Aihe: Akkumodifikaatio

[Markku Juusela]

Moro
Laitan tämän tälle alueelle siksi kun pykäelmä tulisi vanhaan pyörään.
Kun en itse näistä sähkö ja akkujutuista tiedä niin kysympä tietäviltä.
Rikkoutuneesta porakoneesta jäi nelikennoinen litium akku joutilaaksi ja ajattelin että voisinko käyttää kennoja uudelleen johdottamalla korvaamaan 6 V:n tavallisen akun.
Pyörässä on Lucasin laturi ja ihan perinteinen mekaaninen rele.Sen verran haeskelin googlettamalla tietoa hommasta että latausjännitteen pitäisi pysyä aika tarkkaan tietyissä rajoissa ym.Jutuista en saanut selville että toimiiko näissä vanhoissa vehkeissä kun modifikaatiot oli tehty uudempiin pyöriin.Kaikkia mm. räjähdysvaarasta lähtien varoiteltiin,en haluaisi rakentaa pommia vaan moottoripyörän ja ko. akuilla korvata lyijyakun.
Akkupaketin yhteydessä on jokin elektrniikkahässäkkä,en tiedä mikä on mutta tuskin se ihan tarpeeton on,kuinka sitä tulisi sitten tässä uudessa systeemissä käyttää ?
Mitä muutoksia arvon raati ehdottaisi systeemiin ja onko oikeasti edes mahdollista ko. tapauksessa?

Voin laittaa akusta kuvan jos tarpeen ja homma lähtee edistymään.

[Janne Mäkynen]

Ihan ensimmäisenä tulee mieleen, että tarvitset muuntajan millä saada 4 kennoisten litium akkujen 14.4V sopimaan 6V järjestelmään. Litium akkujen lataus ei ole äkkiseltään kovin yksinkertaista. Tapauksessa, jossa sinulla on 4 kennoa ja kaikkien kennojen jännite olisi pysyttävä samassa, laturin täytyy olla tasaava ns. älylaturi, että laturi osaa ladata kaikkia kennoja samaan tahtiin. Kuulostaa melko haastavalta projektilta. Varmasti mahdollinen. Litium akkujen kennokohtainen jännite ei saisi pudota alle 3V, tämä aiheuttaa useimmiten kennon kuoleentumisen. Toisaalta ylin kenno kohtainen jännite ei saisi mennä yli 4,2V, tämä taas aiheuttaa kennojen sisuksen kaasuuntumisen ja voi tosiaan jopa räjähtää kaasun reagoidessa ilmankosteuden kanssa (epätodennäköistä), useimmiten tuloksena on pullistunut akku. Tosiaan perus laturi ei osaa lopettaa latausta tuohon 4,2V.
Jos saat homman toimimaan, niin litium akut on huomattavasti huoltovapaampia kuin normi lyijyakut. Kuoleentuminen ilman kuormaa voi kestää vuosia, että keskellä talvea latailu saa jäädä pois.

[Markku Juusela]

Moro
Ajattelin että käyttäisin vain kahta kennoa jolloin jännite olisi passelimpi 6 V:n systeemiin,
tai sitten 2 + 2 kennoa rinnan.En tiedä onko tällainen ollenkaan mahdollista käytännössä.
Luulisi että jotain fiksuja säätimiä löytyisi oman säätimen ja kennojen välille mutta kun ei
ole hajuakaan mitä etsisin.
Nämä ovat ihan omia suunnitelmia ja se on sitten asia erikseen ovatko edes toteutettavissa.
 

[Janne Mäkynen]

Uskaltaisin väittää että ei tule kennojen erotus onnistumaan. Varmasti pääsisi helpommalla jos laittaisi RC autoiluun tarkoitetun 2 kennoisen litium akun. Kiinasta saa kyseisiä akkuja varsin edullisesti. Esimerkkinä tuommoinen, jos noita kytkee pari rinnan, niin siinä on jo 10,6Ah.
http://www.hobbyking.com/hobbyking/store/__17273__Turnigy_nano_tech_5300mah_2S2P_30_60C_Hardcase_Lipo_Pack_ROAR_APPROVED_.html

[Antti Mäki-Paavola]

Tuollainen LiPo akkukin on kuulemma aika kranttu latauksestaan. Itse tein viimekesänä kahdesta RC-auton NiMh akusta enskasekasikiööni akun. Siinä kun oli RD125LC Yamahan kone sähköjärjestelmineen. Ongelmana oli, että ilman akkua regulaattori sekosi, kierrokset kun nousi niin lataus tippui ja valot himmeni. Krossin runkoon kun oli rakennettu niin ei siellä normaalille mopoakullekaan tilaa missään ollut. 2kpl hieman jo elämänsä ehtoopuolella olevaa 7.2V NiMh akkua sarjaan ilmanputsarikoteloon runkoputkesta roikkumaan ja toimi, regu sai purettua lataustaan kunnolla johonkin ja valot pysyi kirkkaana, hetken aikaa ajon jälkeen YPVS:kin jaksoi surrata. Kuulemma se akkuhässäkkä on yhä nykyisellä omistajallakin käytössä.
Varmaan olisi ollut ihan loistava jos olisi ollut ehjät akut mutta ajoi noinkin asiansa.

