen pääsin google-tutkimuksella:
Sanayhdistelmällä 'minä aikoinaan' löytyi noin 9 990 tulosta
ja 'minä aikoinani' noin 7 720 tulosta.
Sanayhdistelmällä 'olen pahoillaan', löytyi noin 5 580 tulosta
ja 'olen pahoillani' noin 349 000 tulosta.
Kysymys on käsittääkseen kielellisesti samasta rakenteesta. Minun mielestään kielen kehitys tässä asiassa menee köyhempään suuntaan.
-
Faija ku bamlas sano molen sori. Joka jeppe hiffaa et slangi on kieli. Murre on koira.
Esimerkin esitystapa on mielenkiintoinen.
Opiskelin aikoinani, opiskelin aikoinaan... Kertoo että opiskelin aikoinani... Tämän aika on siis nykyisin ohi, miten kuolleet kirjoittelee. Aikani on siis ohi jos aikoinani. Aikoinaan kertoo että siihen aikaan kun opiskelin.
Mikä on siis ongelma?
-
Ilmaisu 'opiskelin aikoinani' kertoo minun opiskeluajoistani, jotka ovat ohi. Ajat ovat ohi, mutta minä en ole kuollut.
Это не проблема. Пока нет.
-
Ei juurikaan häiritse nuo helsinkiläisten lapselliset kielioppivirheet, mutta sitäkin enemmän ottaa päähän englannin kielen asteittainen hivuttautuminen radio- ja tv-juontajien puheen sekaan. Perjantaina esimerkikisi katselin Voice of Finlandia ja ohjelman toinen juontaja, Tea Khalifa, taisi päästää suustaan enemmän englanninkielisiä sanoja kuin suomalaisia. Mitähän moinen palvelee ? Ei itselläni ongelma ole se että en ymmärtäisi mitä puhutaan, mutta lähinnä ajattelen vaikkapa omia vanhempia, jotka tuskin ymmärsivät mitään tämän neitokaisen puheesta, jos sattuivat katselemaan. Radiojuontajat on suurin osa samanlaisia. Kaikkia hemmetin lespaajia sitä tuonne eetteriin päästetäänkin.
-
Tuo possessiivisuffiksin puuttuminen on melko yleistä nykyään esim. raadio-ohjelmissa.
Minun talo, sinun auto jne ilman sitä omistuspäätettä karseeraa toisinaan.
-
Minua ärsyttää tämä englannin kielen tunkeutuminen joka paikkaan. Tuupäk, dedlaini, genre, kaikki kokkiohjelmat, puhumattakaan näistä uusista talvilajeista ym. Huomaan kyllä itsekin käyttäväni joitain sanoja. Monet ohjelmat on kopioitu jenkkilästä nimeä myöten.
-
Tämä englannista lainaaminen ei ole mikään uusi juttu, jo 1950-luvulla oli telkkarissa visailuohjelma "Tupla tai kuitti (http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/tupla_tai_kuitti_teki_tv-historiaa_76390.html#media=76392)" (Double or Quit). Hassua oli se että 'quit' ( = lopeta) oli käännetty 'kuitti'. ;D
-
Tuo possessiivisuffiksin puuttuminen on melko yleistä nykyään esim. raadio-ohjelmissa.
Minun talo, sinun auto jne ilman sitä omistuspäätettä karseeraa toisinaan.
Kuulin kerran radiosta, että possessiivisuffiksi jää kokonaan pois. Kielitoimiston mielestä se kuulemma on normaalia kielen kehittymistä!
s
Mutta minua ärsyttää niin radiosa, kuin TV:ssäkin käytetty teitittelyn muoto:
-te olette sanoneet.....
Jos puhutaan yhdelle henkilölle ja halutaan teititellä mielestäni kuuluu sanoa:
-te olette sanonut.....
-
Minulle käy pahasti korvaan kun kissaa tai koiraa sanoitaan häneksi.
Nehän ovat kuitenkin eläimiä!
L&K.
-
Kyllä Suomen monipuolista kieltä pitäisi varjella jotenkin. Tämä tarina on off-topicia(sekin muuten lainasana). Eteläpohjanmaalla asui mies jolla oli paha r-vika ja hän korvasi r-kirjaimen sisältävän sanan aina toisella sanalla. Hänelle oli käynyt niin että kirkonkylän koirat olivat syöneet makkarat hänen repusta, joten hän sanoi että tapulikylän keppihännät söivät putkilihat kapinalaukusta ;D
-
Ilman r kirjainta: isälehmä saatana puuttui puskimistaan pellonpölistäjään.
(härkä perkele tarttui sarvistaan risukarhiin). :laugh:
L&K.
-
Tämä englannista lainaaminen ei ole mikään uusi juttu, jo 1950-luvulla oli telkkarissa visailuohjelma "Tupla tai kuitti (http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/tupla_tai_kuitti_teki_tv-historiaa_76390.html#media=76392)" (Double or Quit). Hassua oli se että 'quit' ( = lopeta) oli käännetty 'kuitti'. ;D
Tiedän että Tauno Rautiainen ohjelmaa kopioidessaan amerikanmaalta, tarkoitti kuitilla nimenomaan lopettamista. Siihenhän kaupankäynti lopetetaan. Tauno oli itsekin äänessä, kehitti yleisradioon viisastenkerho ohjelman ja pyöritti sitä todella pitkään. Myöhemmin kauko saarentaus ja "kyllä"kivikoski sitä pyörittämistä jatkoivat jonkinaikaa. Mutta telkkarin puolella Kirstitädin tupla tai kuitti oli näkyvämpi juttu. Ja me, kaikki sukulaiskakarat istuttiin vaapaa-ajat kirjastossa tarkistamassa vaikka mitä. Noilla kun molemmilla oli päätyökin, ja noi ohjelmat oli harrastus.
Palaver on päättynyt...
-
Kyllä, sanoi Kivikoski ja taas tuli pöllö.
L&K.
-
Nuorison käyttämä uusi puhetapa muuttaa puhekieltä pikkuhiljaa.
Minä mitään tiedä.
Kellään tietoa mitkä renkaat kannattaisi ostaa ?
Kieltolauseissa minua on aina häirinnyt "kyllä" sanan käyttö, lause olisi tehokkaampi ilman kyllä sanaa.
Hän ei kyllä osannut sanoa meneekö Kypros konkurssiin.
Ulkolainen huonosti Suomen kieltä osaava on varmasti ihmeissään, mitä lause oikeastaan tarkoittaa, ei vai kyllä.
Ehkäpä tuo onkin yleisempää puhekielessä kuin tekstissä.
-
Mutta pääministerimme puhe se vasta p....kieltä on!
No entäs tämä: erinomaisen huono.
Onko se erinomainen vai huono?
Ja sitten "juurikin sitä minä tarkoitin".
Mistä tuo -kin sinne tulee?
-
Kaikissa kielissä näitä on.
Englannissa käyttökeoton on useless. Totaalisen käyttökevoton on unuseless, eli suomeksi... Ei käyttökelvoton, niinkuin me kielemme ymmärrämme.
-
Minua taas ärsyttää kovasti kun ainakin pääkaupunkiseudulla monet sanovat tähän tyyliin:
- Mä voin avaa oven.
- Voisitko sä pakkaa mun laukun?
Mä en voi diggaa sellaista!
-
Yksi pahimmista korvaani särähtävistä asioista on kun kukaan sana korvataan ketään sanalla. Eli esimerkiksi lause "onks ketään nähnyt tällasta" kuulostaa kamalalta. Nuoriso tällaista tapaa käyttää, monesti käy mielessä että opetetaanko nykyään kouluissa enää kielioppia.
-
Kyllä Suomen monipuolista kieltä pitäisi varjella jotenkin. Tämä tarina on off-topicia(sekin muuten lainasana). Eteläpohjanmaalla asui mies jolla oli paha r-vika ja hän korvasi r-kirjaimen sisältävän sanan aina toisella sanalla. Hänelle oli käynyt niin että kirkonkylän koirat olivat syöneet makkarat hänen repusta, joten hän sanoi että tapulikylän keppihännät söivät putkilihat kapinalaukusta ;D
Tuli tästä mieleen omalta kotipaikalta vastaava; Ärrävika esti koira -sanan käytön, niin kääntyi muotoon "Haukkumakone". ;D
-
Kasissa se oli aikas kätevä uudelleen asennus,
No entäs tuo sana "aikas"?
Onko se joku maahanmuuttajien tuoma uusi sana?
Elikkä lause kuuluu nykyään aloittaa tällä eli/elikkä sanalla!
-
Yksi pahimmista korvaani särähtävistä asioista on kun kukaan sana korvataan ketään sanalla. Eli esimerkiksi lause "onks ketään nähnyt tällasta" kuulostaa kamalalta. Nuoriso tällaista tapaa käyttää, monesti käy mielessä että opetetaanko nykyään kouluissa enää kielioppia.
Tuo on kieltämättä aika kauheaa...
Se tahtoo joskus kismittää kun kelpo sanontoja väännellään. Esimerkiksi "veit jalat suustani", tai "minä nyt olen tämmöinen kotirotta (vrt. kotihiiri)". Kyllähän sanontoja kelpaa väännellä puheessa. Totta kai kielellä saa pelata ja luovuuttaan hyödyntää, mutta noiden järjestelmällinen käyttö on se, mikä harmittaa.
-
Kieltolauseissa minua on aina häirinnyt "kyllä" sanan käyttö, lause olisi tehokkaampi ilman kyllä sanaa.
Hän ei kyllä osannut sanoa meneekö Kypros konkurssiin.
Ulkolainen huonosti Suomen kieltä osaava on varmasti ihmeissään, mitä lause oikeastaan tarkoittaa, ei vai kyllä.
Ehkäpä tuo onkin yleisempää puhekielessä kuin tekstissä.
Tämä oli tehokeinona käytössä ainakin minun lapsuudessani Pohjanmaalla. Ja eikös se mielensäpahoittajakin käytä ilmaisua melko sujuvasti:
"Kyllä ei ollut ennen tyhjiöpakattuja kanansuikaleita. Oli emäntä, aitta ja lihakorvo."
-
Mä niinkutota ensilleen tota ymmärrä mikä vittu on kieliopissa niinkutota vaikeeta.niinku silleen...
