Aihe: Ei helekutti!

[Pentti Eskelinen]

Ei istu mulle tuo sievistelevä neitimäenen kirjotustyyli.

Palloon takasi entiseen, jos se jotakii kaeveloo nii kaevelkoot, mitä se mulle kuuluu. 

[Erkki Korhonen]

Lakko oli paljon lyhyempi kun sillon viimeksi, oliko toista vuorokautta. Nyt vain tunteja. Minkähän mittanen on seuraava?

[Pentti Eskelinen]

Lakko oli paljon lyhyempi kun sillon viimeksi, oliko toista vuorokautta. Nyt vain tunteja. Minkähän mittanen on seuraava?

Ei tuo ollu mikkää lakko kun silikka erreys. Ei toestu, luppoon!

[Pentti Eskelinen]

 Annat vuan meijän keenosavolaesten yrittee jäläjitellä sitä haaskoo kieltä, kato meeltähän tämä käöpi.
 

Tuo on ylä-savolaesta murretta tuo, sitä minen ossoo.

[Vesa Salmu]

Kyllä vaan on nii, että tuohon kirijotustyylihin liittyy meleko palijo sitä ihtekunki persoonaa ja ijentiteettiä, jotenka pysy vaan Pentti lujana.

Me ollahan sun puolellas.

Täsä mun tekstisä on ainaki kolome sannaa, jokka on tämän tietämiskonehen mielestä oikeen ja punasta viivaa ei ilimesty siihen sanan alle. Löyty näköjähän nelijäski sana.

Ne sanat ovat piilotettua ulukomaankieltä ja luettelen ne ny täsä; On, me, sun ja mun.

Joka paikkahan se tuo englantiki pyrkii ujuttautuhun.

Liekkö vakkoilusta kyse.

[Lauri Puirola]

On murteita ja Suomen kielellä voi ilmaista asioita muutamalla kirjaimella: Kokko kokkoo kokkoon koko kokko!
Koko kokonko kokkoon kokkoon? Koko kokon kokkoot kokkoon Kokko!
(lääkitys on kohdallaan).



L&K.

[Timo Junno]

On ne meleko kätevänkuulosia jotku ulukomnaankieletki. Kerran kävin työkolleekoitten kans pakistanilaisessa ravintolassa ja siellä oli listalla semmonen ruoka joka sanottuna kuullosti ihan kun ois sanonu, että ''kukkura kuorma''.

No mulla oliki  iso näläkä.

[Esko Simonen]

Kyllä se on sitten hyvä, että murretta käytetään. Minä en oikein ole jaksanut sitä ylläpitää näissä kirjoitteluhommissa paitsi joskus mutta puheessa en ole siitä luopunut. Missään tilanteessa. Joskus on joutunut ihan puheitakin pitämään ja jopa ihan arvovaltaisille kuuntelijoillekin mutta murteesta en silloinkaan luovu. Jos luopuu niin siinä luovuttaa jollain tapaa jotain aitoa itsestään. Jostain syystä kirjoittaminen on eri juttu.
Tosin huomaan oman puhetyylinkin muuttuvan pohojalaisemmaksi kun menen kotipuolessa käymään. Ehkä ei sanat mutta esitystapa. Eisunkaan savolaisuus imeydy salakavalasti ihmiseen huomaamatta, eihän?

[ARI JUMPPANEN]

Tuosta immeytymisestä en tiiä hittojakkaan, mutta joku desantti assuu melkein joka Savolaisessa.
Eivät nimittäin kunnioita minkään näköisiä rauhansopimuksia, koko ajan tulloovat Ohtaansalmen sillan yli
omine lupineen, sama on kuulemma pönttövuoren tunnelin kohalla!
Pysyisivät siellä omassa reservaatissaan ...kele!
Kaiken lisäksi yrittäävät tyrkyttää outoja ruokatottumuksiaan esim. Mujekukosta syödään ekana sisukset, sitten vasta
kuoret jos hampaat pystyy? Outo homma. Meilläpäin kunnon lanttukukko VIIPALOIDAAN ja herkutellaan kuoret ynnä
täytteet samaan aikaan.
Tuohon murteeseen en sano mittään muuta kun että himpun enempi ne VIÄNTÄÄ     Tai sitten ei, tiiäppä tuota sannoo.....

