Aihe: Ei ne hv:t aina ratkase

[Markku Juusela]

Moro
Tällainen tuli eteen surffaillessa:      Millars Tractor Spares
Varmaan reilu 100 v eroa tekniikoilla mutta kyllä lähtee.

[Markku Hakola]

Nii, eihän se hevosvoimamäärä paljoo ratkase.
Täytyy ottaa myos muita tekijöita huomioo, kuten massa, pito jne.

On se vaan niin, että usein vanha tekniikka on ja pelaa.

Ois ollu kiva kattoo, kauanko toi nykytraktoei ois kestäny vanhan vetämänä, pyöriään suditellen.

[Matti Kivistö]

Höyrykoneen vääntö on aivan toista luokkaa kuin nykymäntämoottorien.
Olikohan se vielä niin että vääntö on parhaimmillaan nikeltymisen kynnyksellä ?
Joku höyryasioista enemmän tietävä osaa varmasti sanoa.

[Reijo Huhtakangas]

Höyrykone, aivan kuten tasavirta-sähkömoottorikin ( ns, päävirtakone, mm, auton starttimoottori )
antaa suurimman vääntömomentin silloin kun kierrosluku on 0

Siitä ja höyrytraktorin massasta johtuen se diesel-turboihme lähti höyrykoneen perään kuin vesikelkka 

[markkukovasin]

Joo...

Ei se teho/painosuhde aina ratkaise-otetaan vaikkapa
atomijäänmurskaaja Taimyr...Painoon nähden ihan mopo,
mutta kyllä jää paukkuu silläkin ajellessa...80-luvun
huipputekniikkaa!

##pituus 148–159 m, vesiviivapituus noin 136 m
##leveys 30 m, vesiviivalla 28 m
##syväys 11 m
##korkeus kölistä mastonhuippuun 55 m
##uppouma 23 000–25 000 tonnia
##suurin nopeus 18–22 solmua (33–41 km/h)
##miehistöä 138:sta yli kahdensadan
##matkustajia noin 100
##reaktorit 2 x OK-900A, kokonaisteho 342 megawattia
##kuljetuskoneisto 3 potkuria, kokonaisteho 55 MW
##suurin jään paksuus 2–2,8 m
##toiminta-aika 7,5 kuukautta merellä, polttoaineen ottaminen 4 vuoden välein


t. Markku

[Markku Juusela]

Moro
Jos oikein laskin kaiman tiedoista niin toi murtajahan on ihan tykki,3 hv/kg jos lasketaan akselitehon ja uppouman mukaan.

[markkukovasin]

Moi!

Kyllä maar laskelmat pikkusen pielessä-se laitoshan painaa
ihan saatanasti-ja tehoa vaan sen 55000 heppaa-eikun korjaan-n. 74000hepoa..

337 kg/ 1hv,jos laskee arkkimeedeen mukaan-mutta olihan se
paljon painavampi paatti...yksi lohkokin aina reilut sata tonnia...
Ja lohkojahan piisasi..

Tosin-kyllä siinä rytinä kävi,kun kahvasta väänsi...silloin kauan sitten...
Ja miten rytisikään,kun neuvostoliittolainen laittoi ne atomimiilut
paikalleen-niitä ei meille finskipojille edes näytetty.

t. Markku

[Tatu Keränen]

60-luvun mopedeissa on kuljettajan kanssa suunilleen sama teho/painosuhde kuin höyryveturissa, ~1hv/100kg.

[Markku Juusela]

Moro
No ei se pilkun paikka paljoa heittänyt tollai päissään laskien.

[Lauri Puirola]

Tuttavani oli yli 35 vuotta röntgentarkastajana telakalla, kuulin aika hurjia juttuja ryssien
atomimurtajista.


L&K.

[markkukovasin]

Moi!

Taitaa mennä kaikki suomalaisten piikkiin...Suomi-poikahan
ne kokoon hitsasi.

Oli niitä tarinoita silloinkin-kiirettä kun piti,niin rautakankikin laitettiin
hitsausseeviin täytteeksi,ettei niin paljon tarvinnut "puikottaa".

Jaa että niin iso sauma-no keulassa alhaalla levyt olivat muistaakseni luokkaa
70mm paksuja..

Mutta pinnalla ovat silti pysyneet-ja jäätäkin rikkoneet.Ja säteilemään alkoivat
vasta sen jälkeen,kun leningradissa laittoivat ne atomipadat paikalleen.

t. Markku

[Lauri Puirola]

Minulle kyllä jäi sellainen kuva että kyllä veli venäläinen teki nämä 100 mm paksut seinät joitten saumoista
paistoi säteet läpi. Tarkennan asiaa kun käyn Itä-Suomessa.


L&K.

[markkukovasin]

Hmmm...

No en tiedä,oliko Wärtsilässä venäläisiä hitsareita 80-luvulla?

Pintaa myöten paatti sitten Leningradiin lähti-siihen
oli värkätty jokin väliaikainen kattilahomma höyryä tuuppaamaan.
Ei siis varmaan saumat enää auki olleet.Näin ainakin Taimyrissa.

Höyryllä sitten jenkattiin generaattoreita ja sähkömoottoreilla pyöri
prupellit...

t. Markku

[markkukovasin]

***

Mutta atomivoimalassa Loviisassa ne reaktorikupujen saumat
hitsasi venäläinen porukka-parhaat hitsarit siinä projektissa
olivat naisia...

t. Markku

[Lauri Puirola]

Tarkennan asiaa kun käyn keväällä mailla. Ymmärsin että osa oli hitsattu Venäjällä ja tarkastettiin täällä.



L&K.