-
Eikös niitä aekuistentarvikeliikkeissä ou myönnissä semmosia kielenkehittäjiä. ::)
-
Ulkopuolella aiheen: Osaavatko kielistä perillä olevat kertoa miksi dog days (http://www.sanakirja.org/search.php?q=dog+days&l=3&l2=17)tarkoittaa suomeksi mätäkuu tai kissanpäivät?
-
Stuppi kokoustaa Lapissa, siellä ei kyllä tästä kieliasiasta mitään päätetä.
KOKOUSTAA, uuden sanan käyttö on vakiintunut puhekielessä esim. kaikki uutistenlukijat käyttävät sitä ihan normaalisti.
-
Miksi muuten englanti ei ole nykyään virallinen virastokieli Suomessa? ::)
-
Joo, mä olin ensitteeks ihan että häh.
Sitten muistin vanhan tsykolokian oppikirjan, sivu 12, toinen lause; uusiosanojen ynnä muitten outojen sananväännösten käyttäminen on yksi alkavan jakomielitaudin oireista. :)
No, nyttemminhän juurikin toi jakomielitauti on poistunut markkinoilta. Mikä lie korvannee hänet, ketä tietää?
-
Haasteellista. Eikö mikään ole rehellisesti vaikeaa?
-
Aikoinaan kotipaikan naapurissa asusti tummia ja heillä oli sellainen tapa, että jos ei muista mikä jonkin asian nimi on niin sille annettiin nimeksi ''mukava''. :)
''Kuulee.. Vittikkö hakea sieltä auton takamukavasta mulle sen yhen mukavan, jolla näitä mukavia käännetään?'' = jakoavain peräkontista.
-
Ja kaikki Citroenin konesalin tunnistamattomat komponentit on "mukulaattoreita"
-
En olisi niinkään huolissani että kieli taantuu, puhumattakaan että kehittyy vaan siitä että puhutaanko Suomessa tulevaisuudessa suomea, ruotsia vai venäjää tai sitten mahdollisesti jotakin muuta ;)
Ruotsi on sentään tehnyt kerrankin oikean päätöksen ja valinnut viralliseksi kieleksi kansan kielen ruotsin, oman maan kielen!
-
Ruotsi on sentään tehnyt kerrankin oikean päätöksen ja valinnut viralliseksi kieleksi kansan kielen ruotsin, oman maan kielen!
Niinpä, mutta ei se aivan niinkään mene, täällä on nimittäin virallisia vähemmistökieliäkin
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kielipolitiikka (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kielipolitiikka)
-
Hyvinkäältä uupuu monta pätevää sosiaalityöntekijää.
Näin tämänpäivän hyvinkääläinen Aamuposti, paikallislehti.
Mitä tuo tarkoittaa? Siis leipätekstiosiossa ymmärtää että nuo siis puuttuu, mutta toimittaja otsikossaan viittaa siihen että niitä on, mutta ne kärsii työuupumuksesta.
Kieli kehittyy joo, ja yksi iso tekijä on toimittajat joitten kirjoituksia hallintoalamaiset lukee. Tunteeko toimittajat vastuunsa kielen pahoinpitelystä? No ei.
Vaikka tuo sama on muillakin toimittajilla. Liikennetoimittaja, kansanedustaja Salovaara sanoi ohjelmassaan: heinolan ja lahden väli on todella tukossa, kannattaa ajaa sataaneljääkymppiä.
Sitä se ei sanonut että vieressä vanha tie, on numeroltaan 140...
-
Sanomalehdissä on alkanut olla aika ala-arvoisia oikeinkirjoitusvirheitä. Vähäisellä koulupohjallanikin osaan osan sieltä poimia.
Lehdessä oli juttu, jossa joku oli varastanut pyöräkoneen ja ajellut sillä jonkin matkaa jne. Sitten oli jonkinlainen vaikeaselkoinen selvitys, että mikä se pyöräkone oikein on. Mitäpä jos olisi kirjoittanut vain, että PYÖRÄKUORMAAJA!! :o
Onko sana "pyöräkone" korrekti, vai onko sitä edes sanakirjassa?
-
Pyöräkuormaaja on aikalailla kansantajusempi sana, mitä pyöräkone.
Toisaalta telaketjupillarin kuskiksi ei kannata pyrkiä jos nimi on esim. Enpuske.
-
kun tuolla toisella puolella rajaa paljon kuuntelen rariot nii on se mukavaa kun tulee sitä sisurariota PeeNelosestakin, mutta hyvin paljon on se kielenkäyttö sielläkin muuttunut 30 vuodessa, on vain kolmannen sukupolven härmäläisiä eetterissä tai sitten kaksikielisiä juuri fennoskandian puolelta maahanmuuttaneita puhumassa, toki erikoista on että kun akselilla tku-hki-tre päivän tai kaksi pyörit ja asioit vain pissalla, syömässä tai tankkaamassa niin se kielihomma näissä palvelupisteissä alkaa oleen kuten sisuradiossakin.
Oulussa/pohjoisessa kun asioin niin nousee se katonraja hiukan ylemmäs, siellä osataan nauraa itselleen, hymyillä asiakkaalle, heittää vakavempaakin puheenaihetta (vaikka kassajonossa ollaan) ja kaikesta eniten; tehdään se työ jota käskettiin tehdä.
Kielen kehitys on pohjoisessa ehkä seissyt paikallaan; -onneksi- jää sentään se yksi rajattu läikkä karttaan jossa puhutaan alkuperäistä venskaa tai vinskaa, oli se sitten suomea tai ruotsia. Ja vielä kun annettaisiin mahdollisuus ala-asteen kouluissa opetella saamenkieltä esim vaasan korkeudelta pohjoiseen laskettuna niin olisi hyvä. Osaaminen, erikoistuminen sekä kulttuuriset tekijät määrittelevät lähitulevaisuudessa kaiken. Globaali-ajattelu on IN mutta samalla täysin OUT. Eli 1977-vuoden kaavio; matkustus, tulli, maksut, rajat, kiintiöt, palkka, vero, kasvu, perheenlisäys, tax-free, autovero, polttoöljy = HYVINVOINTI.
tänx & goodnight
-
"
Niinpä, mutta ei se aivan niinkään mene, täällä on nimittäin virallisia vähemmistökieliäkin
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kielipolitiikka (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kielipolitiikka)
"
Niinpä, ruotsinkieli Suomessakin vähemmistökieleksi virallisesti, käytännössä se jo sitä on.
Suomalaisten kyykytys pakollisella vähemmistökielen opetuksella lopetettava!
-
"
Niinpä, mutta ei se aivan niinkään mene, täällä on nimittäin virallisia vähemmistökieliäkin
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kielipolitiikka (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kielipolitiikka)
"
Niinpä, ruotsinkieli Suomessakin vähemmistökieleksi virallisesti, käytännössä se jo sitä on.
Suomalaisten kyykytys pakollisella vähemmistökielen opetuksella lopetettava!
On se ruottinkieli ihan turha, sillä ei tee missään yhtään mitään.
-
On se ruottinkieli ihan turha, sillä ei tee missään yhtään mitään.
Raineri taisi heittää tuossa hiukan sarkastisen kommentin...... Minäkin ihmettelen joittenkin maanmiesteni ruotsinkieltä kohtaan tuntemaa vihaa, miksi sitä vihata pitäisi, sehän on meidän naapurimaa ?
Opettelin aikoinaan pentuna ruottinkielen ikäänkuin vahingossa, ruotsalaisten ja norjalaisten ummikkoserkkujen kanssa touhutessa se tapahtui, sen jälkeen Saksan - ja Englanninkielen opettelu oli lastenleikkiä :)
-
Niinpä. Minä en saanut koulussa opetella ruotsinkieltä. Ne ovat pahoillaan joilla taito on. :o
-
Ikinä en ole kuullut että mistään kielitaidosta haittaa olisi...
Kauppatorin nurkalla turisti meni kyselemään kahelta poliisilta tietä hotellilleen. Englanniksi, Ranskaksi, Espanjaksi, Saksaksi,lopulta koetti Flaamia, ei vaan polliisit ymmärtänyt mitä se kyseli. Lähti menemään kun ei saanut itseään ymmärretyksi.
Poliisit sitte jutusteli: "Siinäs näit ettei koulutuksella mitään merkitystä. Tuoki osas ainaki viittä kieltä, eikä mitään hyötyä."
-
Oulussa/pohjoisessa kun asioin niin nousee se katonraja hiukan ylemmäs, siellä osataan nauraa itselleen, hymyillä asiakkaalle, heittää vakavempaakin puheenaihetta (vaikka kassajonossa ollaan) ja kaikesta eniten; tehdään se työ jota käskettiin tehdä.
Tuosta rohkenen esittää eriävän kantani!
Jokunen vuosi sitten yritin tilata Saariselälle firman mökille katto-ja lattiaremonttia.
Paikallisten hintahaitari oli 80.000...150.000 E.
Lähetettiin kaksi miestä Lahdesta sinne kuukaudeksi.
Homma tuli tehdyksi 50.000 Eurolla.
Suurin viive oli siinä, kun piti saada paikalliselta toimittajalta tuppeensahattua lautaa (sisäkattoon).
Toimitusta ei kuulunut eikä toimittaja vastannut kännykkäänsä.
Siten parin viikon kuluttua vastasi; oli ollut juhlimassa kaverin syntymäpäiviä ja "meni vähän pitkäksi"!
Että semmmoista laatua. ::)
-
Ehkä ei ihan alkuperäisen aiheen mukaan enää mennä, mutta polkupyörissä olevat "yksi auto vähemmän" -tarrat on ihmetyttäneet.
Yksi auto vähemmän. Vähemmän kuin ... ? Meinataanko sillä lauseella, että polkupyörän materiaalina on romutettu auto? Vai onko polkupyörän omistaja tuhonnut autonsa ja hommannut polkupyörän tilalle? Onko autoteollisuuden kanssa tehty sopimus, että jokaista "yksi auto vähemmän" -tarraa vasten teollisuudenala tuottaa yhden auton vähemmän? Myikö tarroitetun polkupyörän omistaja Hiacensa Afrikan vientiin vai veikö sen varas? Mikä on totuus tämän visaisen pulman taustalla? Jos joku tietää noiden tarrojen valmistajan niin kysykää.
