Olikos se jotenkin niin, että kun 70-luvulla tuli äänirajat kilpavehkeisiin, ja 2-tahtisten läppäventtiilit ja tehokammioiden mitoitukset paranivat, ei 4-tahtinen enää - samalla kuutiotilavuudella - ollut oikein kilpailukykyinen. Honda oli nelitahtivalmistaja, ja halusi menestyä sillä teknologialla. Ratkaisu olisi löytynyt sylinterilukua lisäämällä, mutta FIM oli säännöllä rajoittanut 500-luokan nelisylinteriseksi. Tehdään "nelisylinterinen V-kasi", oli ratkaisu. Tuohon projektiin - suunnitteluun, sorvarinpalkkoihin ja kokeiluun - saattoi palaa jeni poikineen! Kaikkia teknisiä ongelmia ei ehditty ratkaista, mutta saattoi projektin hautaamiseen vaikuttaa enemmän se, että ei se oikein osoittautunut edes kilpailukykyiseksi tehoiltaan ja ominaisuuksiltaan.
Mitähän tuosta perusrakenteesta syntyisi, kun se muutettaisiin v-kasiksi - tavallisen sorvarin männille - ja akseli niin että tasapainohyöty saavutettaisiin, ruiskut ja elektroniikka mukaan, vaikka ihan katupyörän viritysasteella?
Tuollaiset hukkaan heitetyt projektirahat eivät nekään ole yksiselitteisiä. Saattaa matkalla syntyä sellaista osaamista, joka poikii tulosta toisaalla. Jenkit polttivat tsiljoonia kuukäynteihin, mutta potkaisivat samalla tietotekniikkansa 30-vuotta kantaneelle etumatkalle, meillä demarien kuningashanke valtion kuvaputkitehtaasta kaatui omaan mahdottomuuteensa, mutta saattoi olla alkupotku tulevalle Nokian ihmeelle.
Luiskahti taas kerran filosofoimaan jv
