Aihe: Laskutehtävä

[Kari Rautiainen]

Pekka, Ville, ja Matti läks yöllä hakeen pimeetä putelia helsingin ruttopuistosta, sieltähän sitä saa.
No myyjä löytyi. Oli poikansa kanssa yötöissä.
Myyjällä ei ollu enään kuin vinetto puteli, ja sanoi hinnaksi kolmekymmentä markkaa. Pojat osti. Kukin maksoi herkusta kympin.

Mutta myyjä, kuten tavallista, tuli katumapäälle että tuli liikaa otettua rahaa. Antoi pojalleen vitosen ja sanoi että vieppä vitonen noille pojille takasin. Hyvä.

Myyjän poika juoksemaan asiakkaita kiinni, ja ajatteli matkalla että ei vitonen mene tasan kolmelle pojalle. No ei vaan mene.

Sujautti taskuunsa 2 markkaa ja vei ostajille kolme, markan jokaiselle. Siten kukin maksoi vinetosta 9 mk per lurjus.

Loppulaskelma.
Pojat siis maksoi kukin vinetosta 9 markkaa, eli yhteesä 27 markkaa, ja myyjän pojjaalla taskussaan se 2 markkaa, eli yhteensä just tasan se 29 markkaa. Minkä helevettiin se yks markka meni. Kukaan nähny ?

Paljonks se tekee nykyrahassa?

Tärkeintä on muistaa että 90 ei ole kiehumispiste. Se on suorakulma.

[Jaakko Latvanen]

Jos noinkin monessa transaktiossa kolmestakympistä ei katoa kuin vaivainen markka, ei siinä varmuudella ole ainakaan mikään virallinen pankki välittäjänä toiminut.
jv

[Kari Rautiainen]

Jos noinkin monessa transaktiossa kolmestakympistä ei katoa kuin vaivainen markka, ei siinä varmuudella ole ainakaan mikään virallinen pankki välittäjänä toiminut.
jv

Juu ei. Stadilainen trokari. Ne on reiluja. Verrattuna pankkiin.

[Antti Jokinen]

Toisaalta taas saattoi poika hävitäkin tässä kaupassa, sillä Vinetto on kohta haluttu keräilykohde:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288335084782.html

[Kari Rautiainen]

Toisaalta taas saattoi poika hävitäkin tässä kaupassa, sillä Vinetto on kohta haluttu keräilykohde:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288335084782.html

Se oli pikkuvinetto.

[Seppo Jääskeläinen]

V. Huovinen on kirjoittanut tarinan matikan maikasta. Hän ymmärsi matikkaa.

[Antti Jokinen]

Siis Huovinen vai maikka?

[Kari Rautiainen]

Rauzi pisti hankalan...

 Siis 30-3=27+2=29, mutta 30-5=25 ja 25:3= 8.33+1=9.33 ja 9.33x3=28+2=30 

 Jee. Asia pitää ajatella alhaalta ylöspäin, eikä toisinpäin.

 Matikkaa ois hieno ymmärtää...

Just. Muista se suorakulma.

[Seppo Jääskeläinen]

Jutusta saa käsityksen että molemmat.

[tuomo jylha]

 Tässä olis vähän simppelimpiä matematiikan laskuja:

- Mertsin isän auton moottoriin mahtuu 4,5 litraa öljyä. Montako koukkua äidin hameen alle tulee asentaa,
jos kaupassa on vain puolen litran Mobil Rally Formula-öljykannuja? .



-Tamaran äiti Hulda lähti hakemaan kaupasta litran jäätelöä. Kuinka nopeasti Huldan
on tultava kotiin kun pakkauksessa olevan ohjeen mukaan jäätelö säilyy jääkaapissa (5o C) noin 2 tuntia?
Huldan hameen alla on 37o C ja matkaa kaupasta on 3 km.


- Feijan isä Kyösti varastaa kolme kultakelloa päivässä. Hän tienaa kustakin kellosta 60 €. Montako 3 €:n
kahvipakettia Feijan äiti joutuu hameeseensa kätkemään saadakseen
saman tulon perhelleen, kun isä Kyösti on vankilassa? .

