Aihe: Kieli kehittyy - vai taantuu?

[esa kakkuri]

En ota kantaa tähän pohjoismaiseen kieliperheen kärhämöintiin,mutta
eräät keskisuomessa käytössä olevat lausehirvitykset saa kanakin maistumaan lihalle...

Anoppi(syntymäkunta Karstula)Viivi(nimi muutettu) viljelee puheessaan tälläisiä:

"Sun ei saa rassailla niitä mopojasi liian usein..."

"Pitää mennä kakkalle..."
enempää en nyt muista..yritän unohtaa loput..

Aluksi luulin että nämä ovat hänen omia juttujaan,mutta olen kuullut niitä sittemmin saman seutukunnan ihmisiltäkin..
Ja pahinta, että vaimo ja jopa lapset niitä jo käyttää..

[lasse roholm]

Onko Ruotsinkielisellä alueella pakko opiskella Suomen kieltä ??
Pitäisihän maan valtakieltä kaikkien osata, myöskin vähemmistön.

Kyllä  tottakai on pakkosuomea ruottinkielisissä kouluissa. sehän olis vasta kummaa jos sitä ei olis.

[Antti Jokinen]

Kysymys! Miksiköhän ruotsalaiset osaa paremmin englantia kuin keskiverto suomalainen ? Ei ole riippasuomea 

Tässä lauseessa oli vain kaksi ajatusvirhettä. 1. Ruotsinkielisten on pakko opiskella suomea. 2. He oppivat muita kieliä paremmin juuri sen vuoksi.

[Kari Rautiainen]

Solepoka mikhän kieli se ruåtti. Jo vain itäsaame on.  Ei sunkhan kemiläinenkhän jokha sanhan hoota sano.

[Kari Sillanpää]

Kysymys! Miksiköhän ruotsalaiset osaa paremmin englantia kuin keskiverto suomalainen ? Ei ole riippasuomea 

Tässä lauseessa oli vain kaksi ajatusvirhettä. 1. Ruotsinkielisten on pakko opiskella suomea. 2. He oppivat muita kieliä paremmin juuri sen vuoksi.

Eikä ne sitäpaitsi edes oikeasti osaa englantia sen paremmin. Suomalaisen korvaan se saattaa kuulostaa tietysti siltä, mutta kyllä sveduaksentti ja ruotsin vahva vaikutus näkyy ja tuntuu ruotsalaisten englannissa. Ei se tietenkään niin töksähtelevää ole kuin vaikka Matti Vanhasella, mutta se johtuu siitä että ruotsi ja enkku ovat loppujen lopuksi aika lähellä toisiaan ja sisältävät samantapaista nuottia ja äännettä molemmat.

Ja ihan satavarmasti ruotsinkielisen ihmisen englannin oppimista ei yhtään edistä pakolla opiskeltu suomi. Suomen opinnot vaan ovat heilläkin pois hyödyllisten kielten opinnoista. Tosin suomenruotsalaisen on paljon hyödyllisempää osata suomea kuin mitä meidän loppujen 94% on osata ruotsia.

Espanja, saksa, venäjä ja kiina esimerkiksi olisivat paljon viisaampia valintoja toiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisille.

[Antti Jokinen]

"Ja ihan satavarmasti ruotsinkielisen ihmisen englannin oppimista ei yhtään edistä pakolla opiskeltu suomi. Suomen opinnot vaan ovat heilläkin pois hyödyllisten kielten opinnoista."

Mä luulen että se on vain 94varmasti. Olen nimittäin päässyt sivusta seuraamaan, miten sekä ruotsia että suomea osaavat oppivat paljon helpommin uusia kieliä, vaikka venäjää tai ranskaa. Tämä johtuu siitä, että heidän korvansa ovat harjaantuneet kuulemaan erilaisia äänteitä kuin mitä pelkästään äidinkieli tarjoaa. Ilmeisesti aivojen tietty lohko, minne kielet tallentuvat, on myös aktiivisempi kuin yksikielisillä.

[Reijo Huhtakangas]

  Ei sunkhan kemiläinenkhän jokha sanhan hoota sano.

Kemisä ei laiteta hoota mihkään välliin, seo kemistä kattoen Tervola lähin paikka missä hoon päältä puhutaan, ja kyllä ne jo Törmäläisetkin hoon päältä raataavat.

Entinen kemiläinen Rexa.

Post scriptum:

Senverran on sanottava noihin muutamaan aiempaan kommenttiin, että vieraan kielen taitamisesta ei varmasti ole kenellekään haittaa, mutta sen taitamattomuudesta taatusti on jossain elämäntilanteessa, lisäksi vieraan kielen opiskelu "pakottaa" myös tutustumaan ko maan kulttuuriin ja tapoihin mikä ei ole sivistykseksi sanottavan asian kannalta ollenkaan huono juttu.

[Ossi Viita-aho]

Lappalaiset kyllä laittaa hoota joka välliin, mutta miks ihimmeessä Halsuan ja Kaustisen suunnalla laittettaan hoota joka välliin?

Ohueasti harmittaa, kun ei tullu opeteltua ruottia kunnolla. Se on se pakko-etuliite, joka tekee opiskelusta tahmeaa. Enkä mää hirviästi ymmärrä, että rantahurreja ja heidän kieltään ei ymmärretä. Siellä on ihan oikiasti semmosia ihimisiä, jotka ei ossaa suomia kunnolla. Irlannissa ollessa mää asuin puoli vuotta kahden Pietarsaarelaisen ruottinkielisen miehen kanssa. Nuorempi niistä tuumas, että ei ole ikänään puhunu niin paljon suomia, kuin Irlannissa ollessaan. Jos ihimiset ei tosiaan puhu suomia, kuin muutaman kerran vuodessa, niin tulleehan sen käyttöön väkiselläkin kynnys.

