Niin tuo laturin rytmi perustuu DIN 41771-74 normeihin. Siis pääosin tuon normin U ja I-toimintoihin (vakiojännite ja vakiovirta).
Sitten näitä rytmitetään varauksen aikana ja pulssauksessa.
Tuossa ei ole mitään uutta, pulssauksen toi Skandinaviaan ja myös Suomen markkinoille Tudor jo 80-luvun alussa.
He käyttivät sitä trukkivaraajien loppuvarauksessa.
Koko pulssitus perstuu siihen, että varausjännitteen noustessa yli 2,4 V/Kenno, huononee varauksen hyötysuhde kaasunmuodostuksen lisääntyessä. Samalla myös lämmönkehitys kasvaa.
Kaasu ei suinkaan poistu levyistä oikopäätä, vaan jää pieninä kuplina levyjen aktiiviaineen huokosiin, pienentäen aktiiviaineen reagoivaa (varautuvaa) pinta-alaa. Aktiivinen pinta-ala on moninkymmenkertainen verrattuna levyn geometriseen pinta-alaan.
Jännitteen noustessa kaasuuntumisvaiheeseen ja varaus katkaistaan, kunnes jännite taas alenee (pulssaus), pääsevät kaasut poistumaan levyjen huokosista.
Kun taas varaus kännistyy uudelleen, tapahtuu se koko levyn aktiivisella pinta-alalla ja hyvällä hyötysuhteella.
Asiassa ei siis ole mitään uutta tai mullistavaa.
Ruotsalaiset ovat vain olleet ensimmäsiä, joka toi pulssauksen jokamiesvaraajin, kuten myös muinoin trukkivaraajiin (Tudor oli silloin ruotsalaisten firma).
Mutta Ruotsihan on ollut edelläkävijä akkuteknologiassa jo sata vuotta sitten (Jugner oli ruotsalainen).
Tuo ruotsalainen firma mainostaa myös "patentoimaansa varaus-systeemiä".
Tätä pulssausta ei pysty kukaan enää patentoimaan, koska se on jo "tunnettu keksintö".
Heillä on toki patentteja mm liittimissäja varauspuristimissa.
Mutta sitä he eivät kerro mainoksissaan.
PS: Onhan mullakin pari noita varaajia, ei se huono ole!
On mulla kyllä kaksi Muuntolaitteen 4A jokamiesvaraajaakin, joita olin sunnittelemassa joskus 70-luvulla.
Jo silloin suunnnittelimme ja valmistimme esimerkiksi IUIU-toiminnolla olevia trukkivaraajia paperitehtaille jatkuvaan kolmivuorokäytöön.