-
Jospa se tarkottaa sitä että hikveiltä on aena sen toijota poessa joka sotkoo siellä munamankelilla.
Edellyttää tietysti ettei tojolle riitä saman aekasesti muita kuskeja kun ite piäkulettaja on pyöräelemässä. ::)
-
Jospa se tarkottaa sitä että hikveiltä on aena sen toijota poessa joka sotkoo siellä munamankelilla.
Edellyttää tietysti ettei tojolle riitä saman aekasesti muita kuskeja kun ite piäkulettaja on pyöräelemässä. ::)
Miksei siinä sitten lue että "tojota on hallilla" tai "ei viiti kännipäissään hiasen rattiin"?
-
Jospa se tarkottaa sitä että hikveiltä on aena sen toijota poessa joka sotkoo siellä munamankelilla.
Edellyttää tietysti ettei tojolle riitä saman aekasesti muita kuskeja kun ite piäkulettaja on pyöräelemässä. ::)
Miksei siinä sitten lue että "tojota on hallilla" tai "ei viiti kännipäissään hiasen rattiin"?
Nokun justiisa sillä pyöräelijällä sattuu olemaan tatsuni finni ja tatsuni urvani. :P
-
Pyöräkuormaaja on aikalailla kansantajusempi sana, mitä pyöräkone.
No nyt alko pilkun nuss... dot fucker... punkt knulla...
Mitä pyöräkone. No mitäs ite?
- kuin pyöräkone.
-
"Mitä" sana lausutaan pyöräkoneen yhteydessä "kuin".
Vai kuinta mieltä oot?
-
Jos valita saa niin mieluimmin ihan miten vaan.
-
Mä oon ainaki sitä mieltä että jyrkkä ehkä ::)
-
Parempi kun joku huonompi.
-
Jospa se tarkottaa sitä että hikveiltä on aena sen toijota poessa joka sotkoo siellä munamankelilla.
Edellyttää tietysti ettei tojolle riitä saman aekasesti muita kuskeja kun ite piäkulettaja on pyöräelemässä. ::)
Miksei siinä sitten lue että "tojota on hallilla" tai "ei viiti kännipäissään hiasen rattiin"?
Perskeles, noissa olisi ideaa. Vaikka Saabin takalasiin :laugh:
-
Granlund maalasi - mieletön putki jatkuu
Mitähän putkia tuo Granlundi on maalannut, pitkä on putki kun vaan jatkuu.
Ei ainakaan ulkotiloissa voi talvella maalata, vaikka onkin pitkä putki. ?
Radiosta kuultuja uusia sanoja, "kasari" ja "ysäri".
Kauonmeni ennenkuin äkkäsin mistä on kysymys.
-
On se ruottinkieli ihan turha, sillä ei tee missään yhtään mitään.
Raineri taisi heittää tuossa hiukan sarkastisen kommentin...... Minäkin ihmettelen joittenkin maanmiesteni ruotsinkieltä kohtaan tuntemaa vihaa, miksi sitä vihata pitäisi, sehän on meidän naapurimaa ?
Opettelin aikoinaan pentuna ruottinkielen ikäänkuin vahingossa, ruotsalaisten ja norjalaisten ummikkoserkkujen kanssa touhutessa se tapahtui, sen jälkeen Saksan - ja Englanninkielen opettelu oli lastenleikkiä :)
das ist richtig. Itse asiassa olin kirjoittamassa jotain pitempääkin runoa, mutta pureskelin siinä hetken ja ylhäältä tulikin käsky joka johti tuohon lyhyempään sarkastiseen versioon. Tuli mieleen yx hesabeibi joka täällä rantahurrien maastossa on elänyt ja kasvattanut ison perheen 30 vuoden aikana, hänet lähetettiin teini-ikäisenä Norjan Haugesundiin kesäisin pariinkin otteeseen, ja täytyy sanoa että tällainen ylioppilas joka hallitsee englannin, ranskan, saksan ja ajankohtaiset pohjolan kielet niin on se vaan nätti tyttö vaikk ois kuinka ruma. ;)
-
"On se ruottinkieli ihan turha, sillä ei tee missään yhtään mitään."
On kelle on ;)
Ennoo ikinä tarvinnu enkä tuu tarvii, on unohtunu, sentään 10 vuotta päntänny aikoinaan ???
Pakko on aina pahasta, eikö sitä saa opiskella mitä kieliä ite tuntee tarvitsevansa, eikä riipparuotsia ;D
Ruotsinkieli kuuluu minun mielestä samaan sakkiin uskonnonopetuksen kanssa, kun vaan perinteet vaatii !
Jokainen puhukoon mitä haluaa mutta maassa on kieli jota yleensä puhutaan.
Ottakaa omana etunanne rannikon hurriväestö että pääsette Ruotsiin kun hätä tulee :angel:
Suomipoika pysyy jos haluaa Suomessa ja tai käy missä huvittaa, ruotsikielellä ei pärjää kuin täällä skandeissa :angel:
-
Onko Ruotsinkielisellä alueella pakko opiskella Suomen kieltä ??
Pitäisihän maan valtakieltä kaikkien osata, myöskin vähemmistön.
-
Minun puolesta olkoon opiskelematta Suomen kieltä, osaavatpahan he Ruotsin kielen 8)
Itseppähän he päättävät kumpaan valtioon haluaisivat kuulua, ja huomattu on !
Kysymys! Miksiköhän ruotsalaiset osaa paremmin englantia kuin keskiverto suomalainen ? Ei ole riippasuomea :angel:
PS. Kaikki ei voi keskittyä kielten opiskeluun, on töitäkin tehtävä, myyntitykit erikseen ;)
-
En ota kantaa tähän pohjoismaiseen kieliperheen kärhämöintiin,mutta
eräät keskisuomessa käytössä olevat lausehirvitykset saa kanakin maistumaan lihalle...
Anoppi(syntymäkunta Karstula)Viivi(nimi muutettu) viljelee puheessaan tälläisiä:
"Sun ei saa rassailla niitä mopojasi liian usein..."
"Pitää mennä kakkalle..."
enempää en nyt muista..yritän unohtaa loput..
Aluksi luulin että nämä ovat hänen omia juttujaan,mutta olen kuullut niitä sittemmin saman seutukunnan ihmisiltäkin..
Ja pahinta, että vaimo ja jopa lapset niitä jo käyttää..
-
Onko Ruotsinkielisellä alueella pakko opiskella Suomen kieltä ??
Pitäisihän maan valtakieltä kaikkien osata, myöskin vähemmistön.
Kyllä tottakai on pakkosuomea ruottinkielisissä kouluissa. sehän olis vasta kummaa jos sitä ei olis.
-
Kysymys! Miksiköhän ruotsalaiset osaa paremmin englantia kuin keskiverto suomalainen ? Ei ole riippasuomea :angel:
Tässä lauseessa oli vain kaksi ajatusvirhettä. 1. Ruotsinkielisten on pakko opiskella suomea. 2. He oppivat muita kieliä paremmin juuri sen vuoksi.
-
Solepoka mikhän kieli se ruåtti. Jo vain itäsaame on. Ei sunkhan kemiläinenkhän jokha sanhan hoota sano.
-
Kysymys! Miksiköhän ruotsalaiset osaa paremmin englantia kuin keskiverto suomalainen ? Ei ole riippasuomea :angel:
Tässä lauseessa oli vain kaksi ajatusvirhettä. 1. Ruotsinkielisten on pakko opiskella suomea. 2. He oppivat muita kieliä paremmin juuri sen vuoksi.
Eikä ne sitäpaitsi edes oikeasti osaa englantia sen paremmin. Suomalaisen korvaan se saattaa kuulostaa tietysti siltä, mutta kyllä sveduaksentti ja ruotsin vahva vaikutus näkyy ja tuntuu ruotsalaisten englannissa. Ei se tietenkään niin töksähtelevää ole kuin vaikka Matti Vanhasella, mutta se johtuu siitä että ruotsi ja enkku ovat loppujen lopuksi aika lähellä toisiaan ja sisältävät samantapaista nuottia ja äännettä molemmat.
Ja ihan satavarmasti ruotsinkielisen ihmisen englannin oppimista ei yhtään edistä pakolla opiskeltu suomi. Suomen opinnot vaan ovat heilläkin pois hyödyllisten kielten opinnoista. Tosin suomenruotsalaisen on paljon hyödyllisempää osata suomea kuin mitä meidän loppujen 94% on osata ruotsia.
Espanja, saksa, venäjä ja kiina esimerkiksi olisivat paljon viisaampia valintoja toiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisille.
-
"Ja ihan satavarmasti ruotsinkielisen ihmisen englannin oppimista ei yhtään edistä pakolla opiskeltu suomi. Suomen opinnot vaan ovat heilläkin pois hyödyllisten kielten opinnoista."
Mä luulen että se on vain 94varmasti. Olen nimittäin päässyt sivusta seuraamaan, miten sekä ruotsia että suomea osaavat oppivat paljon helpommin uusia kieliä, vaikka venäjää tai ranskaa. Tämä johtuu siitä, että heidän korvansa ovat harjaantuneet kuulemaan erilaisia äänteitä kuin mitä pelkästään äidinkieli tarjoaa. Ilmeisesti aivojen tietty lohko, minne kielet tallentuvat, on myös aktiivisempi kuin yksikielisillä.
-
Ei sunkhan kemiläinenkhän jokha sanhan hoota sano.
Kemisä ei laiteta hoota mihkään välliin, seo kemistä kattoen Tervola lähin paikka missä hoon päältä puhutaan, ja kyllä ne jo Törmäläisetkin hoon päältä raataavat.
Entinen kemiläinen Rexa.
Post scriptum:
Senverran on sanottava noihin muutamaan aiempaan kommenttiin, että vieraan kielen taitamisesta ei varmasti ole kenellekään haittaa, mutta sen taitamattomuudesta taatusti on jossain elämäntilanteessa, lisäksi vieraan kielen opiskelu "pakottaa" myös tutustumaan ko maan kulttuuriin ja tapoihin mikä ei ole sivistykseksi sanottavan asian kannalta ollenkaan huono juttu.
-
Lappalaiset kyllä laittaa hoota joka välliin, mutta miks ihimmeessä Halsuan ja Kaustisen suunnalla laittettaan hoota joka välliin?
