Aihe: Perämoottori

[tuomo jylha]

Eikös noi prutkujen rupelit käy keskenään aika moneen merkkiin? Pienemmissä prutkuissa on kaksi lapaa, ja isommissa kolme, ja halkaisijasta päätellen pienemmän prutkun rupeli? Eikä isommissa tuuppareissa ole edes murtosokkaa.
 Tosiharrastaja ostaa Penalta tuon kun hintakin näyttää olevan jo oheiskuvassa, ja rakentaa prutkun sen ympärille. Ja jos ei jaksa tehdä rakenteluhommaa loppuun saakka niin laittaa sen rupelin lopulta lippahattuun.


Ja vinkkinä. Jos kolme lapaisesta tulee kesken venereissun kaksi lapainen, niin ensin kuuluu kova pamaus ja sitten se perätuuppari alkaa ravistamaan melko kovasti. On kokemusta. 

[Pentti Eskelinen]

Eikös noi prutkujen rupelit käy keskenään aika moneen merkkiin? Pienemmissä prutkuissa on kaksi lapaa, ja isommissa kolme, ja halkaisijasta päätellen pienemmän prutkun rupeli? Eikä isommissa tuuppareissa ole edes murtosokkaa.

Aeka pitkällehhän ne samat potkurit käypi keskenään merkkiin kun merkkiin joessa vuan on samanlaenen potkurinakseli ja joehin potkuri on muutennii sopiva. Potkurinakselijahan tosin voep aena ohentoo sorvissa sopivaan mittaan jos se on liijan paksu, tae holikittoo potkuri jos akseli on liijan ohut. Ja kaavankos sitä kätevä nikkaristi nikkaroepi semmosen ylleisatapterin jolla rupelin suap sopimaan konneeseen kun konneeseen.

Kätisyys on hyvä ottoo huomijoon, varsinnii vaehteettomassa konneessa, joessae maessahan on vasemmanpuoleinen vesiliikenne, ni niissä suattaa potkurin pyörintäsuunta hyvinnii olla eri mitä meillä. Nousulla, halakasijalla ja lapojen miärällä ei ou niin merkitystä kunhan lapoja on vuan yhtä enempi ja potkuri soppii pyörimään, vauhtijahan voepi aena vekslata lastilla tae vaehtamalla potkurille sopivan venneen.

Vuan kyllä isommissakii tuuppareissa oli ennenvanahaan sokka, aekana sitä ennen kun kumikeskijö keksittiin.

[tuomo jylha]

Minä jouduin kerran vaihtamaan 80-luvun loppupään  30hp jammuun potkurin, ja se sama potkuri oli osanumeron mukaan vaikka sun missä moottorissa, niin että ilmeisesti ne potkuri akselit on oltava samat ja niissä akselissa on silloin pakosti oltava joku standardi? Nousu kulmissa on tietty eroja, niinko hinnoissakin. Alkuperäinen olis maksanut enempi kuin se vanha prutku ja jonkun taiwanilaisen harakirin sai yli puolet halvemmalla. Alumiini potpuri. Siinä oli se kumiholkki eikä ollut sokkaa.
 Mitä minulla on ollut noita pikkuprutkuja, niin niissä on aina ollut kaksi lapaiset ja murto sokalliset, ja vähän isommissa prutkuissa kolme lapaiset, ilman sokkaa.
Siitähän minä tuon asian päättelin.
 Niin että eihän tämä nyt oo sitä varmaa tietoa vaan pelkästään oma havainto noista rupeleista.

[Pentti Eskelinen]

Joo, muutamat Yamahat, Marinerit, Mercuryt, Tohatsut ja Selvat ovat pienijä ulukonäköeroja lukkuun ottamatta piäpiirteittäin samoja moottoreita, ne kun ovat jonniinäkösessä avoliitossa keskenään. Ja jokkaesen merkin käyttäjä kehhuu ommoosa ja haukkuu muita.

Se on ihan sama homma mitä oli mopoessakii joskus 1950/60  luvuilla, ja sen jäläkeen moposkuuttereissa ja autoessa, samoja vehkeitä on myöty monella eri merkillä.

[tuomo jylha]

Potpureista vielä kysymys, jos sattuu olemaan tietäjiä? Onko niiden lapojen kiillotuksella niin isoa merkitystä kun jotkut puunaa ja kiillottaa ne liki peilipinnalle. Toinen paatti on nyt trailerilla ja jos intoa ja viitseliäisyyttä piisaisi, niin voisihan tuon putsata, vaan onko tuosta potpurin puunaamisesta ees sen sanottavampaa hyötyä, vai onko se pelkkää ajan hukkaa ja ihan jonninjoutavaa elvistelyä?

[Jani Kaasalainen]

Terhiin meni hermot ja sähkömoottori on tylsä kapistus, kun ei se pärise eikä 2-tahti tuoksu, niin piti sitten hankkia tämmöinen.

