Aihe: Viikingit = Suomalaiset? 700-1200 j.kr. (tai jotain sinnepäin)

[Rainer Grandell]

Siirretäänkö tänne aikaisempi aiheeseen liittyvä aineisto, ja lähdetäänkö sitten vääntelemään totuuksia/valheita, faktaa tai/ja fiktiota?

Jos ei vuonna 780 sattunut oleen paikalla niin arvailla ja kommentoida silti pitää/saa 

Heitän ensinnäkin kehiin että ollaanko yhtä mieltä että Tanskan Viikingeillä oli meihin heikoin vaikutus (heidän intressit etelään päin kohdistuvia) , kun taas Norjan porukalla vain hajannainen, satunnainen tai hetkelliinen vaikutus tästä rannikkoamme hipaisevasta toiminnasta johtuen.

Toisinaan ruotsin, venäjän ja eestin kansa olikin mukana maatamme asutettaessa?

Jos oikein olen historianläksyni lukenut, niin suomesta löytyy näitä kaikkia mainittujen jättämiä muinaismuistoja kun taas muualla pohjoismaissa ei löydy yhtäkään suomalaista "saalista"? Näin ollen kukaan ei meitä ryöstänyt  kyseiseen aikaan.

Oikein tai väärin, faktaa tai tunteiden purkaamista, kaikki kommentointi/feedback tervetullut.

Kirjoita omalla murteellasi oli sitten Lappi, Kainuu, Liperi tai Turku.

Rannikkoruottiksi ( noin 25 eri murretta riippuen sijainnista) käännän (luvan saaneenna) maksutta valtakunnan kielelle. Oltiin täällä kuinka monta käyttäjää vaan niin puuttuu aina 300.000 nuppia kommentoimasta.

Jokos läheretäähän liikkellehe?

 

 

[Rainer Grandell]

Eka jutsku joka tulee mieleen on Scotlannin asukkaan käyttämä hyvin "työnteinen" lausumismuoto, sama vivahde löytyy myös Kainuusta, Oulaisista (+ muu pohjoinen suomi) ja Norjan Lounaisista osista. Lauseet viedään yhteen "kasaan" eikä sanat välttämättä kuulosta loppuvan joka sanan jälkeen vaan "tauot" siirtyvät jonnekin seuraavan sanan puoleenväliin. Tämä viittaisi mahdollisesti yhteiseen puhekieleen. Irlannissa käynyt selostakoon lähemmin. Islannissa käynyt ei koe tätä samaa, koska sinne lähtivät vähintään Bergen-Trondheimin leveysasteella asustelleet ja silloin murre on eri.
Esim Sipoossa käytetään hyvinkin "pehmeätä kurkusta aikaansaatua ärrää" joka viittaisi jos ei tanskaan tai sitten Norjan Sörlandet;iin.
Näistä eri nykyisten paikkakuntien eri vivahteista johtuen olen valmis allekirjoittamaan ajatuksen jossa jokainen rantautunut viikinkipirssi toi eri maitten kolkista eri murteita puhuvia rantautunutta sakkia, eikä kaikki laivat samaan paikkaan rantautuneita vaan tuuliolosuhteista riippuen vähän sinne sun tänne. Gotlannin laivoissa ilmeisesti yhdenlaisia kapteeneja, olivat matkalla minne tahansa niin aina päätyivät Vaasan yläpuolelle. Gotlannin murre löytyy Raippaluoto-Vöyri alueelta. Nauvossa taas montakin Stavangerin (lounais-norja) sanoja edelleenkin käytössä. Tietenkin on mahdollista että yksi ja ainut laiva noille hujakoille rantautui, ja kun miehistö oli luokkaa 50 miesta/3 naista niin voipi otaksua että siitä se asutus ja kieli sitten muodostui.
Näin siis joskus vuonna 880.

   

[Rainer Grandell]

Mihin ajanjaksoon kuulu Sääksmäen Rapolan linnoitus?

Kuukkeli tiesi että Rapolan muinaislinna rakennettiin todennäköisesti viikinkiajalla 800–1000-luvuilla.

Tampereen Sääksmäki vai mikä häh? Löytyyks tää kuuklettelamalla? Hyvin on ensisilmäykseltä mielenkiintoinen juttu. Tästä ei Länsinaapurien historiankirjoissa kerrota sanaallakaan.  On aika korjata asia eiks vaan?

