Aihe: Kuutiotuumia

[Erkki Korhonen]

Yllätti tarve tietää noitten moottoreiden tyyppi ja ne kuutiotuumat. Vai miten noita nimitellään?

[Jouko Kuisma]

Mua kiinnostaa miten voi helposti muuttaa kuutiotuumat eurooppalaisiksi tilavuuksiksi?
Esimerkiksi 488 CID?   

[Stefan Holmström]

16,873064 kertaa … 488 … 7996,887232 ksm. Tai melkein 8 litraa.

[Lauri Puirola]

Nykyajan koululaiset ei ossoo laskee kun hätäsesti paistinpottuja kymmeneen!
Vitsi,vitsi.


L&K.

[Kari Tirkkonen]

mulla oli mini 1000 70 luvulla ja silloin sanoittiin että se on 60 cid

[Tatu Virtanen]

Ylempu näyttäis äkkiseltään Buickin v6:lta. Olisko ollut 231cid? Sillä googlaten.
Alempi taasen on Chevyn pikkulohko, kuutioita mitä vaan 305-400 cid  väliltä. Paras arvaus 350 crate, n.150-200 heppaa.

[Simo Puikko]

Nuista kuvista varmasti jenkkiautoharrastajat nuo heti tuntee. Olisko alempi Chevyn "pikkulohko". Kuutiotuumia ei kuvasta taida saada selville. Isoimmat (vakio)pikkulohkot on tilavuudeltaan isompia kuin pienimmät isolohkokoneet.
Stefan jo tuossa yhden kaavan antoikin. Minulla on jäänyt päähän, että kuutiotuumat jaetaan 61:lla, niin saadaan suoraan litroja. Mitään helppoa päässälaskukaavaa ei tule mieleen, mutta tuo kuuden kertotaulu auttaa.
Joitain monesti eteen tulevia on jäänyt pönttöön "ulkomuistiin".
esim. Truimph "Twenty One" on 21cid =350cc
         HD 88 =n. 1400cc
         Olds/Buick/Rover alumiini V8 on 215 cid=n. 3,5 litraa
         Flathead Fordit taisi olla 221 cid (3,62 l. 85hv) ja 239 cid (3,92 l. 95hv)
         Taisi kaikilla amerikkalaisilla valmistajilla olla juuri alle 5 litran koneet. (Liittyikö tämä jotenkin Nascarin sääntöihin?)
           Eli 302 (Ford), 304(AMC) ja vielä GM:n 305:kin jäi juuri alle viiden litran. Tuo on helppo muistaa.
         Yleinen Letukan pikkulohko on 350cid= n.5,7 litraa.
         360 cid = n.6 litraa (kuuden kertotaulu)
         "muskelikoneet" 426/427/428 on "seitsemänlitraisia"
          454 cid =n. 7,4 l.
          500 cid =n. 8 l.
Monilla on nykyään taskulaskin käytössä, ja jos muistaa ulkoa kuinka monta milliä on tuuma, niin nuo "suhdeluvut", (vaikka tuo
61 tai tuo Stefanin kaavassa oleva 16,87 saa kyllä selville aika äkkiä, jos ÄO on isompi kuin kengännumero.

JK. Tatu kerkesi näköjään sillä aikaa, kun kirjoittelin, sanomaan jo osittain samat asiat.

[Kari Sillanpää]

Ja katulailliset mopot on about 3,05 CID

Kuutiotuumahan on kuutio jonka jokainen sivu on tuuman eli 2,54cm. Tilavuus lasketaan (2,54 x 2,54 x 2,54) cm3 = noin 16,4 cm3.