4 hv Mercury, valmistettu Belgiassa. Onkohan tämä jostain 70-80-lukujen vaihteesta?

 Lähti käyntiin, kun vaihdettiin uudet bensat ja kaasutin puhdistettiin ultraäänipesurissa. Ilmanpuhdistajan kotelossa ei ollut mitään sisällä. Sinne tuli skootterin ilmansuodattimesta leikattu vaahtomuovin pala, sitten alkoi käydä jo hyvin.

Järvellä ei olla vielä käyty kokeilemassa tositoimissa.

[Urpo Laine]

Onhan se hyvä laittaa ilmansuodatin perämoottoriin, nuukuuksissaan on jättäneet tehtaalla pois. Ninkun kaikista mun näkemistänikin.

[Jaakko Latvanen]

Ennenvanhaan sitä ilmansuodatinta ois voinu venneissäkin tarvita, kun vesillä oli väljemmät säännöt, niin saatettiin jossain päin ajjaa niillä vähän pöllyssäkin?

[Pentti Eskelinen]

[quote author=Jani Kaasalainen

4 hv Mercury, valmistettu Belgiassa. Onkohan tämä jostain 70-80-lukujen vaihteesta?




Tuo sinun Merkkuli on vm. 1976 tae 1977, niinä vuosina nuita tuonnäkösijä uutena myötiin.

Ja jos en ihan viärin muista, ni konneen piti olla venneen perässä tuolleen etteenpäen kekallaan ennen kun se pelas kakistelematta, jos se oli toesin päen kekallaan venneen perrään nähe, ni se ei suanu kunnolla pensoo.

Vae olikohan se sittennii 3.6 joka temppuili, en ou ennee siitä ihan varma, mutta kokkeilemallahan se selevii.

[Mika T Kyllönen]

Minä yhden pikkuviallisen pienen vanhan Mercuryn ostin kaverilta kossupullolla, vaikkei mulla ole venettäkään. Vaihdoin sen bensaletkun liittimeen o-renkaan ja möin työkaverille moottorin brandypullolla.

[Jani Kaasalainen]

Kulmavaihteen öljyt oli varmaan alkuperäiset, sieltä valui vähän jotain kuraveden näköistä litkua. Nyt on tuoreet Castrolit tilalla.

Ilmansuodattimesta: Ensimmäinen ajatus oli, että ehkä sitä ei kuulukaan, kun ei vesillä pahemmin pölyä. Ei vaan alkanut käydä ihan kunnolla ennen kuin sellaisen lisäsi.

Ehkä kaasariin jäi vielä joku pieni tukos ultraäänipesusta huolimatta. Tai sitten jos tuo asento tosiaan vaikuttaa. Koekäyttö tapahtui sadevesitynnyrissä moottori pystysuorassa.

[Pertti Rintamaki]

Kyllä niissä jonkinlainen sihti yleensä on, mutta varsinaista ilmansuodatinta ei tarvita.
Jos käy kunnolla, niin silloinhan se on hyvä.
Paljussa koekäyttö ei aivan oikeaa tulosta anna, kun potkuri "kuopii" paikallaan. Vaikka huippukierrokset jäisi löytymättä astiassa, niin järvellä, kun potkuri saa tehdä"jenkaa", pelaa hyvin.

[mikko salonen]

Pikkuprutkun kanssa ongelmia!
Eli Mariner 4hp 1997 kiintotankilla , jossa kaasarin kupeessa suoraan alipainepumppu. Käynnistyy hyvin ,käy nätisti ,mutta kovemmilla kierroksilla ajan kanssa sammuu ku veitellä leikaten. Hetki huilaten lähtee hyvin käyntiin.
Eli ongelmia bensansaannissa! Kaasutin, bensalinja putsattu , bensapumpussa uudet kalvot, sama tapahtuu oli tankissa korkki tai ei , eli ilmaa saa.
Bensalinjassa ennen bpumppua läpinäkyvä muovifiltteri josta näkee bensapinnan laskevan ennenkuin sammuu ja nousevan sammuttuaan hetken päästä.
Alipainebpumpussa ei näkyvää vikaa, läpät peittää reijät ym eikä muutenkaan bvuotoja missään.
Osat maksaa hunajaa , mitähän kokeilis seuraavaks?  Aatoksia?

[Markku Juusela]

Moro

Mulla ruohonleikkurissa just sama oire,puolaa epäilen.

[Kari Sillanpää]

Perinteinen puolavika oireilee just noin, eli kuumetessaan puolan käämiin tulee katko, joka korjaantuu taas kun jäähtyy. Ja sammuminen veitsellä leikaten.

Mutta jos (jälkiasennus?) suodattimessa pinta laskee ennen sammumista, niin voi se polttoaineen puutettakin olla. Tosin polttoaineongelma yleensä ei katkaise menoa yhtäkkiä, vaan hiipuu pikkuhiljaa.

Ohittaisin ensiapuna/kokeilumielessä tuon suodattimen.