Ruottista on ihan varmasti hyötyä muiden kielien opiskelussa. Saksan ja englannin opettelu on paljon helpompaa, kun osaa ruottia. On ne niin paljon samankaltaisia kieliä.

[Kari Sillanpää]

"Ja ihan satavarmasti ruotsinkielisen ihmisen englannin oppimista ei yhtään edistä pakolla opiskeltu suomi. Suomen opinnot vaan ovat heilläkin pois hyödyllisten kielten opinnoista."

Mä luulen että se on vain 94varmasti. Olen nimittäin päässyt sivusta seuraamaan, miten sekä ruotsia että suomea osaavat oppivat paljon helpommin uusia kieliä, vaikka venäjää tai ranskaa. Tämä johtuu siitä, että heidän korvansa ovat harjaantuneet kuulemaan erilaisia äänteitä kuin mitä pelkästään äidinkieli tarjoaa. Ilmeisesti aivojen tietty lohko, minne kielet tallentuvat, on myös aktiivisempi kuin yksikielisillä.

  Niin, syy ja seuraus, muna ja kana... Itselleni on (tai oli nuorempana) helppoa opetella kieliä. Enkulla aloiteltiin 3. luokalla, seiskalla tuli ruotsi ja lukiossa saksa. Ei se saksa sen huonommin kaaliin olisi mennyt vaikka ruotsin tilalla olisi ollut kirkkoslaavi. Sitämäniinkumeinasin. Mutta ruotsinkielisen henkilön eestin opinnot varmaan helpottuisivat jos pohjalla olisi vahva suomen taito Toki esim ranskassa on samantapaisia rakenteita ja sanoja kuin englannissa (tai enkkuun on lainattu sanoja ranskasta?) joten hyvä englannin taito voi auttaa ranskan opiskelussa. Tai sitten se vaan on vähemmän vaikeaa siksi että on tottunut opiskelemaan.

Ruotsista sain perskoulussa ysin, lukiossa kurssien keskiarvoksi yli kasin ja kirjoituksissa ämmän reilulla marginaalilla (silloin ei ollut vielä ämmän ja ällän välissä sitä ekseemaa). Ammattiopinnoissa pakollinen virkamiesruotsi meni jotenkin mutta nyt 20 vuotta myöhemmin on ruotsi niin ruosteessa että turha yrittää sitä puhua saati kirjoittaa. Autolehtiä ym helppoa pystyy kyllä lukemaan ja jopa jotenkin ymmärtämäänkin. Ja mulla sentään on serkkuja Ruotsissa että oikealle ruotsin taidolle voisi olla käyttöäkin. Mutku ne ei ymmärrä mun finlandssvenskaa (tai ei pokka pidä kun sitä kuuntelevat ) ja minen saa tolkkua niiden skåånesta niin puhellaan sitten yleensä englantia. Että semmoinen hyöty siitä. Ja kyllä ne tuolla vasemmalla rannikolla ymmärtää suomeakin kun puhuu riittävän kovaa ja selkeästi. Affenanmaalla ehkä ei mutta siellä taitaa mannersuomalainen saada aina lähtökohtaisesti huonompaa palvelua.

Niin ja on se saksankielikin taantunut käytön puutteessa korkkaritasolle. Raus, Schweinhund!

[Teuvo Lehtinen]

Kyllä kannattaa lukea kieliä, voi päästä Atrialle kielenkääntäjäksi

[Kari Rautiainen]

  Ei sunkhan kemiläinenkhän jokha sanhan hoota sano.

Kemisä ei laiteta hoota mihkään välliin, seo kemistä kattoen Tervola lähin paikka missä hoon päältä puhutaan, ja kyllä ne jo Törmäläisetkin hoon päältä raataavat.

Entinen kemiläinen Rexa.

Post scriptum:

Senverran on sanottava noihin muutamaan aiempaan kommenttiin, että vieraan kielen taitamisesta ei varmasti ole kenellekään haittaa, mutta sen taitamattomuudesta taatusti on jossain elämäntilanteessa, lisäksi vieraan kielen opiskelu "pakottaa" myös tutustumaan ko maan kulttuuriin ja tapoihin mikä ei ole sivistykseksi sanottavan asian kannalta ollenkaan huono juttu.

Sanoinki, ei sunkhan kemiläinen...

[Vesa Salmu]

Jag taalar ryska, tyska oh paska.

Mest paska.

[Kari Rautiainen]

Jag taalar ryska, tyska oh paska.

Mest paska.

Aika on jokseenkin påska.

[Harri Holopainen]

Edelleen kysyn, miksi sen ruotsin pitää olla pakollinen ?
Teknillisessä opistossa sai valita, englanti-ruotsi, saksa-ruotsi, mutta ei englanti-saksa!

Siis mikä vit.n pakko se sekosveko on ettei saa valita mitä haluaa !
Siis täyttä svekojen suomenkielisten kusetusta ja Ruotsin etujen ajamista, Ruotsille kielitaitoista halpaa työvoimaa 

[Henry Eklund]

Tana, täälläpäin Närpiössa ku on kolme taloo nii ne eiosaa puhua vaan keskimmäinen talo tulee tulkiksi, ei ne osaa ku omaa kieltään ja me sanomma niitä vatusveksi. Ruatti on niille yhtä tuttua ku meille viron kieli eli sanan sieltä täältä ymmärtävät.