Tankatessa autoa automaatilta tulee ruutuun pari kertaa teksti 'Korttia varmennetaan'.
Mielessäni se jostain syystä aina kääntyy muotoon 'Marttia*) korvennetaan', vaikka tiedän että se on väärin
(pitää olla 'Varttia kormennetaan').
Nyt kysyisinkin foorumin kaikkitietävältä raadilta selkeät kieliopilliset säännöt muunnoksille. Miten selitetään esim. ulkomaalaiselle muunnoksen logiikka?
Aamukahvia olen juomassa ja Kalle Looping ja ilmarosvot -mestariteosta lukemassa ja tätä aloin tuumia.
Ensin pidin selkeänä, että tokihan siinä vain vaihdetaan ensimmäiset tavut. Lihapulla -> puhalilla.
Ihminen suuntautuu olemisessaan ulospäin ja saa virikkeitä ympäristöstään. Niinpä aamukahvi ja ilmarosvo osoittivat poikkeuksen. Aamukahvi ei ole kahmuaavi vaan kaamuahvi. Ilmarosvo ei ole rosmailvo vaan rolmaisvo. Näyttää siltä, että olennainen sääntö onkin seuraava: kummankin muunnoksen kohteena olevan sanan ensimmäinen vokaali ja sitä edeltävät kirjaimet vaihdetaan keskenään siitä huolimatta kuinka sana tavuttuu. Sen lisäksi tarvitaan hiukan kielikorvaa poikkeuksien vuoksi. Esim. loittokäyrä (onko se edes mikään oikea sana? Jotain piti keksiä...) ei ole käittoloyrä vaan käittöloura. Sanassa "käitto" oleva ä ja o eivät asetu suussa mukavasti yhteen. Sama tulee jälkimmäisessä sanassa. Sana siis mukluuttuu suussa luontevasti käittölouraksi. Tämä johtuu siitä, että ä muodostetaan suun takaosassa, o taas etuosassa. Sääntöön lisätään siis vielä: Lisäksi muodostuneen sanan täytyy äännerakenteeltaan olla suomalaista kielikorvaa miellyttävä, eli esimerkiksi suun takaosassa ja etuosassa ääntyvää vokaalia ei laiteta samaan sanaan, vaan se muunnetaan. Ä <-> a, ö <-> o, y <-> u.
muok. Vihvi jäähtyy kaasastellessa