Ohueasti harmittaa, kun ei tullu opeteltua ruottia kunnolla. Se on se pakko-etuliite, joka tekee opiskelusta tahmeaa. Enkä mää hirviästi ymmärrä, että rantahurreja ja heidän kieltään ei ymmärretä. Siellä on ihan oikiasti semmosia ihimisiä, jotka ei ossaa suomia kunnolla. Irlannissa ollessa mää asuin puoli vuotta kahden Pietarsaarelaisen ruottinkielisen miehen kanssa. Nuorempi niistä tuumas, että ei ole ikänään puhunu niin paljon suomia, kuin Irlannissa ollessaan. Jos ihimiset ei tosiaan puhu suomia, kuin muutaman kerran vuodessa, niin tulleehan sen käyttöön väkiselläkin kynnys.
Ruottista on ihan varmasti hyötyä muiden kielien opiskelussa. Saksan ja englannin opettelu on paljon helpompaa, kun osaa ruottia. On ne niin paljon samankaltaisia kieliä.
-
"Ja ihan satavarmasti ruotsinkielisen ihmisen englannin oppimista ei yhtään edistä pakolla opiskeltu suomi. Suomen opinnot vaan ovat heilläkin pois hyödyllisten kielten opinnoista."
Mä luulen että se on vain 94varmasti. Olen nimittäin päässyt sivusta seuraamaan, miten sekä ruotsia että suomea osaavat oppivat paljon helpommin uusia kieliä, vaikka venäjää tai ranskaa. Tämä johtuu siitä, että heidän korvansa ovat harjaantuneet kuulemaan erilaisia äänteitä kuin mitä pelkästään äidinkieli tarjoaa. Ilmeisesti aivojen tietty lohko, minne kielet tallentuvat, on myös aktiivisempi kuin yksikielisillä.
:) Niin, syy ja seuraus, muna ja kana... Itselleni on (tai oli nuorempana) helppoa opetella kieliä. Enkulla aloiteltiin 3. luokalla, seiskalla tuli ruotsi ja lukiossa saksa. Ei se saksa sen huonommin kaaliin olisi mennyt vaikka ruotsin tilalla olisi ollut kirkkoslaavi. Sitämäniinkumeinasin. Mutta ruotsinkielisen henkilön eestin opinnot varmaan helpottuisivat jos pohjalla olisi vahva suomen taito ;D Toki esim ranskassa on samantapaisia rakenteita ja sanoja kuin englannissa (tai enkkuun on lainattu sanoja ranskasta?) joten hyvä englannin taito voi auttaa ranskan opiskelussa. Tai sitten se vaan on vähemmän vaikeaa siksi että on tottunut opiskelemaan.
Ruotsista sain perskoulussa ysin, lukiossa kurssien keskiarvoksi yli kasin ja kirjoituksissa ämmän reilulla marginaalilla (silloin ei ollut vielä ämmän ja ällän välissä sitä ekseemaa). Ammattiopinnoissa pakollinen virkamiesruotsi meni jotenkin mutta nyt 20 vuotta myöhemmin on ruotsi niin ruosteessa että turha yrittää sitä puhua saati kirjoittaa. Autolehtiä ym helppoa pystyy kyllä lukemaan ja jopa jotenkin ymmärtämäänkin. Ja mulla sentään on serkkuja Ruotsissa että oikealle ruotsin taidolle voisi olla käyttöäkin. Mutku ne ei ymmärrä mun finlandssvenskaa (tai ei pokka pidä kun sitä kuuntelevat :laugh:) ja minen saa tolkkua niiden skåånesta niin puhellaan sitten yleensä englantia. Että semmoinen hyöty siitä. Ja kyllä ne tuolla vasemmalla rannikolla ymmärtää suomeakin kun puhuu riittävän kovaa ja selkeästi. Affenanmaalla ehkä ei mutta siellä taitaa mannersuomalainen saada aina lähtökohtaisesti huonompaa palvelua.
Niin ja on se saksankielikin taantunut käytön puutteessa korkkaritasolle. Raus, Schweinhund! :laugh:
-
Kyllä kannattaa lukea kieliä, voi päästä Atrialle kielenkääntäjäksi ::)
-
Ei sunkhan kemiläinenkhän jokha sanhan hoota sano.
Kemisä ei laiteta hoota mihkään välliin, seo kemistä kattoen Tervola lähin paikka missä hoon päältä puhutaan, ja kyllä ne jo Törmäläisetkin hoon päältä raataavat.
Entinen kemiläinen Rexa.
Post scriptum:
Senverran on sanottava noihin muutamaan aiempaan kommenttiin, että vieraan kielen taitamisesta ei varmasti ole kenellekään haittaa, mutta sen taitamattomuudesta taatusti on jossain elämäntilanteessa, lisäksi vieraan kielen opiskelu "pakottaa" myös tutustumaan ko maan kulttuuriin ja tapoihin mikä ei ole sivistykseksi sanottavan asian kannalta ollenkaan huono juttu.
Sanoinki, ei sunkhan kemiläinen...
-
Jag taalar ryska, tyska oh paska.
Mest paska.
-
Jag taalar ryska, tyska oh paska.
Mest paska.
Aika on jokseenkin påska.
-
Edelleen kysyn, miksi sen ruotsin pitää olla pakollinen ?
Teknillisessä opistossa sai valita, englanti-ruotsi, saksa-ruotsi, mutta ei englanti-saksa!
Siis mikä vit.n pakko se sekosveko on ettei saa valita mitä haluaa !
Siis täyttä svekojen suomenkielisten kusetusta ja Ruotsin etujen ajamista, Ruotsille kielitaitoista halpaa työvoimaa :-[
-
Tana, täälläpäin Närpiössa ku on kolme taloo nii ne eiosaa puhua vaan keskimmäinen talo tulee tulkiksi, ei ne osaa ku omaa kieltään ja me sanomma niitä vatusveksi. Ruatti on niille yhtä tuttua ku meille viron kieli eli sanan sieltä täältä ymmärtävät.
-
Onneksi tietotekniikka osaa korjata virheet. Tiedemaailma kutsuu sitä korsoroinniksi. Kuten jokainen hallintoalamainen tietää, kansan on puhuttava kansan kieltä. Kas tässäpä käännösohjelma minkä vaan sivuston korsoroimiseksi. Jokainen jolla kakaroita, ymmärtää kyllä.
http://korsoraattori.evvk.com/ (http://korsoraattori.evvk.com/)
-
Tana, täälläpäin Närpiössa ku on kolme taloo nii ne eiosaa puhua vaan keskimmäinen talo tulee tulkiksi, ei ne osaa ku omaa kieltään ja me sanomma niitä vatusveksi. Ruatti on niille yhtä tuttua ku meille viron kieli eli sanan sieltä täältä ymmärtävät.
Nuorena myyntimiehen retkuna möin koneita närppes trykkerii kirjapainolle. Ruåttia en sillon osannu. No kun tultiin kohtaan käyttökoulutus, niin kaksi ei pysynyt mukana suomenkielisessä esityksessä. Eikös siellä pitäs olla pakkosuomi.
-
VMPK.fi etusivu näyttää aika hauskalle korsoroituna ;D
-
Tätä ei pysty tehdä! Voi jumalaute että koskoo sieluun!
Vaikka oon vähemmän kieliopia opiskellut, niin jotenkin särähtää korvaan.
L&K.
-
Se pakkoruotsihan piti antaa lahjaksi rantaruotsalaisille kartanon omistajille kun karjalan evakoita piti asuttaa, vähän niin kuin vaihtomaita
vaikka ei se niiltä otettu maamäärä ollut mitenkään merkittävä.
-
Tana, täälläpäin Närpiössa ku on kolme taloo nii ne eiosaa puhua vaan keskimmäinen talo tulee tulkiksi, ei ne osaa ku omaa kieltään ja me sanomma niitä vatusveksi. Ruatti on niille yhtä tuttua ku meille viron kieli eli sanan sieltä täältä ymmärtävät.
Nuorena myyntimiehen retkuna möin koneita närppes trykkerii kirjapainolle. Ruåttia en sillon osannu. No kun tultiin kohtaan käyttökoulutus, niin kaksi ei pysynyt mukana suomenkielisessä esityksessä. Eikös siellä pitäs olla pakkosuomi.
Kari olitko tässä painotalon konemyyntihommassa 80-luvulla? Kävitkö joskus Korsnäs Offset:issa? Siellä häärää nyt allekirjoittanut ;) Poikkee jos nostalgiatrippiä suunnittelet!
-
Se pakkoruotsihan piti antaa lahjaksi rantaruotsalaisille kartanon omistajille kun karjalan evakoita piti asuttaa, vähän niin kuin vaihtomaita
vaikka ei se niiltä otettu maamäärä ollut mitenkään merkittävä.
Karjalan evakot (oma isäpuoli vuonna 69 tehtäväänsä toimitettu) tuli varmaan muotiin 1900 luvulla. Nauvon kirkko rakennettiin 800 vuotta ennen sitä. Närpiön nimi oli siihen aikaan Nerbis. Suosittelen kovasti Islannin kieleen paneutumista, siinä tulee melkeinpä eka rivillä mieleen jotain hiukan mullistavaa; Islanti-Eesti-norja-ruotsi (tämä junajärjestys arvottu eikä tietoo mihin kohtaan suomenkieli tai englanti/Irlanti pitää laittaa) ja sitä tietä sitten tanskaan ja saksaan, kieliä opiskelleet saattavat osata valaista tätä asiaa. Mutta jännältä näyttää, itse näissä tutkinnoissa ihan ruudukossa 1 enkä välttämättä osaa sieltä seuraavaan ;)
Tunnustan että olen kovakätinen eestiläisiä kohtaan, ja riippuu siitä että heidän venajänvuodet ruokkivat roistoja ja roskasakkia, siinä menee kymmeniä vuosia ennenkuin heillä maine ja kunnia ojennuksessa. 10% rosvoista pilaa loput rehellisten 90% maineen ja toisinpäin.
MUTTA kun sitä mehupaketin (EST-tavaraseloste) tekstiä alat vertaamaan Islannin jotain sivustoa/tekstiä vastaan niin huomaat itsekin mikä kiinnitti huomioni.