[Ismo Hakamäki]

150+ v. liian nuori juttu, mutta kyllä nuo läntiset "sivistysvaltiot" ovat osanneet rahankeruun siinä kuin EU:kin, silloin se vain oli Kalmarin Kesoili. Näistä ajoista alkoi suomen EU taival, eikä asiat ole paljoa muuttuneet...(Melkein kuin venäjä, jonka kohtalona on tsaari. Välillä se oli vaan punainen...)

http://kari.kotiseutuarkisto.fi/pannabul.htm

Tässä nimilistassa on äidin puoleinen esi-isä, sieltä periytyy varmaankin jäykkä niska 

[Rainer Grandell]

150+ v. liian nuori juttu, mutta kyllä nuo läntiset "sivistysvaltiot" ovat osanneet rahankeruun siinä kuin EU:kin, silloin se vain oli Kalmarin Kesoili. Näistä ajoista alkoi suomen EU taival, eikä asiat ole paljoa muuttuneet...(Melkein kuin venäjä, jonka kohtalona on tsaari. Välillä se oli vaan punainen...)

http://kari.kotiseutuarkisto.fi/pannabul.htm

Tässä nimilistassa on äidin puoleinen esi-isä, sieltä periytyy varmaankin jäykkä niska 

ristus mikä liite, luen sen alusta loppuun ja kommentoin silloin kun / jos ymmärrän mitä siinä sanotaan

Mutta tuhannet plussat näinkin terävälle faktalle!

[Kari Rautiainen]

Voin olla väärässäkin, mutta onko suomalaiset omineet käsitteen rantaruåtsalaiset. Eikös ne on suomenruotsalaisia.

Virossa nimittäin oli rannarootsit. Siellä on edelleen rannarootsi museo. On jopa koulu jossa harrastetaan ruotsin kieltä.
Rannarootsit asustelivat siellä pitkään, tuhannen vuotta, mutta neuvostovalta alkoi niitä sieltä häätämään. Tuli ilmeisesti jokunen suomeenkin.
http://www.visitestonia.com/fi/vironruotsalaisten-museo-rannarootsi-muuseum

[Rainer Grandell]

Voin olla väärässäkin, mutta onko suomalaiset omineet käsitteen rantaruåtsalaiset. Eikös ne on suomenruotsalaisia.

Virossa nimittäin oli rannarootsit. Siellä on edelleen rannarootsi museo. On jopa koulu jossa harrastetaan ruotsin kieltä.
Rannarootsit asustelivat siellä pitkään, sukupolvia, mutta neuvostovalta alkoi niitä sieltä häätämään. Tuli ilmeisesti jokunen suomeenkin.

jotenkin tuollai kuulemma, se mistä ei juurikaan puhuta on että tuliko tuo ruottinkieli (muinaspohjola) lännestä vai idästä. jotkut meinaa että Azerbadjanin aluueelta löytyy tarpeeksi näyttöä tämän kielen alkuperälle. Täytyy vähän plärät noita opuksia ja palailla astialle, oma muisti ei riitä, mutta ainakin muinaisviikinkien jumalan nimi on suht varmasti sieltä peräisin.

[markkukovasin]

Kyllä Suomessakin on jotain meininkiä viikinkien suhteen ollut-onhan
viikinkien miekkoja ja muita tarvekaluja maastamme sentään löytynyt
jonkin verran. Ja koruja.

Onhan ne toki kaupoillakin voitu saada-mutta jokunen sentään kai tappelemallakin?

t. Markku

PS. Harrastinhan minäkin ruotsinkielen opiskelua koulussa...nimenomaan harrastin...

[Pentti Eskelinen]

Jos oikein olen historianläksyni lukenut, niin suomesta löytyy näitä kaikkia mainittujen jättämiä muinaismuistoja kun taas muualla pohjoismaissa ei löydy yhtäkään suomalaista "saalista"? Näin ollen kukaan ei meitä ryöstänyt  kyseiseen aikaan.

Kyllä ne viikingit tyhjenteli sillikaupoella kuleksiissaan suomalaesten nilit ja muut pihavarastot.

Nehän kävi kolomelta suunnalta, Suomenlahelta, Pohjanlahelta ja Kuolasta päen tekemässä niitä retkijään tiällä, niinkun tuosta kartasta näkkyy.
Möevät ensin kantaväestölle suolasillijä oravannahkoja vastaan, ja varastivat poes lähtiissään nii kirveet, keihäät, jouspyssyt kun retanekattii. Hirvenlihoesta ja töhnyleileistä puhumattakaa. 

Ja se tuas ettei suomalaesia muinaesmuistoja muka löyvvy niihin asuinpaekoelta, se johtuu vuan siitä kun Arabia ja Viskarssi ei vielä siihen aekaan laettanu tuotteisiinsa tehtaanmerkkejä eikä muita valamistusleimoja. 