[Pentti Eskelinen]

Myöntee pittää että hyvä lanttukukko on parempi kun huono kalakukko. 

Sillon kun vielä uskalsin lähtee etemmäs kottoo, opaut jottae viis´ viiva kymmenen vuotta sitten,
nii kulukiissani laajoella matkoellani ihan Karjalan laalumaella asti, kävin ostamassa sillontällön Lieskan leipomosta lanttukukon.
(Olin joskus aena Rouvalla kuskina sillon kun hiän vielä kuluki töessä Enosellillä ja Pankakoskella, nii oli päevät aekoo ajella!)

[Lauri Puirola]

Eskelisen rouva on ollut töissä samalla tehtaalla kuin allekirjoittanut. Tosin olin Enso Kutsetin palaveluksessa Uimaharjussa -79-83.
Pankakoski on tuttu, sielä alotin koulunkäynnin. Äitmuori assuu vieläkin Rasivaaralla. Tekköö muuten vieläkin lanttukukon poijille
pyöräreissuja varten. Kalakukko oo mittään.  



L&K.

[Harri Kauranen]

No tossa vähän matkan päässä on vanhempi herrasmies ja sepä vääntää hiton hyviä ahvenkukkoja.Vaikka ollaan Hämeenlinnassa eikä kyseinen herrasmieskään ole kotoisin kun tuolta Turun seudulta.

[Jukka Penttilä]

Jotta puhuttaisiin sovitusti aiheessa [Ei helekutti!], niin kerronpa omanikin näkemyksen.
 Edesmennyt arvostettu isäni, joka oli perehtynyt myös kukkoihin, tapasi kanahaukan käytyä verottamassa kanalaumaa lausua; "Voi Hiivatti.
 En aivan tarkkaan tiedä mihin tässä viitattiin ja oliko lausuma väkevämpi, kuin aiheesta joskus käytetty helkatti.
 Tuskin kumpikaan kumminkaan alkuperäisen helekutin veroisia.
 Oletan kuitenkin, että hiiriä meilläkin pyydystänyt karvakko, oli katti, joskaan ei Hele ja tämä kyseinen hiivatti, taas joku leipäsähkötermi.

 Kukoissa silloin oli oleellista väri ja komea heltta, sekäpä tietty se kiekaisu. Tunkiolla viihtyi tuo mainiosti, sekä ylimmällä orrella.

 Että asiaan pojat, pyydän.

Tervehys Eero täältä Meri-Lapin perukoilta.

En tiiä onko täälä nuita kanaloita, mutta joskus (melekee aina, lampaitten laskemise lisäksi) yöla tullee mieleen, että montako nuita kukkoja tarvitaan siiittämään nuitten suurkanaloitten valtavaa kanamäärään kanoja broileri- ja munatuotantoo'n. No kuukkelilla sain seleville että n. yks kukko/kymmenen kannaa. Suomesa siis suurkanalan koko suurin piirtein 20000 - satatuhatta , tarkoittaa suurinpiirtein 2000 - 10000 kukkoa, nii miten HIIVATUSSA ne kukot muistaa ketä ne on käyny tökkimäsä ja mistä se tuottaja tietää mistä tehhään se broileri ja mistä vaan se muna, kumpaaki ku on myynnisä.

Ja saako ne kanat HELEVATTI munia vikkei ois kukkoa ollenkaa.

ja kiitos sekä jää-, että pakastekaappi voivat hyvin.

[lasse roholm]

Ja saako ne kanat HELEVATTI munia vikkei ois kukkoa ollenkaa ?   Ja paljon haukuttu ja parjattu  foorumi mutt kyll ne tietää aika paljon sielä ! http://keskustelu.suomi24.fi/node/2306369

[Pentti Eskelinen]

Mistäpä variksista erottaa onko ne nuaraksija vae koeraksija? 



[ylläpito on poistanut liitteen]