Närpiönkieli (ei siis murre) onkin sitten eri asia, se on maanosan alkuperäinen synnyinkieli, sukua kaukaiselle Norjan Vestlandin murteille, Stavanger, Bergen ja sitä tienoota. Veneily (nykyään matkustaminen/reissuhommat/rahditus), kalastus ja metsästys (nykyversio ympärivuotinen tomaatti/kurkkuviljely) on syvällä geeneissä. Joku väittää jopa että englanninkieli on norja/islantilaista alkuperää. Ja onhan siinä paljon punaista lankaa heti kättelyssä, mitä mahdollinen syvällisempi tutkiminen sitten antaa on eri asia ja minulle täysin tuntematonta.
Esim. sanonnat; "oma lehmä ojassa" tai "virta venettä vie" ei ole muunneltavissa vaikkapa ruotsinkieleen, koska se perinteinen takanaoleva tarkoitus on alkuperämaassa ainutlaatuinen.
Kiitolinjan ruokalassa ei ole vihollisia eikä ystäviä, kaikki istuvat samassa veneessä äidinkielestä riippumatta, just niinkuin täälläkin vmpk;n ainutlaatuisilla sivuilla. Olemme varttuneita isoja poikia ja osaamme vuoropuheen taidot. (itse ainakin opiskelen tätä parasta aikaa ;) )
Hyvää pääsiäistä! (ja tuohon vielä perään; Glad Påsk!)
-
Nuorena myyntimiehen retkuna möin koneita närppes trykkerii kirjapainolle. Ruåttia en sillon osannu. No kun tultiin kohtaan käyttökoulutus, niin kaksi ei pysynyt mukana suomenkielisessä esityksessä. Eikös siellä pitäs olla pakkosuomi.
On niillä pakkosuomi, mutta se on vasta kolmas kotimainen heille. Ensimmäinen on ruotsi. Närpiön murre (tai kieli niinkuin Rainer sanoo) poikkeaa niin paljon meidän tavallisesta suomenruotsista.
-
Tana, täälläpäin Närpiössa ku on kolme taloo nii ne eiosaa puhua vaan keskimmäinen talo tulee tulkiksi, ei ne osaa ku omaa kieltään ja me sanomma niitä vatusveksi. Ruatti on niille yhtä tuttua ku meille viron kieli eli sanan sieltä täältä ymmärtävät.
Nuorena myyntimiehen retkuna möin koneita närppes trykkerii kirjapainolle. Ruåttia en sillon osannu. No kun tultiin kohtaan käyttökoulutus, niin kaksi ei pysynyt mukana suomenkielisessä esityksessä. Eikös siellä pitäs olla pakkosuomi.
Kari olitko tässä painotalon konemyyntihommassa 80-luvulla? Kävitkö joskus Korsnäs Offset:issa? Siellä häärää nyt allekirjoittanut ;) Poikkee jos nostalgiatrippiä suunnittelet!
No joo, olin AGFAn palveluksessa ja reprokameroita, kehityskoneita, valoladonta ja sittemmin filkkatulostimia jne. tuli kaupattua. Ja joo 82 alottelin ja 98 lopettelin. No ison osan ajasta olin saksassa, englannissa, asustelin belgiassa ja hollannissa. Niistä käsin hulluna matkustelin kaikissa maanosissa.
Mutta nyt on kaikki toisin. Ikää tuli just 58 ja vuosi sitten lopetin nuo duunitouhut. Mutta kun sille suunnalle osun niin tulen häiritsemään. Viimestään syksystä tuun sulvan pelloille kurkia kattelemaan.
-
Lainaus "Närpiönkieli (ei siis murre) onkin sitten eri asia, se on maanosan alkuperäinen synnyinkieli, sukua kaukaiselle Norjan Vestlandin murteille, Stavanger, Bergen ja sitä tienoota. Veneily (nykyään matkustaminen/reissuhommat/rahditus), kalastus ja metsästys (nykyversio ympärivuotinen tomaatti/kurkkuviljely) on syvällä geeneissä. Joku väittää jopa että englanninkieli on norja/islantilaista alkuperää. Ja onhan siinä paljon punaista lankaa heti kättelyssä, mitä mahdollinen syvällisempi tutkiminen sitten antaa on eri asia ja minulle täysin tuntematonta."
Ja mitä,täh ! Ei jymmärrä :-[ Kyllähän englanti on sekasotku kaikista mahdollisista kielistä, siksi se siis sopii hyvin kaikkien yhteiseksi kieleksi,
mutta soomi se on meikäläisen oma kieli ;D
Valitaan yksi kieli maailman laajuisesti yhteiseksi kommunikaation "työkaluksi" niin kenenkään ei tartte tuhrata aikaansa kielten opiskeluun vaan voi keskittyä tuottavaan työhön ;)
Tämähän ei sovi venakoille, kiinalaisille, epsanjalaisille, ym. puhumattakaan "sivistyskielen" ruotsin osaajille joiden mielestä latina on kehittynyt ruotsista ???
-
Jos kaikki puhuisivat suomea, niin kaikki ymmärtäisivät toisiaan. :P
(paitsi ne jotka ymmärtävät väärin) :(
-
Uusia sanoja syntyy: 'läyhyttää'. Mitä se on?
-
Uusia sanoja syntyy: 'läyhyttää'. Mitä se on?
En ole kuullut sanaa ennen mutta minulle tuli siitä mielleyhtymä itsensä viilentämiseen viuhkalla eli vastaa verbiä huiskuttaa. Toinen veikkaukseni on että sana on synonyymi koheltamiselle, kohkaamiselle. Meilläpäin sanotaan "tuolla se mennä leuhottaa" jos joku kiirehtii jonnekin.
Kälviä on paikkakunta (tai nykyään Kokkolan sivukylä) mutta se on kuulemma myös verbi. Mitä kälviä verbinä tarkoittaa?
-
Päivää, sano käläviäläinen vaikkois yösyän. Aseman seinään oli jotain piirretty, liittyneekö asiaan?
(http://i9.aijaa.com/b/00354/12041931.jpg) (http://aijaa.com/1vzwL9)
-
En tiedä läyhyttämisestä, mutta sana "läyhy" oli 20 vuotta sitten YK-slangisana verottomalle autole (tai muulle tosi näyttävälle, makeelle). Sekä substantiivi että adjektiivi: minun läyhy, tosi läyhy …
Tässä ketjussa keskutellaan läyhääminen -sanan käytöstä BB-talossa 2008.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6333997 (http://keskustelu.suomi24.fi/node/6333997)
-
Munkin mielestä läyhy on leuhka. Ei taida olla sukua läyryämiselle vaikka onkin samankaltainen sana.
-
Stefan on oikeassa. Jo liki 40 vuotta sitten sana läyhy oli YK-slangin tunnetuimpia ilmaisuja. Verbimuoto oli läyhistellä. Nämä kattoivat huomattavan suuren osan asioita.
Vanharusto
Kypros 1974-1975
-
Maissa joskus sattuu haaveri, merellä haveri...
Salovaara liikenteessä ohjelmassa salovaara sanoi että
"Lahti heinola väli on kovasti ruuhkainen, kannattaa ajaa sataaneljääkymppiä"
-
Kälviä verbinä tarkoittaa etusormella toisen rinnukseen tökkimistä esim asiaa painottaakseen.
Läyhy sanaa olen käyttänyt itse synonyyminä sanalle lintta eli vanha, ruma huonokuntoinen auto.
-
Lauri P taisi kertoa, kuinka sieluun sattuu jokin kieliopin vastainen teksti, vaikka ei olekaan kielioppia paljon lukenut.
Kielen taitaminen kehittyy mm. lukemalla. Minä en pysty minkäänlaiseen lauseenjäsentämiseen, eli en tiedä mikä on subjekti tai objekti tai muu sellainen. Uskon silti pystyväni kirjoittamaan ( tarvittaessa) kohtalaisen helppolukuista tekstiä.
Surettaa, noin kielen kannalta, sanomalehtien kirjoituksissa nykyisin ilmenevä selkeä välinpitämättömyys. Kirjoitetaan vähän sinne päin, miettimättä sitä tuleeko asiasta ymmärrettävä.
Paavo
-
sattumalta törmäsin feisbookissa tähän viihdemaailman jättiläiseen, ovat kotoisin Ålesundin eteläpuolelta Örstan saarelta, siellä esim. rautafirma Örsta Stål jonne olen vienyt tonneittain suomalaista rautaa ja tietysti toisinpäin, enkä silloin tiennyt että siellä asustaa tällaiset täysin verrattomat country-jätkät. Huomaa tuo kieli, tässä se Närpiön tienoon kielen (noin) 50% perusta. Ei pidä sekoittaa Vöyri/Oravaisten murteeseen, se on taas Gotlantilaista perua.
Koittakaa kattoo tuo leffa nauramatta :P :-\ 8)
Ja kaikesta parhainta; kattokaa poikien naamoja, voisivat yhtä hyvin olla Rovaniemeltä,Kajaanista tai Haminasta, tästä olen ylpeä. Pohjolan kansaa.
Vassendgutane - Ungkar med dobbelseng (http://www.youtube.com/watch?v=1BtswSdtNsg#)
-
hupsista, kuis perkuleen ihmeess tommone väitös pääs mediaan? Ihan on ainutlaatuisest ensmäist kerttaa puheenaiheena... (40v liian myöhään)
http://www.hs.fi/tiede/Professori+Kieli%C3%A4+opetetaan+koulussa+ihan+v%C3%A4%C3%A4rin/a1365149385777?ref=tf_iHShuutoboksi_etusivu&jako=7b4ffe34327ba05e34062732a5569f24 (http://www.hs.fi/tiede/Professori+Kieli%C3%A4+opetetaan+koulussa+ihan+v%C3%A4%C3%A4rin/a1365149385777?ref=tf_iHShuutoboksi_etusivu&jako=7b4ffe34327ba05e34062732a5569f24)
-
"Syksyllä sienestetään ja talvella hiihdetään. Talvilomilla matkustetaan kaukomaille ja lapsista otetaan somia kuvia. Keittiössä kokataan näyttäviä ruoka-annoksia ja laminaattilattia vaihdetaan kädenkäänteessä muovimaton tilalle. Nämä kaikki asiat ovat verraten arkipäiväistä puuhaa siihen saakka, kunnes ne ilmaantuvat Facebook-päivityksiin. Silloin ne kirjataan statuksiin ja höystetään tarvittaessa myös kuvilla.
