Venäläinen sukellusvene harhautui vuonna 1981 reitiltä ja ajoi karille. Veneen kapteeni sanoi kompassin rikkoutuneen.
" Karilleajon jälkeen Ruotsin rannikolla alkoi varsinainen sukellusvenejahti. Ruotsalainen rannikkovartiosta väitti tehneensä vuosina 1982-85 joka vuosi kymmenkunta varmaa ja 15 – 40 todennäköistä havaintoa sukellusveneistä, joiden se sanoi olleen venäläisiä. Jahdista tehtiin näyttäviä mediatapahtumia. Parhaimmillaan 750 toimittajaa ja kuvaajaa seurasi Hårsfjärdenin vesillä helikoptereiden ja taisteluveneiden toimintaa. Mereen sijoitettiin miinoja ja laskettiin syvyyspommeja. Yhden sukellusveneen kerrottiin vaurioituneen.
Vuosikymmen tapahtumien jälkeen Ruotsissa saatiin uutta tietoa tapahtumista ja niiden taustoista, mm. USA:n entisen puolustusministeri Caspar Weinbergerin TV-haastattelusta. Niinpä Ruotsin hallitus antoi entiselle suurlähettiläälle ja Irakin YK-tarkastajalle Rolf Ekéukselle tehtäväksi selvittää asiaa. Hän otti avustajakseen Oslon Rauhantutkimuslaitoksessa työskentelevän Ola Tunanderin, joka julkaisi selvityksen taustaksi keräämänsä aineiston vuonna 2004 USA:ssa, Kanadassa ja Iso-Britanniassa julkaisemassaan kirjassa.
Tämä perusteellinen teos kertoo, mistä oli kysymys. Sukellusveneet, joita jahdattiin – tai ”jahdattiin” – olivat Iso-Britannian ja USA:n armeijoiden aluksia. Niiden tarkoitus oli testata Ruotsin sotilaallista reagointikykyä.
Weinberger kertoi TV-haastattelussaan, että he testasivat säännöllisesti Ruotsin rannikkopuolustusta sukellusveneillään. Osa niistä myös naamioitiin näyttämään neukkuveneiltä. Brittien laivaston sukellusveneyksikön komentaja myönsi niin ikään heidän olleen samalla asialla Ruotsin vesillä. Norjalaiset merenpohjan jälkien ja potkuriäänien analyysit olivat osoittaneet jo aikaisemmin samaa, mutta sattumalta osasta ääninauhoja äänet olivat kadonneet. "