[Jouko Kuisma]

Kuten Janne sanoi, Litiumakut vaativat aina kennokohtaisen jännitevalvonnan.
Siis sekä yli-että alijännitteen eston.
Litiumakuissa on aina tällaiset "akkumonitorit" elil BMU:t.
Noissa kiinalaisissakin on, mutta ei kovin kaksiset; kennon sisällä on pieni printti, jossa on zener-vastus-sarjakytkentä.
Ei siis kovin turvallinen ratkaisu!
Lentokoneakkujakin on syttynyt palamaan ja niissä on varmasti täydelliset akkuvalvonnat!
Mikäli tuollaisen BMU:n periaate kiinnostaa, niin seuraavan patentin selostuksesta selviää:
http://patent.prh.fi/patdocs/certificate.jsp?app=20096254

Siten toinen kysymys; mitä etua saat litiiumakusta?
Keveys on sen merkittävin etu: onko se tavallisessa moottoripyörässä kriittisin massa?
Pakkasessa litiumakut menettävät tehonsa, jokainen voi kokeilla kännnykkänsä kanssa.

[Markku Juusela]

Moro
Selventävää asiaa on tullut jo aika mukavasti.Eihän mulla mitään pakottavaa tarvetta ole tehdä tällaista muutosta ei ainakaan painonsäästön takia,kuskista se painonsäästö olisi helpointa tiputtaa jos painoa ajatteleee.Yleisellä tasolla asia kiinnostaa vaikken BMU:ista sun muista mitään ymmärräkkään,tosin en olisi edes kysynyt asiasta jos asia olisi minulle selvää pässinlihaa.
Entäs sitten toi sähkö jota tuolta Lucasista tulee,onko se periaatteessa sopivaa sen säätimen jälkeen vai pitäisikö siinä välissä olla jotain "suodatusta"?

[Jouko Kuisma]

Niinhän se on, ettei mikään asia ole selvä, ennekuin kyselee ja selvittää.
Eikä senkään jälkeen, koska tekniikka kehittyy koko ajan.

Mitä tulee lataukseen, ensinkin akku tarvitsee tasavirtaa latautuakseen.
Toiseksi laturin jännite tulee olla korkeampi, kun akun lepojännite.
Kolmanneksi akkua ei saa ladata määriteltyä jännitettä korkeammalla jännitteellä, ettei akku kiehuta vesiä ulos (myös polttimot kärähtävät ennenaikaisesti).
Lyijyakulle sopiva latausjännite on 2,35V / kennno => 7,1 V. Tämäkin arvo vaihtelee hieman riippuen akkutyypistä (AGM ja GEL akut ovat ns VRLA-akkuja, joisa latausjännite tulee olla n 2,37-2,4 V/ Kenno). Lipeäakut (NiHM, NiCd tai NiFe) vaativat vielä korkeamman latausjännitteen.

Siten vielä tuo latausvirran suodatus.
Tasavirtageneraattorit tuottavat tasavirtaa ja tasasuuntaus tapahtuu hiiliharjoilla. Taajuus on suhteellisen suuri (satojen Hz:n luokkaa), joten senkään vuoksi ei tarvita mitään suodatusta. Toinen lukunsa on radiohäiriöt, joita mekaaninen latausrele tuottaa (releet ova t ns Tirrill-periaatteisia, eli katkovat magnetointivirtaa n 100-500 Hz:n taajudella).
Jos ajatellaan yksinomaan lyijyakun latausta vikkapa 50Hz:n laturilla, ei siinäkään tarvita mitään suodatusta.
Siis pelkkä tasasuuntaussilta riittää. 
Akukssa tapahtuu aina veden hajomaista vedyksi ja hapeksi sekä OH-ryhmiksi. Ne ovat sähköisesti varautuneita ioneja ja muodostavat levyn pintaan kapasitiivisen kerroksen (Helmoltz-kerros). Tämä kapasitanssi toimii suodatuksena, koska itse Faradinen prosessi (varaus) on hitaampi eikä seuraa noita 50Hz:n varaussyklejä.
Näin olen antanut itselleni uskotella. 