Me tarkastelimme millaisia päivittäjiä Facebook-päivittäjien joukossa on.
Tässä yhteydessä käytämme termiä "läyhytys", jolla tarkoitamme vienosti ylitsevuotavaa tekemisen kuvailua." Ylen Uutiset (http://yle.fi/uutiset/millainen_facebook-layhyttaja_olet/6567046)
-
Huomaa tuo kieli, tässä se Närpiön tienoon kielen (noin) 50% perusta. Ei pidä sekoittaa Vöyri/Oravaisten murteeseen, se on taas Gotlantilaista perua.
Aika mielenkiintoista jos tuo väite pitää paikkaansa. Ootko saanut idean joltain kielitielijältä vai onko tämä ihan oma havainto ? En muista tuosta aiemmin kuulleeni, mutta miksei asia voisi ollakin näin. Eg snackar ikke Nerpes, tyvärr :-X
-
Tuttu sana tuossa Heinosen kommentissa tuo ikke.
"Må ikke tilldekkes"
Sähköpatterinorijaa?
-
Tuttu sana tuossa Heinosen kommentissa tuo ikke.
"Må ikke tilldekkes"
Sähköpatterinorijaa?
Oikein, ja näitä pattereita ajetaan Trondheimin Schenkeriltä Vaasan Terminaaliin josta ne jaetaan. Valmistus siis Trondheimin saaristossa, yhden lautan takana.
-
Huomaa tuo kieli, tässä se Närpiön tienoon kielen (noin) 50% perusta. Ei pidä sekoittaa Vöyri/Oravaisten murteeseen, se on taas Gotlantilaista perua.
Aika mielenkiintoista jos tuo väite pitää paikkaansa. Ootko saanut idean joltain kielitielijältä vai onko tämä ihan oma havainto ? En muista tuosta aiemmin kuulleeni, mutta miksei asia voisi ollakin näin. Eg snackar ikke Nerpes, tyvärr :-X
Ei ole kielenkääntäjän eikä oma idea, vaan se että Närpiöläiset rahtarit olivat 60-luvulta alkaen ainoat jotka kelpuutettiin Norjan-keikoille, syynä yhteinen kieli. Tuo sinun Eg snackker.. väite on kurantti ja kohdallaan, sitä voit käyttää Närpiössä ja/tai Norjassa.
Närpiön rajakunnat Lappväärtti ja Kaskinen ovat sitten ihme juttu, ovat pirun lähellä mutta siellä ei montakaan yhteistä sanaa paitsi pakkoruotsi, tähän ei mulla selitystä, mutta jos joku Åbo Akademin Nordiska språk-opiskelija osaisi tätä hiukan valaista niin kiitos etukäteen. Sensijaan "länsimetsäläiset" Korsnäsin asukkaat käyttävät Närpiönkieltä suht suurelta osin riippuen asuvatko Harrströmissä tai Kirkolla, eli ne muutamat 7-14 kilometriä vaikuttaa hirveesti kielenkäyttöön. Tämähän on vanhaa muusta suomesta eristettyä aluetta jossa länsinaapurien perinteitä muitakin eikä vaan kielenkäytössä. Niin tämä länsimetsäläisyys on Närpiöläisten näkökulma Korsnäsin asukkaista; "västerskogsaren". Mitä tuo "metsä" tuossakin oikein tarkoittaa kun kerran ollaan lähemmäs rantaa kuin närpiöläiset, mutta silti näin.
Hauskasti sain joskus 90 luvulla Tukholman Globenissa kysymyksen että; "missä ostat leipäsi", oltiin siis Vikingarna tanssigaalassa ja sinne oli eksynyt bussilasteja pohjanmaalta, busseissa eri värit ja eri murteet, siinä sitten sekunnin-kaks arvailtiin juttukaverin kotikylää, ja sanoisin että on aika jännää kun tämän perusteella pystytään määrittelemään että onko nokan edessä Maalahden keskustan miltäkin puolelta 0-7km puhuja. Närpiön osalta on erikoista että Pjelax (nykyään myös Piulahti) on eteläisin ja viimeinen "tukikohta", sitten tulee nämä Kaskiset ja Lappväärtit vastaan eikä siis mitään yhteistä paitsi se koulussa pakotettu Hesan slangi.
Toivoisin enempi konkreettista murretietoa mitenkä esim. Paltamo poikkeaa Kajaanista, Harjavalta Porista, Kemi Simosta, Varkaus Savonlinnasta jne. Sadan kilometrin metsäosuus jakaa tietenkin murteet kahteen leiriin mutta entäs lähitienoo, ne muutamat erilaiset sanat ja sanonnat, lisää tätä kiitos! ;)
muotitermeissä mitattuna; Paikallinen on IN, globaali on OUT.
-
Kyllä suomen murteet ovat kumminkin niin hyvin samanlaisia että savolainen ymmärtää mitä suomen murretta tahansa,
rauman murre on sitten se poikkeus, täti asu siellä ;D
Kyllä se vaan on niin että suomi ja ruotsi (suomenruotsi) eroavat niin paljon ettei ne ole minun kieliäni, suomen murteet ymmärrän ;)
Oppikoon se joka tahtoo ruotsia/norjaa yms. ja annettakoon jokaiselle mahdollisuus lukea mitä haluaa, ei pakosta !
Ruotsalaisuus ei kuulu minun identiteettiin millään lailla, on ihmisarvon loukkaus väittää minun olevan millään lailla kuuluva
ruotsalaiseen kulttuuripiiriin, sentään satoja vuosia suku ollut suomalainen, suomenkielinen ilman mitään ruotsalaisuutta :angel:
PS. Käyttäkää omana etunanne rannikon ruotsinkieliset että pärjäätte Norjassa/Ruotsissa, ei se ole meiltä pois!
-
Kyllä suomen murteet ovat kumminkin niin hyvin samanlaisia että savolainen ymmärtää mitä suomen murretta tahansa,
rauman murre on sitten se poikkeus, täti asu siellä ;D
Kyllä se vaan on niin että suomi ja ruotsi (suomenruotsi) eroavat niin paljon ettei ne ole minun kieliäni, suomen murteet ymmärrän ;)
Oppikoon se joka tahtoo ruotsia/norjaa yms. ja annettakoon jokaiselle mahdollisuus lukea mitä haluaa, ei pakosta !
Ruotsalaisuus ei kuulu minun identiteettiin millään lailla, on ihmisarvon loukkaus väittää minun olevan millään lailla kuuluva
ruotsalaiseen kulttuuripiiriin, sentään satoja vuosia suku ollut suomalainen, suomenkielinen ilman mitään ruotsalaisuutta :angel:
PS. Käyttäkää omana etunanne rannikon ruotsinkieliset että pärjäätte Norjassa/Ruotsissa, ei se ole meiltä pois!
Savolaista taas ymmärrä kekään (tampesterin murretta) vaikka siis kielen ymmärtäs suunnilleen niin viestiä ei.
-
Ruotsalaisuus ei kuulu minun identiteettiin millään lailla, on ihmisarvon loukkaus väittää minun olevan millään lailla kuuluva
ruotsalaiseen kulttuuripiiriin.......
Kyllä sinä Harri kuulut kaikkien muitten suomalaisten lailla ruotsalaiseen kulttuuripiiriin, ja identiteetissäsi myös on ripaus ruotsalaisuutta halusit sitä tai et :) Ruotsilla ja Suomella on niin pitkä yhteinen historia ettei niiltä vaikutuksilta voi välttyä, ja miksi pitäisikään ?
-
Siilinjärvellä Kemiran savusaunassa tuokavereiden kanssa niin ymmärsin puolet ja niistä osan väärin, ei niille koiranleuoille saa kaljaa antaa ja sitten vaan kaikkea mikä ei liity työhön juteltiin ja hauskaa oli. Hotellista pyysin taksin numeroa ja vähän ihmettelin sitä mutta soitin, paikalliseen hälytyskeskukseenhan se meni ja pyysin anteeksi niin päivystäjä sanoi et velipoika ajaa taksia ja hän hommaa sen meille. Taksi tuli ja lepponen ukko kieti soittaan sitten yöllä muualle kuin hänelle suoraan et herää kyllä, heräskin siinä neljän pintaan ja mun pitikaverin kanssa jäädä yksi yö lisää ku kummastakaaan ei ollu kuskiksi, meinasi mennä kolmannelle päivälle mutta Vaasaan päästiin. Pomo sano töissä ettei sieltä koskaa ja kukaan yhessä päivässä pois pääse.
-
Minnäi se oun sitte erlaane nuihinnii vuasalaissii verrattunna. Takavuosina kävin nelijähi kertoo viikkoon Siilinjärvellä, eekä ollu vaekeeta lähtee kottiinpäen yhen päevän jäläkeen.
Kuorma piälle ja menoks vuan.
-
Vesa, istuitko aamuneljään savusaunassa kittaamassa kaljaa, kossua ja viiniä. Sitten oot ajellu melkoisessa etukenossa, IT alan miehet on päivittäin yhteydessä spostilla ja puhelimella ja kun kokoonnutaan se tehdään kunnolla. Firman asiat hoitui paljon paremmin ku oltiin kavereita ja silloin oli firman kaikki kaapit täynnä rahaa ja kuhan ny joku kuitti oli niin se maksettiin, meni niillä reissuilla minibaari poikineen mutta nehän täytettiin ku soitti respaan.
-
Meillä on tässä saman rapakon äärellä usiampi kylä saman kaupungin rajojen sisällä. Murteessa en eroa tiedä, mutta intonaatiossa. Yksi kylä on tunnettu loppukiakasustaan.
-
Minnäi se oun sitte erlaane nuihinnii vuasalaissii verrattunna. Takavuosina kävin nelijähi kertoo viikkoon Siilinjärvellä, eekä ollu vaekeeta lähtee kottiinpäen yhen päevän jäläkeen.
Kuorma piälle ja menoks vuan.
Tuosta torvestako lorottelit?