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Rainer Grandell]

harvemmin tuhat vuotta takaperin hukattiin "vahingossa" omaisuutta, enimmäkseen niitä henkilökohtaisia aarteita pistettiin omaisten toimesta mukaan hautaan. Minun on vaikea uskoa että 1,87 pitkä viikinki lähtisi tappelemaan 1,90 pitkän suomalaisen kanssa kun siinä voisi paitsi henkilökohtaisesti hävitä ja vieläpä jäisi kokonainen kylä kylmilleen kun itäreissuun tarvitaan soutajia/kantajia. Mitä enempi aihetta opiskelen niin näen että meidän suomalaisten "tärkein" tehtävä on kolmen-neljänsadan vuoden aikana ollut "transit"-paikan hoitaminen ja hyvinkin vakavasti otettava sellainen. Siis väsyneitä jäi aina maihin ja "uusia" virkeitä lähetettiin reissuun.
En ole valmis hyväksymään väitettä että ryssiin päin suunnatut olisivat ainoastan ruottalaisten viikinkien harrastus, on näyttöä jos ei murteista niin paikkakuntien nimistä päätellen että olis ollu enempikin norjan ja tanskan porukkaa liikenteessä.
 
On muuten se Kalamarin Sekoil hieno nähtävyys, toinen löytyy Sääksjärveltä (itä-Valkeakoski) ja kolmas läntisen Lappeenrannan suunnalta.

Itsellä edelleen pihassa Mahlun (Pylkönmäki) 70-luvulla paikalleen nostettu Sekoil-kioski. Ilman sen sain mutta rahti kotiin maksoi 3500markkaa.


 
   

[Timo Junno]

Talot oli Suomessa ennenvanhaan niin matalia, että täällä ei paljoa ollu nuita 1,90 pitkiä. Sen tojistaa jo lätty ja rieskaki.

[Rainer Grandell]

Jos oikein olen historianläksyni lukenut, niin suomesta löytyy näitä kaikkia mainittujen jättämiä muinaismuistoja kun taas muualla pohjoismaissa ei löydy yhtäkään suomalaista "saalista"? Näin ollen kukaan ei meitä ryöstänyt  kyseiseen aikaan.

Kyllä ne viikingit tyhjenteli sillikaupoella kuleksiissaan suomalaesten nilit ja muut pihavarastot.

Nehän kävi kolomelta suunnalta, Suomenlahelta, Pohjanlahelta ja Kuolasta päen tekemässä niitä retkijään tiällä, niinkun tuosta kartasta näkkyy.
Möevät ensin kantaväestölle suolasillijä oravannahkoja vastaan, ja varastivat poes lähtiissään nii kirveet, keihäät, jouspyssyt kun retanekattii. Hirvenlihoesta ja töhnyleileistä puhumattakaa. 

Ja se tuas ettei suomalaesia muinaesmuistoja muka löyvvy niihin asuinpaekoelta, se johtuu vuan siitä kun Arabia ja Viskarssi ei vielä siihen aekaan laettanu tuotteisiinsa tehtaanmerkkejä eikä muita valamistusleimoja. 

No ei na ainakaan mun päältä ajettavaa ruohonleikkuria vieneet..
Mutta hei, mites kun nuo vuosiluvut on esim. Ranskan/Normandien kohdalla noin, mitä siinä kartan nojalla tahdotaan kertoa? Tuolla suunnallahan suurimmat jutskut toteuttivat 880 alkaen. Normandien murteessa niiltä ajoilta edelleen viikinkiperäisiä sanoja.

Siis missäpäin Suomea löytyy näiltä ajoilta muistoja?

[Pentti Eskelinen]

Emminä tiijä vuosista enkä mistää muustakaa mittää, tuolta lunttasin. 

http://fi.wikibooks.org/wiki/Wikijunior_Muinaiset_kulttuurit/Viikingit_vesill%C3%A4

[Rainer Grandell]

hyvän oloinen linkki muttei äkkiseltään vilkaistuna läheskään täydellinen kuten muittenkin opuksien kohdalla, niitä onkin sitten enempi.. mutta tuohon perehdyn innolla! Eri silmin tulkitut kirjoitukset pitää kaikki painaa mieleen, jospa sieltä sitten löytyisi se lopullinen vastaus kysymyksiin joita kukaan ei edes ole osannut esittää... 

 

[Jarmokivi]

Riimukivi Gs 13
http://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%A4striklands_runinskrifter_13

 Viiginki päällikön Egilillen muistomerkki  Gävlen lähelle. Kiveen hakattiin teksti, jossa kerrottiin Egilin kaatuneen "i Tafstalonti" eli Hämeen kapeikossa.