[ahti salonen]

Kaikkihan tietää että 1millimetri on pieni pituusmitta kun sen paksuisia aineita latoo vaikka 50 kpl päälekkäin niin syntyy 5cm korkea kasa ei sen kummempaa. Mutta entä jos tehdäänkin niin että tuota yhden millin ainetta aletaan taittaa kaksinkerroin ja saatua paksuutta uudelleen ,eli joka kerta paksuus tuplaantuu. jos aloitan tuon taivuttelun keskeltä hämeenlinnan toria niin miten kaukana teoriassa olen ,a20 ,b30 ,c48.n kerran jälkeen.

[Erkki Korhonen]

Murrelasku

Pyörän ylite riippuu köös, jonka toesessa piässä roekkuu apina ja toeseen piähän on ripustettu paeno. Apina ja paeno ovat tasapaenossa. Apina ja apinan äeti ovat yhteesä 4 vuotta ja köös paenaa 400 rammoo/metri. Apinan paeno savoessa rammoessa on 16 kertoo apinan ikä vuosissa. Apinan äeti on kaks kertoo niin vanaha kun apina oelj sillon kun äeti oelj puoleks niiv vanaha, kuin apina tulloo olemaan sillon, kun se on kolome kertoo niiv vanaha, kun äeti oelj sillon kun äeti oelj kolome kertoo niiv vanaha kun apina oelj. Paeno ja apina paenavat yhteesä pueltoista kertoo niin paljon kun köös. Kitkoo ee oteta huomioon ja oletettaan, että apina ja sen äeti voevat suavuttoo korkeen iän. Kuinka vanahoja ovat apina ja apinan äeti, sekä kuinka pitkä on köös?

Sanasto

Köös= Köysi

[Kari Tirkkonen]

Kaikkihan tietää että 1millimetri on pieni pituusmitta kun sen paksuisia aineita latoo vaikka 50 kpl päälekkäin niin syntyy 5cm korkea kasa ei sen kummempaa. Mutta entä jos tehdäänkin niin että tuota yhden millin ainetta aletaan taittaa kaksinkerroin ja saatua paksuutta uudelleen ,eli joka kerta paksuus tuplaantuu. jos aloitan tuon taivuttelun keskeltä hämeenlinnan toria niin miten kaukana teoriassa olen ,a20 ,b30 ,c48.n kerran jälkeen.

kilsa, tuhat kilsaa ja kuussa jos se on varmasti hämeenlinnan torin keskeltä

[Kari Rautiainen]

kilsa, tuhat kilsaa ja kuussa jos se on varmasti hämeenlinnan torin keskeltä

 Höpö höpö. 

 Aineen taittelu vaikeutuu merkittävästi heti ekan metrin kieppeillä. 

 Vaan Jokinen aloittajana ja kirkonmiehenä saattas muistaa jonkun raamatunkertomuksen, jossa jyviä luvattiin tuplamäärä jokaiselle shakkiruudun neliölle, eli 2⁶⁴. Aika hivakka siitä tais syntyä... ?

 ...Toi rauzin 90^o ei meitsin aivoilla selkeytynyt.
 Lisätietoa kaipaa hän. ?

Se on suorakulma. Ihan selkeesti. Mutta kahvi ei sillä kiehu. Vaatii sata.

[Antti Jokinen]

Ei se nyt ihan raamatullinen juttu ollut.
Shakkipelin keksijän kerrotaan vaatimattomasti pyytäneen palkkioksi muutamaa riisinjyvää peliruutua kohti, eli ensimmäiselle ruudulle 1, sitten 2, 4, 8, 16, 32 jne. Loppusumman voi laskea kaavasta:

Shakkilaudalla on 64 ruutua. Näin ollen tämä jyvien lukumäärä voidaan laskea geometrisen sarjan summana:

    T_{64} = 1 + 2 + 4 + 8 + \cdots + 2^{63} = \sum_{i=0}^{63} 2^i = 2^{64} - 1 \,

Tämän sarjan summa eli jyvien kokonais­luku­määrä on 18 446 744 073 709 551 615.  (siis 1 jyvä vähemmän kuin Nikkasen laskelmassa)

Rauzi "perseenpäristin" Rautiaisen juttu perustuu taas tahalliseen yksikön väärinymmärtämiseen: 90^o on suorakulman kulma-aste, kiehumispiste on taasen materiaalista riippuvainen. Kiehumispiste on lämpötila, jossa liuoksen höyrynpaine on yhtä suuri kuin nestettä ympäröivän ympäristön paine, eli samantapainen tasapainotila on kuitenkin kysymyksessä kuin suorakulmassakin. Tässä se huumori!