(http://i4.aijaa.com/b/00760/12061730.jpg) (http://aijaa.com/yDtIlD)
-
Ei pidä laittaa Teljän Kuljetiksen autoista kuvia tänne, siihen on monta eri syytä, yksi on että ajavat niin väsyneinä vastoin kiekkoja (oma kokemus talven 2002-03 närpiö-pori-tre yölinjalta) ettei saa pitkiä pois ollenkaan ja toinen on että kun tarpeeks nukkuvana ajaa E18 motaria reitillä Arboga-Köping niin voi hinausauton apumies (tarkemmin sanottuna rengasta asiakkaalle moottoritiellä vaihtamassa ollut isä & poika hinurillaan) kuolla teljän auton alle joka vetää kipinät lentäen rengas-haveristin sivua pitkin täydellä 89kmh kaasulla ja isä siinä sitten katsoo kuinka pojasta tuli jauhelihaa.
Teljällä myös erikoisia rahajuttuja jo toistamiseen, tässä vihjettä;
http://www.hs.fi/kotimaa/Verottaja+joutumassa+Brysselinsyyniin+kuljetusyrityksen+lellimisest%C3%A4+/a1359869149866 (http://www.hs.fi/kotimaa/Verottaja+joutumassa+Brysselinsyyniin+kuljetusyrityksen+lellimisest%C3%A4+/a1359869149866)
Jos nuo Siilijärvellä liikkuu niin pistäkää linja poikki isoilla betoniporsailla.
-
KR: "Savolaista taas ymmärrä kekään (tampesterin murretta) vaikka siis kielen ymmärtäs suunnilleen niin viestiä ei."
Hyvihän sinä mua ymmärsit kun sulle aikonaan soettelin yhen asian takia!
Reijo H:lle, pidä vaan omanasi se ruotsalaisuus, mulle ruotsalaisuus on yhtä "hyvä" asia kuin siperian kansoille venäläisyys ???
Sorto jatkuu Venäjällä ja vielä osittain suomessakin :(
On se kumma miten toiset osaa antaa mulle minun identiteetin, minä en ole kellekään tuputtanut omaani :P
Hyöty, Valta tai Raha :angel:
PS. Mistähän tämä ruotsin tuputtaminen johtuu, tuntuu näiden tuputtajien joukossa olevan paljon homomyönteisiä sekä uskovia, sinällään ristiriitaista porukkaa ;D
-
Totta veistelet. Mutta onhan totta että ihmisillä on stereotypioita, savolaiset suomen kieroin kansa, ruottinkielisillä on kipparinlakki ja silkkihuivi, turkulaiset on vähä turkulaisia, lappalaiset juoppoja. On siis hyvä olla nykysin hyvinkääläinen. Ei mitään paineita ennakko-odotuksista, kun niitä ei ole.
-
Korhoselle tiedoksi, että kissankultakuormia kuskailin.
-
Savolaisäidin kirje pojalleen:
Rakas poekanj.
Kirjotan tämän kirjeen hyvin hittaasti, kun tiijän ettet ossoo lukkee kovin noppeesti. Myö ee asuta ennee siinä samassa paekassa ku sillo ku lähit kottoo. Isäs luk lehestä jotta usseimmat onnettomuuvet sattuu 30 km:n sätteellä kottoo, sen tähen myö muutettii muualle. En voe lähettee sullen uutta osotetta kun se jojensuulaesperhe, joka asu tiällä enne, vei osotekiliven mukanaan jotta heijjän ei tarviis muuttoo ommoo osotettaan.
Tämä asunto on oekeen mukava. Tiällä on pesukonekkii. En ihan varma toemiiko se kunnolla. Viime viikolla laetoen pyykit konneeseen ja vejin nupista enkä oo nähny pyykkilöetä sen koomin.
Siä ee oo tiällä ollenkaan hullumpi, viime viikolla sato kaks kertoo, ensiks sato kolome päevee ja toesella kerralla nelijä.
Tuavetti-setäsj sano, jotta takki jonka pyysit lähettämmään on nappinneen kaaheen paenava ja sen lähettäminen oes tullunna kovin kalliiks, niinpä myö leekattiin napit irti ja laetettiin ne taskuihin. Takki on tulossa moternisti sähköpostina.
Jussilta jäe eellen aaton avvaemet aaton sissään, kerettii jo olla huolissammo kun kesti ylj kaks tuntii ennenku Jussi sae meijät ulos aatosta.
Elli-siskosj sae eellen lapsen, en vielä tiijä onko se tyttö vae poeka, joten en tiijä ootko nyt setä vai täti. Laps näättää iha veljeltäs.
Teuvo-setä putos kiljutynnyriin par viikkoo sitte, sitä yritettiin kiskoo ylös mutta hiän taestel urheesti vastaan. Ruumis poltettiin viime pyhänä eekä sitä suatu sammummaa ennenku palokunta kututtiin appuun.
Kolome entistä kaverias kuolj viime viikolla, avolava-aato suistu jokkeen ja uppos, Raano ajo ja hiän piäs ikkunasta turvaan mutta muut kaverit istu lavalla eevätkä suaneet perälaatoo aaki. Tämmöstä tasasta tänne kuuluu eekä mittään kummempia tapahu kut ee ennenkään.
Terveesin Äetis
PS. Minun pit laettoo vähä rahhoo mukkaan mutta kirjekuorj olj jo kiini!
-
Suomen kielessä on verbi vähän joka tarkoitukseen, kirjoja 'luetaan', lauluja 'lauletaan', rekeä 'vedetään', virsiä 'veisataan' jne. (Savolaiset lisäävät vielä tekemisen laatua kuvaavan lisäverbin.)
The Voice of Finland-kilpailun tuomarit käyttävät sanaa 'vetää' merkityksessä 'laulaa' tai 'esittää'. Esim.:
- Hyvin sä vedät.
- Hienosti vedetty.
- Odotan innolla seuraavaa vetoasi.
Toinen sana, joka on saanut uuden merkityksen on 'mieletön'. Urbaanin sanakirjan (http://urbaanisanakirja.com/word/mieleton/) mukaan se tarkoittaa 'suuri', 'vaikuttava'.
Ilmeisesti tätä tarkoittaa VoF-tuomarin lausunto kilpailijan lauluesityksen jälkeen:
- Sä olet ihan mieletön.
Siis jos mulle sanottaisiin että olet ihan mieletön niin mä lähtisin heti vetään.
-
Jos laulun voi vetää, niin voiko sitä myös työntää?
Vrt. kuviteltu kommentti tuomrilta karaokekilpailuissa "Hyvin sä työnsit tuon biisin".
-
Näin se homma toimii: Suosittu laulaja vetää hyvin jonkin ärsyttävän renkutuksen studiossa ja sitten sitä rallatusta työnnetään joka p*******n tuutista seuraavat puoli vuotta.
-
Tuosta kartasta saa aika hyvän kuvn siitä miten kirjoitus on kehittynyt 500 vuoden aikana varmasti siinä mukana myös kieli.
On muuten heppu laittanut Haaparannan ICA Maxin jo 1500 luvulla oikealle paikalle ilman Google Mapsia.
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=368762206567763&set=a.363594993751151.1073741828.363564310420886&type=1&theater (https://www.facebook.com/photo.php?fbid=368762206567763&set=a.363594993751151.1073741828.363564310420886&type=1&theater)
-
Tuosta kartasta saa aika hyvän kuvn siitä miten kirjoitus on kehittynyt 500 vuoden aikana varmasti siinä mukana myös kieli.
On muuten heppu laittanut Haaparannan ICA Maxin jo 1500 luvulla oikealle paikalle ilman Google Mapsia.
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=368762206567763&set=a.363594993751151.1073741828.363564310420886&type=1&theater (https://www.facebook.com/photo.php?fbid=368762206567763&set=a.363594993751151.1073741828.363564310420886&type=1&theater)
8) . ite olen juuri nyt paikassa ; LVLA eli luulaja. hauska tuo OULUN nimi; VLA
-
Ouluhan on ruotsiksi Ule-å-borg, eli jos V sanassa VLA tarkoittaa U:ta, niin siitähän saadaan ULA. Eli lyhytaaltoradio. Aika lähellä oltiin siis jo nykyaikaa 1500-luvulla.
-
Huomen aamuna pitäs ajella Salasta Karlapin kautta Psoreen.
-
Ouluhan on ruotsiksi Ule-å-borg, eli jos V sanassa VLA tarkoittaa U:ta, niin siitähän saadaan ULA. Eli lyhytaaltoradio. Aika lähellä oltiin siis jo nykyaikaa 1500-luvulla.
U leo borg ?
Eikös se ole suomeksi alikehittyneen leon linna.
-
Ouluhan on ruotsiksi Ule-å-borg, eli jos V sanassa VLA tarkoittaa U:ta, niin siitähän saadaan ULA. Eli lyhytaaltoradio. Aika lähellä oltiin siis jo nykyaikaa 1500-luvulla.
8)
-
pakko laittaa linkki tänne tuosta kustavsonin bumptsibumtsi jutusta ruottin telkkarista, taitaa olla aika lähellä alkuperäistä...
Så ska det låta, Robert Gustafsson, Som en gummiboll (http://www.youtube.com/watch?v=LzBIixtNcKo#)
ja osaa se roopertti muutakin; kuten suomalaisen juopumuksen 5 eri vaihetta... ;)
The Finnish Way of Drinking - Robert Gustafsson (http://www.youtube.com/watch?v=NAl9OyGYxOg#)
-
Tuosta kartasta saa aika hyvän kuvn siitä miten kirjoitus on kehittynyt 500 vuoden aikana varmasti siinä mukana myös kieli.
On muuten heppu laittanut Haaparannan ICA Maxin jo 1500 luvulla oikealle paikalle ilman Google Mapsia.
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=368762206567763&set=a.363594993751151.1073741828.363564310420886&type=1&theater (https://www.facebook.com/photo.php?fbid=368762206567763&set=a.363594993751151.1073741828.363564310420886&type=1&theater)
8) . ite olen juuri nyt paikassa ; LVLA eli luulaja. hauska tuo OULUN nimi; VLA
Jossain tiedoissa kerrotaan Oulu sanan tarkoittavan alkujaan tulvaa tai tulvavettä. Ilmeisesti meri on ollut ollutkin melkoista korkeammalla Oulun kaupungin perustamisen aikoihin. Ensimmäisissä Oulun kartoissa on jonkinlainen satama nykyisen kaupungintalon seutuvilla.
-
Tuosta kartasta saa aika hyvän kuvn siitä miten kirjoitus on kehittynyt 500 vuoden aikana varmasti siinä mukana myös kieli.
