Kyllä taitaa maailmankirjat olla sekaisin täällä Siperian perämettillä kun pikitiet pölisee,ei lumenmärkää ja lähemmäs +10 lämmintä sekä aurinko porottaa+kusiaiset heränneet touhuihinsa.
Eikun talliin ja työnsin Museo 500 SR Yammun ulos,pikatarkistukset ja kypärän haku hyllystä.
Muutaman herkistelypolkaisun jälkeen ryyppy päälle ,reippaita polkaisuja takapotkuja varoen ja muutaman lupailun jälkeen ryyppyä vähempi kunnes vehje jyrähti tulille.
Potta päähän ja baanalle!
Oikein tuntui pitkästä aikaa...öööh.. raikkaalta.. tuo pieni lenkki ja hiekanpölyäkin hampaissa mutta kuivaa oli ja mukavaa sekä pelasi niinkuin viisas Japanilainen insinööri oli suunnitellutkin, ikää kumminkin tuolla ykspyttyisellä+ilmajäähdytteisellä muinaisjäänteellä= Brittiklooni MR perinnekoneella kumminkin jo yli 30vuotta.
Ka kun en ole näitä multiventtiilisiä ja sylinterisiä +vesijäähdytteisiä muovikotiloita ikinä haaveillut omistaa ...mutta mikäs siinä,kait joku niistäkin tykkää ja taitaa monikin pitää näitä peruspyöriä liian rouheina miesten laitteina tärinöineen+käynnistyssessioineen(nappikäynnisteiset naisille) Isoisän tyyliin,museomoottoripyöristä kun kerta puhe...
Ovatpa kuulemma taasen alkaneet tuoda 400 kuutioista versiota uutta äs ärrää maahan ties kuinka pitkän tauon jälkeen. On lähes sama ulkonäkö-tekniikka näköjään yhä toki pakollista ruiskua+katalysaattoria ovat lisänneet ja monia pikkujuttuja päivitetty,mutta luulevat kait maahantuojat että joku oikein ostaakin moisen nyky Suomessa

Enpä tiedä kohderyhmää ja mihinkähän tarkoitukseen,eihän näillä pääse kahtasataa,kuutioita aivan liian vähän Elvistelyyn,kunnon matkailupyöräksi?,mukavuus..niin...ei ihan nykyaikaa ja enempi kait nostalgian kaipuuseen ns retrobuumiin??