Kirjoittaja Aihe: Työpaikkailmoitus ?  (Luettu 11545 kertaa)

Kesäkuu 14, 2014, 16:43:39 ip
Vastaus #15

Risto Sollo

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3418
  • Mamu
Trasselinpakkaaja,postittaja,polttoleikkaaja,ratatyömies,veturinlämmittäjä/kuljettaja,ei kovin hohdokas ura mutta laski eläkkeelle viis`vitosena ;D

Kesäkuu 14, 2014, 18:59:53 ip
Vastaus #16

Martti Törmä

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1370
En ole ollut palkkatöissä koskaan,paitsi maatalousharjoittelijana pakolliset 180 päivää sekä viikon yhdellä peltikattotyömaalla.Töitä on kyllä tullut puskettua mukulasta asti,enemmän taikka vähemmän.

Kesäkuu 14, 2014, 20:09:47 ip
Vastaus #17

Risto Saastamoinen

  • Vieras
Tänään lienee jo huomen...

 Mulla , vastoin monien muiden eläimiä, omani ei ole ollut suunnitelmallista ja harkittua.
 Ei lahjakkuutta, ei edellyttyksiä, ei tavoitteita, kunnianhimoa, eikä perimää.
 Päinvastoin. Olen ollut kaikkea vastaan, eri mieltä ja tehnyt asioita tavallani.
 Ihme sinällään, etten istu pitkää kakkua, vaan olen varjeltunut muuttamasta asennettani teoiksi.
 Elämä ei ole ollut selkeää eteenpäinmenoa, vaan suunnatonta vaellusta Y-risteyksestä toiseen.
 Aina olen valintani tehnyt ja seisonut valintani takana.
 Oikein eli väärin, sinne on menty ja koen menneeni "oikeaan suuntaan".
 Ei harhailuja ammattien suhteen, koska kyvyt ovat rajalliset, ei ihmis-suhteiden suuntaan, koska harvet ne, jotka kanssani tulevat toimeen.
 Sen olen tehnyt, minkä olen osannut ja oikeaksi kokenut ja jos nyt olisi työpaikkahakemus tehtävä, sanoisin; ottakaapa vanha paskapää duuniin, niin saatte itsellenne tiettyyn hommaan osaajan, joka puree kun on purtava, ei puhu jos ahistaa, eikä kehu vaikka syytä olisi.
 Perus suomalainen juro, jolla kokenmusta monesta, muttei juuri kerrottavaa niistä...

 Näillä pärjää, vaikkakin ahistaa usein.
 Ei mahtailtavaa, eikä kehuttavaa, mutta sydän ja kädet lyö, kovaakin tarvittaessa...

 ... Hyvällä puukolla vois olla käyttöä......

Kuin olisin itse tuon kirjoittanut. Harvassa nekin, jotka minunkin kanssani toimeen tulevat, sama nainenkin ollut mukana klopista lähtien. Lapsia kaksi. Heistä olen todella kiitollinen.
En pääse loistamaan monilla ammateilla. Työttömänäkin olen ollut vain sen hetken, joka oli oltava, että voi sanoa työtön olevansa. Hommia painoin koko työikäni, joka kesti vain 32 vuotta. Juuri mitään mainittavaa en saanut aikaiseksi, velkaakin kertyi vain sen verran, minkä kykenin pois maksamaan.
Tänään kuitenkin palaillessani Ylä-Savon seudun lukuisilta rompepäiviltä, koin suunnatonta iloa. Näin kauniin kodin, kohtalaisesti hoidetun tontin, ja Kukkaromäentien Suurimman Mopotallin. Paljoa ihminen ei tarvitse tullakseen onnelliseksi.

Työllistänyt sentään olen monenlaista sakkia. Partureita, hierojia, monen sortin parantajia, kaikenlaista sairaalahenkilökuntaa, poliiseja, sadan sortin virkamiestä, kaivinkonemiehiä, puskukoneenkuljettajia, metsureita, vaikka mitä yrittäjiä, varaosamyyjiä paljonkin, maalikauppiaita, suutareita, muurareita, timpureita, nuohoojia, ompelijoita, sun vaikka ketä.


Kesäkuu 14, 2014, 22:49:31 ip
Vastaus #18

Martti Korhonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2501
Minennoo tuohon työhommaan vielä kovin kovasti päässyt. Paitsi mitä nyt mummolassa mansikkatilan töitä ihan pikkupojasta asti, ja metsätöitä suvun metsissä myös. Vuosi sitten valmistuin museoalalle, ja nyt vasta löytyi muutamaksi kuukaudeksi hommaa. Katsotaan miten poikii lisää. Tämänhetkinen asuinkaupunki on hyvin hankala tämän alan suhteen, muutto muualle on ollut suunnitelmissa.