On muuten heppu laittanut Haaparannan ICA Maxin jo 1500 luvulla oikealle paikalle ilman Google Mapsia.
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=368762206567763&set=a.363594993751151.1073741828.363564310420886&type=1&theater (https://www.facebook.com/photo.php?fbid=368762206567763&set=a.363594993751151.1073741828.363564310420886&type=1&theater)
siinä kun ollaan Oulussa Kiitolinjan rantaristeyksessä niin säikyttää helposti tuo rantaviivan korkeus, olisi Vaasan seudun maan-nousuun viitaten aika märkä paikka parisataa vuotta takaperin.
8) . ite olen juuri nyt paikassa ; LVLA eli luulaja. hauska tuo OULUN nimi; VLA
Jossain tiedoissa kerrotaan Oulu sanan tarkoittavan alkujaan tulvaa tai tulvavettä. Ilmeisesti meri on ollut ollutkin melkoista korkeammalla Oulun kaupungin perustamisen aikoihin. Ensimmäisissä Oulun kartoissa on jonkinlainen satama nykyisen kaupungintalon seutuvilla.
-
tätä en osannut ennalta odottaa;
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288596092710.html (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288596092710.html)
-
osaan ite noin 20 venäjän sanaa ja tiedän myös mitä ne tarkoittaa. Linkin kaveri on ryssä kuten hänen 2 sisarusta joista toinen kuoli ulosajossa Saarijärvellä 1972. Teen kaikkeni jotta puhuisin sujuvaa venäjää ennen kuolemaani. Kunnioitan Sammyn uraa tällä teolla. Kouluihin tätäkin kielenopetusta kiitos jos mahdollista, kunhan länsinaapurien kielenkäyttö ensin on turvattu. Nuorison päähän mahtuu vaikka mitä, antakaa heidän harjoitella rauhassa, oli pakko tai ei.
Kirka: Surun Pyyhit Silmistäni (live 1991) (http://www.youtube.com/watch?v=h5CE4bpU1N0#)
-
osaan ite noin 20 venäjän sanaa ja tiedän myös mitä ne tarkoittaa.
Oletko laskenut mukaan myös kaikki venäläisperäiset lainasanat, joita suomessa on jonkun verran käytössä ? Putka, mesta, remontti... onhan näitä. :police:
-
Sana tökötti on lainaa venäjän kielen sanasta djogot.
L&K.
-
Ja savotta mutta senhän kaikki tiesikin, kuten votkankin ;)
-
Sapuska, holotna... onhan näitä :)
-
Vanha stadin slangihan oli suomen ruåttin ja venäjän sekamelskaa. Ja todella paljonhan on koko väestöllä venäläisiä lainasanoja käytössä.
-
Sana tökötti on lainaa venäjän kielen sanasta djogot.
L&K.
Jepjep,ja mehän tiedettiikin että tökötti on koivutervaa ;) Ja remmi eli remeli,lieneevät vennääläisiä keksintöjä... ;D
-
Sana tökötti on lainaa venäjän kielen sanasta djogot.
L&K.
Jepjep,ja mehän tiedettiikin että tökötti on koivutervaa ;) Ja remmi eli remeli,lieneevät vennääläisiä keksintöjä... ;D
Ja lainasanat kiertää maasta toiseen. Vyö on Viroksi rihma.
-
Sanonta ei rihman kirtämää meinaakin vyötöntä.
-
Sanonta ei rihman kirtämää meinaakin vyötöntä.
Jos ikipäivänä, mutta Viron igapäev tarkoittaa että jokapäivä.
-
Sana tökötti on lainaa venäjän kielen sanasta djogot.
L&K.
Jepjep,ja mehän tiedettiikin että tökötti on koivutervaa ;) Ja remmi eli remeli,lieneevät vennääläisiä keksintöjä... ;D
Remmisiiva ainaki tullee pakkoruotsinkielisestä sanasta remskiva, hihnapyörä/(levy)
-
Sanonta ei rihman kirtämää meinaakin vyötöntä.
Niin, ja sitten housut puttoo.
-
Näin suomenkielen harrastelijapilkunviilaajana haluan puuttua aiheeseen jota
ei ainakaan kirjasta "Vuokko Raekallio-Teppo; näin laadin aineen",
aikanaan löytynyt.
Voisiko tämän nimi olla vastuunsiirtämisfukitiivi:
Kaikki muodot ovat yksikön 1. persoonassa eli minä.
teen, teetän, teetytän, teetytätän....viimeksi mainittu on vielä ymmärrettävissä?
katsastan, katsastutan, katsastatutan, katsastatututan...ääh, teoreettista loppua ei näy.
Esimerkki: Urmi oli katsatusinsinööri Keur*ulla. Hän katsasti autoja. Kun hänellä oli oikein
kiire suuren hylkäysprosentin takia, hän joutui katsastuttamaan autoja Mänt*ssä.
M*ntässä taas katsatusinssi Kopelom*ki siis katsastatutitti ja nyt riimi tuohon perään,
asiakkaita v*tutti.
-aju-
-
Muuten hyvä, mutta riimi ontuu:
...katsastutitti
... v*tutti
;)
-
http://yle.fi/uutiset/arvi_lind_jyrahtaa_saa_ja_keli_eivat_ole_synonyymeja/5391678 (http://yle.fi/uutiset/arvi_lind_jyrahtaa_saa_ja_keli_eivat_ole_synonyymeja/5391678)
- Keli on, jopa suomen kielen perussanakirjan mukaan, säästä johtuva teiden ja maaston kulkukelpoisuus.
- On kurakeli, vitikeli, liukas keli tai esimerkiksi huono keli, kun liikutaan jollain pinnalla. Sää vaikuttaa keliin, mutta on eri asia, luettelee Lind.
- Tässä on käynyt niin, että keli -sana on saanut laveamman muodon ja pelkään pahoin, että tämä virhe saattaa juurtua kieleen, harmittelee Lind.
-
Taitaa olla omassa tai koko mailmassa murheet loppuneet kun tämmösistä pikkuasioista pitää alkaa haloota pitämään ! Mitä sillä on väliä kuins joku sana lausutaan kun vaan ymmäretään mitä sillä tarkoitetaan ! Se on pääasia ;)
-
Paha moka; saakeli sentään!
jv
-
Paha moka; saakeli sentään!
jv
Vai sääkeli.
-
Ittekin niuhotan välillä melkein kuin Arvi, erityisesti tämä "teetättäminen" särähtää kielikorvaan.
Tai mistä minä tiedän, saattaa jollain olla varaa ja intoa teetättää juttuja. Eli siis hankkia joku toinen teettämään. Itse teen itse tai joissakin tapauksissa jos en osaa tai lopputulos toisen tekemänä on selkeästi parempi niin silloin teetän.
Töissä joskus esimiestehtävissä ollessa tuli annettua tehtäväksi alaiselle teettää jokin tehtävä aliurakoitsijalla, silloin toki teetätin työn mutta harvemmin näitä sattui, useimmiten teetin ihan itse :)
-
Muuten hyvä, mutta riimi ontuu:
...katsastutitti
... v*tutti
;)
Keur*un asiakkaita katsastusmies v*tutti. Osa töistä oli siirretty Mäntt*n, ja heitä katsastusmies v*tututti.
Suomen "home" on viron kielellä "hallitus".
-
Taitaa olla omassa tai koko mailmassa murheet loppuneet kun tämmösistä pikkuasioista pitää alkaa haloota pitämään ! Mitä sillä on väliä kuins joku sana lausutaan kun vaan ymmäretään mitä sillä tarkoitetaan ! Se on pääasia ;)
Totta. Mutta kun Arvi sanoo, että "keli" ja katsoja ymmärtää sen että "sää" niin silloin ei ole ymmärretty mistä on kyse. Juuri siitä yhteisissä sanojen merkityksissä on kyse, että ymmärretään mitä tarkoitetaan kun puhutaan. Se on pääasia.
-
Suomen kieli on rikas. Sanaa 'keli' sen alkuperäisessä merkityksessä*) ei taida monesta muusta kielestä löytyä. ('Kelirikko' on ruotsiksi 'menföre' mutta keliä ei sanakirja tunne, 'vägföre' tai 'väglag' on sinnepäin.)
Jos isäntä sanoo vieraalle, että kannattaa lähteä hyvän kelin aikana, se tarkoittaa että keli on huononemaan päin, eikä suksi ehkä enää luista myöhemmin.
Jos isäntä taas sanoo, että kannattaa lähteä hyvän sään aikana, se tarkoittaa, että kohta hän suuttuu!
Pääasia on että ymmärretään oikein. ;)
*)Keli on, suomen kielen perussanakirjan mukaan, säästä johtuva teiden ja maaston kulkukelpoisuus.
-
Jotkut matkatoimistot myyvät halvalla 'peruutusmatkoja'. Kuitenkin kone lentää koko matkan etuperin. ???
Lentomatkaa ei siis ole tarkoitus peruuttaa vaan 'perua'. Pitäiskö siis puhua 'perusmatkasta'? ::)
-
Karjalan kautta kait tullut "keli". Liettuassa kelias ja latviassa cels, tarkoittavat tietä. Juuret muinaispreussissa.
-
Onks täällä yhtään sovinistia. Kattokaa vaikka nykysuomen sanakirja.
-
Onks täällä yhtään sovinistia. Kattokaa vaikka nykysuomen sanakirja.
Mä kattosin. Ei siel ollu yhtään.
-
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014052218331057_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014052218331057_uu.shtml)
Tässä todella hieno lause artikkelista: "Poliisi määräsi mopokortin omistaman pojan ajokieltoon."
-
Onks täällä yhtään sovinistia. Kattokaa vaikka nykysuomen sanakirja.
Mikä on vielä pahempi kuin sovinisti? SELLANEN NAINEN JOKA EI TEE NIINKUN KÄSKETÄÄN :laugh:
-
Onks täällä yhtään sovinistia. Kattokaa vaikka nykysuomen sanakirja.
Mikä on vielä pahempi kuin sovinisti? SELLANEN NAINEN JOKA EI TEE NIINKUN KÄSKETÄÄN :laugh:
Totta tuokin. Nykysuomen sanakirjan mukaan sovinisti on kiihkoisänmaallinen. Tosin sanan yleisessä, nykyisessä käytössä tarkoitetaan muuta.