Pirun hankalia nuo impperialistien systeemit, on kuutiojalkaa, naulajalkaa, mailia ja eekkeriä, paino- ja tilavuus-unsseista puhumattakaan (ovat eri asia). Eivät kaikki paikalliset insinööritkään niitä osaa sujuvasti räknätä. Mistä hemmetistä sekin muka tulee että maili on 5280 jalkaa? No siitä tietysti että sehän on 1760 jaardia (mukava tasaluku) ja jaardi on kolme jalkaa. Selvää ku pläkki

[Stefan Holmström]

Eiks ny kukaan vielä oo huomauttanut että mun luku meni väärin tän tyhmän läppiksen laskimella 

Muistaakseni veekasissa oli vuonna kahdeksankymmentä ja jotain se yksinkertainen vinkki, että jakaa ne kuutiotuumat kuudella niin pääsee aika lähelle, kunhan pyöristää alaspäin. Ja siirtää sen pilkun. Eli 488 jaettuna kuudella on 8,1333… eli 8 litraa.

[Simo Puikko]

Ei nyt ole sitä laskinta likellä, mutta ajattelin, että olet käyttänyt tuumana jotain muuta, kuin tuota 25.4mm. Sellainen muistikuva kyllä on, että ainakin seuraava desimaali on nolla. 

Mistä hemmetistä sekin muka tulee että maili on 5280 jalkaa? No siitä tietysti että sehän on 1760 jaardia (mukava tasaluku) ja jaardi on kolme jalkaa. Selvää ku pläkki

Osaako joku muuten ulkomuistista sanoa, miten brittien rahat jakaantui ennen. Montako pennyä meni shillinkiin, ja montako shillinkiä puntaan.? (Tuo nyt on helppo jostain tarkistaakin, muttei jaksa) Tuliko sielläkin tuo rahauudistus joskus 60-luvun alussa.?

[Risto Sollo]

Jotenkin on jäänyt mielikuva että rahat oli 12-jakoisia,poislukien poikkeamat??
Muoks:valehtelin,sehän on helpompaa kuin englantilainen kierrejärjestelmä:
http://resources.woodlands-junior.kent.sch.uk/customs/questions/moneyold.htm

[Lauri Puirola]

Pitkäkö matka on vanha venäläinen virsta? Kysyttiin tietokilpailussa, vähän toista kilometriä.
Oikein.


L&K.

[teuvo venäläinen]

Ei nyt ole sitä laskinta likellä, mutta ajattelin, että olet käyttänyt tuumana jotain muuta, kuin tuota 25.4mm. Sellainen muistikuva kyllä on, että ainakin seuraava desimaali on nolla. 

Mistä hemmetistä sekin muka tulee että maili on 5280 jalkaa? No siitä tietysti että sehän on 1760 jaardia (mukava tasaluku) ja jaardi on kolme jalkaa. Selvää ku pläkki

Osaako joku muuten ulkomuistista sanoa, miten brittien rahat jakaantui ennen. Montako pennyä meni shillinkiin, ja montako shillinkiä puntaan.? (Tuo nyt on helppo jostain tarkistaakin, muttei jaksa) Tuliko sielläkin tuo rahauudistus joskus 60-luvun alussa.?

1punta oli arvoltaan alunperin 1pauna hopeaa.
Punta oli 20 shillinkiä ja 1 shillinki oli 12 pennyä.
Guinea oli 1punta ja 1 shillinki,eli 21 shillinkiä.(Wikipedia Suomi)
Ja tuuma on tasan 25,4000000000mm
Ja jos elin on yli 12",se ei ole elin vaan jalka. 

[Mika T Kyllönen]

Kuutiotuumia.......niitä ei mikään voita, paitsi jos on enemmän kuutiotuumia  ..... no, ei mulla ole ollut kuin 350 cid suurin, niitä ollut pari, yksi 327 cid, nyt on 300 cid, useampi 283 cid, ja 250 cid, 235 cid, 318 cid, 225 cid yksi kutakin....tehot välillä 140 hp - 315 hp...
Ja tuo luokittelu pikkulohko-isolohko ei sitten päde kaikilla merkeillä   
 

[Tatu Virtanen]

Maili merellä on pitempi, kuin maalla ja isoman haulikkon kaliperiluku on pienempi, kuin pienemmän, jossa se on isompi. 

 Ota näistä selvää.

Tuo kaliiberihan on helppo. Se numero kertoo, kuinka monta reiän kokoista lyijypalloa voi tehdä naulasta(?) lyijyä.