[Juhani Halmeenmäki]

Montakos kymmentä wattia se ryssän dunamo tuottaakaan, tai siis uutena ja maksimikierroksilla saattaisi optimistisesti ajateltuna tuottaa? Olikos se 65 W, ja jos pitää jotain valoa päällä, niin käytännössä ei tarvitse pelätä, että lataisi akkua. Ainoa, mihin sitä akkua oikeastaan tarvitaan on starttikipinä

[erkki kuparinen]

     Mites nää 6 v. hyytelöakut 4 ah.  käykö ne ajoneuvo käytöön  Biltemassa  nyt Prismassa  eivä ole luetteloissa ajoneuvo akkujen kanssa suht halpoja.       
        Ei ole starttia  vaan oikea jalka suoraksi  MZ   vm   62

[Juhani Halmeenmäki]

Ei ne oikein sovi jos pyörässä on sähköstartti ja oikea laturi. Mutta kiksi ja vaivainen dynamo vastaa ladattavaa puutarhatrimeriä tai kauko-ohjattavaa lelua sähkön kannalta

Ja tämä siis tosiaan tuo huomioden, ettää eivät ole tarkoitukseltaan ajoneuvojen käynnistysakkuja.

[Jouko Kuisma]

Mielestäni itse akkuhapon olomuoto (hyytelö) ei vaikuta siihen, sopiiko akku starttikäyttöön.
Akun levyjen paksuus ja määrä (=> levyjen pinta-ala) ja eristelevyn ohuus  vaikuttavat starttikykyyn (=> pieni sisäinen vastus).

Jos taas tehdään esim "hupilaitteiden" akku, päämääränä on saada pienellä virralla pitkäaikainen purkaus.
Tällöin tehdään paksuhkot levyt eikä erottimen paksuudella ole oleellista mekritystä.
Tärkeää on, että happo pääsee vaihtumaan levyn pinnassa. Levyn ja hapon kosketuspinnassahan akun reaktio tapahtuu ja happo muuttuu vedeksi. Tämä vesi pitä saada korvatuksi hapolla, että akkujännite pysyy vakaana.

Starttiakku ei taas sovellu tuollaiseen hupikäyttön, koska ohuiden erottimein läpi kasvaa helposti lyijypiikki, joka oikosulkee kennon.
Startikäytössä tärinä ja starttivirta katkaisevat tuollaiset kasvavt piikit, joten seillä se ei ole vaarana.

Joten kannattaa ostaa akku sen mukaan, mihin käyttöön se on suunniteltu.

[Markku Juusela]

Moro
 Tällainen on se akkupaketti,13,6 V eli puolikas olisi sopiva 6 V:n systeemiin.
 Mutta onko edes mahdollista antaa ton elekroniikan olla paikallaan vai onko tarkoitettu
 käytettäväksi vain neljän sarjaankytketyn kanssa.
 Tosta kai sais kahdella kennolla tai neljällä kennolla 6 V,3 Ah tai 6 Ah.
 Kannattaako edes kokeilla?
 LiIon 13,6 V 3 Ah lukee paketin kyljessä.

[Jouko Kuisma]

Tuo kuvasi on "hieman" pieni, mutta ilmeisesti tuo näkyvä elektroniikka on Battery Monitoring Unit. Siis akun valvontaelektroniikka.
Tuosta en pysty näkemän meneekö jokaiselle kennolle oma johtimensa, siis onko jokainen kenno yksilöllisesti valvottu.
Jos siis jaat tuon puoliksi (12V -> 6V) et enää saa tuota BMU:ta toimimaan kunnolla.
Siis varaus tapahtuu kahden kennon summajännitteellä ja sen valvonnalla.
Silloin kennojen varauksen/purkauksen aikainen jännitehajonta saattaa aikaansaada toiselle kenolle yli/alijännitteen, joka voi olla vaarallinen!
Jos vielä aiot kytkeä kaksi kennopakettia rinnakkkain, lisääntyy em riski entisestään.

[Markku Juusela]

Moro
Ei mene muita johtimia ja liuskoja kuin nuo mitkä kuvassakin näkyy,lisäksi vasemmalla ruuvinkannan vieressä pehmusteen alla on kahden johdon päässä joku nappula,ilmeisesti valvoo lämpötilaa.

Mitä raati on mieltä,onko järkeä kokeilla kahdella kennolla ilman elektroniikkaa korvaamaan lyijyakkua mikä ei tosiaankaan olisi edes kallis hankinta?