Jos tässä nyt sen verran saa itseään kehaista, niin uskon, että minusta on monenlaiseen. Sekä teoreettinen että käytännöllinen kiinnostaa ja sujuu. Saman ikäisiä porukkaa on kuitenkin sen verran reilusti Suomen maassa tällä hetkellä, että hankala saada duunia ilman koulutusta ja työkokemusta. Ja työkokemusta minulla ei alalleni ole paljoa, niistäkin pätkistä on jo vuositolkulla aikaa. Se minua onkin vähän pelottanut, ettei pääse oikein edes alkuun kykyjensä kokeilemisessa, kehittämisessä ja näyttämisessä. No, nyt onneksi löytyi tuo museotutkijan pesti, eli pääsee katsomaan miten hommat alkaa rullata. Juhannuksen jälkeen alkaa työt ja kova on into. Kait se sitten eläkkeeseen mennessä karisee vähän kerrassaan.

Ei enää työttömän työnhakijan status oikein kiinnostaisi, vaikka tekemistä kyllä riittääkin.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 14, 2014, 22:51:10 ip kirjoittanut Martti Korhonen »
Priimaa tulee vaikka sekundaan tähtää.

Kesäkuu 14, 2014, 22:50:41 ip
Vastaus #19

lasse roholm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1979
Eero on tainnut olla koko elämän  yrittäjä ja Kari niinkuin bruukataan sanoa palkan nauttija  ::) Sanoisin pisteet yrittäjälle!

Kun 17 vuotta sitte kolmeen mieheen alettiin rakentaan tätä rahoitusyhtiötä, ja nyt on väkeä 250 niin kasvuhan on ollu kiva. Eläkkeellä mutta edelleen osakkaana. Voisko sellasta sanoa yrittäjäksi?

Yrittämistä on monenlaista, joku haluaa työllistää itsensä, ja siinä ne tavoitteet olikin. Joku hakee voimakasta kasvua ja kansainvälistymistä. Ensinmainittu tekee kaiken itse. Jälkimmäinen tapa tarkoitti meille sitä että  taloon palkattiin huippuammattilaisia toimitusjohtaja, myyntijohto, maajohtajat jo 14 maahan jne. Ei ollu kuvitelmissa että oma osaaminen riittäisi.
Se meni pieleen, että kun alussa tavoite oli kauhea kasvu ja putiikki viidessä vuodessa myyntikuntoon, niin nyt on menny 17 eikä kukaan halua osuuksiaan myydä vieläkään.
Juu anteeksi Kari kun toi meni ohi  :) Onks se pikavippifirma?

Kesäkuu 14, 2014, 23:12:14 ip
Vastaus #20

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Eero on tainnut olla koko elämän  yrittäjä ja Kari niinkuin bruukataan sanoa palkan nauttija  ::) Sanoisin pisteet yrittäjälle!

Kun 17 vuotta sitte kolmeen mieheen alettiin rakentaan tätä rahoitusyhtiötä, ja nyt on väkeä 250 niin kasvuhan on ollu kiva. Eläkkeellä mutta edelleen osakkaana. Voisko sellasta sanoa yrittäjäksi?

Yrittämistä on monenlaista, joku haluaa työllistää itsensä, ja siinä ne tavoitteet olikin. Joku hakee voimakasta kasvua ja kansainvälistymistä. Ensinmainittu tekee kaiken itse. Jälkimmäinen tapa tarkoitti meille sitä että  taloon palkattiin huippuammattilaisia toimitusjohtaja, myyntijohto, maajohtajat jo 14 maahan jne. Ei ollu kuvitelmissa että oma osaaminen riittäisi.
Se meni pieleen, että kun alussa tavoite oli kauhea kasvu ja putiikki viidessä vuodessa myyntikuntoon, niin nyt on menny 17 eikä kukaan halua osuuksiaan myydä vieläkään.
Juu anteeksi Kari kun toi meni ohi  :) Onks se pikavippifirma?

No ei todellakaan.

Joskin, ymmärrän niitten vuotuisen koron, esim 1000 %.

Jos känniläinen haluaa lainata satasen viikoksi, niin  1000% on ihan ok. Sehän tarkoittaa että kun viikoksi otat tuollaisen  niin satanen  X  trotsentti, tarkoittaa  viikon päästä  takaisinmaksua 119,2€ ja siis tämä rahoittaja on ottanut rahoitusriski, tehnyt pohjatuöt ja luottopäätöksen hintaan 19,2€.
Ottaisinko lainan. En.
Antaisinko lainan. En.

Muttaymmärrän. Kun kusinen paikka ja tarttee satasen, on valmis tilipäivänä siitä maksamaan 119.