Aihe: Samannimisiä ihmisiä

[Pauli Kanto]

Olisihan tuo nyt ihan pirun komea titteli: Närpiön Notaari.

Kyllä silla p****a saisi!

[Risto Sollo]

(Pitäiskö etunimi muuttaa, sille kun on nykyisin annettu muitakin merkityksiä?)
Mikäs vika Joressa?Kaverini Jorma käy välillä vessassa katselemassa pikkuJoreaan,suhtautuu huumorilla koko juttuun.Ja on mulla kaveri nimeltä Urpo.Ja Tahvokin löytyy...

[Seppo Jääskeläinen]

Kirjaston täti kerran hämmästeli että lainaatko oman kirjasi ?
On saman niminen kirjailijan titteliä käyttävä tayskaima Lahdessa. Ja sukuakin vielä kaiken lisäksi.

[Vesa Salmu]

Velipoika oli menny parikymmentä vuotta sitte Pieksämäellä lääkäriin. Joku samanniminen ku minä, oli tutkaillu lentsusen veljeni ja kirijotellu reseptin. Tällä reseptillä oli saanu apoteekista lääkettä.

[Ari Nieminen]

Vähän arvasin että keskustelu menee tähän suuntaan kun kyselin tietoa mistä sais tietoa samannimisistä

[Marko Villikka]

Tiiosta en tiiä mittää mut uniikki yksilö on minäkin

[Kari Rautiainen]

Kari "Köli" Rautiainen ?

Velipoika on Timo, mutta ei laula. Onneksi.

[Martti Korhonen]

Korhosen Martteja on. Ja Korhosia.

Korholla on tarkoitettu alueesta riippuen mm. huonokuuloista tai hölmöä. Suomessa on tavattu myös sana "korhostella" merkityksellä "viettää huonoa elämää jonkun kanssa." Dna-sukututkimusta ovat suvustani tehneet ja 900-luvulta on Siperiasta esi-isiä, 1200-luvulla onkin sitten jo Karjalassa oltu ja 1500-luvulla Savosta. No siellähän sitä sitten viljeltiin maata tyytyväisenä, kunnes 1900-luvulla oli päästy jo vastapäiselle rannalle Iisvettä. Isäukko siirtyi edelleen Iisveden rannalta kaksikymmentä kilometriä etäämmäs. Nykyisessä polvessa liike on ollut nopeampaa: mittasin auton mittarilla vanhempieni pihasta meidän pihaan täsmälleen sadan kilometrin matkan.

[Jukka Penttilä]

Korhosen Martteja on. Ja Korhosia.

Korholla on tarkoitettu alueesta riippuen mm. huonokuuloista tai hölmöä. Suomessa on tavattu myös sana "korhostella" merkityksellä "viettää huonoa elämää jonkun kanssa." Dna-sukututkimusta ovat suvustani tehneet ja 900-luvulta on Siperiasta esi-isiä, 1200-luvulla onkin sitten jo Karjalassa oltu ja 1500-luvulla Savosta. No siellähän sitä sitten viljeltiin maata tyytyväisenä, kunnes 1900-luvulla oli päästy jo vastapäiselle rannalle Iisvettä. Isäukko siirtyi edelleen Iisveden rannalta kaksikymmentä kilometriä etäämmäs. Nykyisessä polvessa liike on ollut nopeampaa: mittasin auton mittarilla vanhempieni pihasta meidän pihaan täsmälleen sadan kilometrin matkan.

Tuolta selviää, että Korhonen on Suomen yleisin sukunimi, mutta sieltäkään ei voi etsiä etu+sukunimellä.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
 

[Markku Juusela]

Moro
Meinaakko että tarttis olla notaari jotta sais?

[Risto Sollo]

Iisvesi,heh.Kaverin vanhuksilla on mökki siellä.Ja tietenkin motukkapajalla se vääntyi Ic-vedeksi

[Esko Simonen]

Muutamia kaimoja ilmeisesti on. Mutta sukunimestä, isäukko kertoili usein, mistä  sukunimi olisi tullut. Pielisjärvellä on vaikuttanut vihattu verovouti Simo Hurtta, joka oli kuulu harrastuneisuudestaan naisiin. Niitä oli tullut otettua siellä sun täällä, enemmän tai vähemmän vapaaehtoisuuteen perustuen. Ja sitten kun oli kyselty näistä yllättäin tulleista lapsista niin oli tullut tavaksi sanoa, että no sehän on niitä Simosia.

http://www.peda.net/verkkolehti/laukaa/kieku?m=content&a_id=358

[Leo Valliovuo]

En tiiä mistä samannimisiä löytää, minäkin oon niin kovin yksinäinen koko maailimasa

Edit: vai oliko tämä jo täällä: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/

[Erkki Korhonen]

Korhosen Martteja on. Ja Korhosia.

Korholla on tarkoitettu alueesta riippuen mm. huonokuuloista tai hölmöä. Suomessa on tavattu myös sana "korhostella" merkityksellä "viettää huonoa elämää jonkun kanssa." Dna-sukututkimusta ovat suvustani tehneet ja 900-luvulta on Siperiasta esi-isiä, 1200-luvulla onkin sitten jo Karjalassa oltu ja 1500-luvulla Savosta. No siellähän sitä sitten viljeltiin maata tyytyväisenä, kunnes 1900-luvulla oli päästy jo vastapäiselle rannalle Iisvettä. Isäukko siirtyi edelleen Iisveden rannalta kaksikymmentä kilometriä etäämmäs. Nykyisessä polvessa liike on ollut nopeampaa: mittasin auton mittarilla vanhempieni pihasta meidän pihaan täsmälleen sadan kilometrin matkan.

Yks Martti Korhonen harrasti kuolinilmoitusten ja hautakivien etsimistä missä oli oma nimi. Poseerasi sitten hautakivien vieressä leveä hymy naamalla. Nyt tämä huumorimies sitten keikkasi sitten oikeasti itsekin. Koki Korhosille tyypillisen, luonnollisen kuoleman, eli kuoli viinaan.

Eikös korho tarkoita myös pörröpäätä tai muuta karvaista. Esim. koiralla oli niskakarvat korhollaan.

[Petteri Heinonen]

Nimen Korhonen alkuperästä on lukuisia arvailuja. Sen arvellaan mahdollisesti tulevan ’korho/korhu’-sanasta, joka tarkoittanut paikoin huonokuuloista ja kuuroa, paikoin sanalla on ollut merkitys ”vähän tyhmä, huomaamaton, kömpelö”. Toisaalta professori Alfred Salmela on vuonna 1970 arvellut että sana on balttilainen laina ja tarkoittanut ”vanhaa, kylänvanhinta, -päällikköä”. Edelleen Peräpohjolassa sillä on ollut merkitys ”ylpeä, rikas ja leuhka”. Suomen lähisukukielissä, kuten karjalassa, virossa ja lyydissä sanalla ’korho’ on yhteinen merkitys ”koholla oleva” (kuten heinä, jää, hiukset, karvat, tms.). Esimerkiksi karjalan ’korhottaa’: ”olla tai liikkua pystynä, pää pystyssä, kohottaa, heristää, höristellä”, sekä Suomen eri murteissa, kuten Pöytään ’korhopää’, ”pörröpäinen” ja Ylistarosta muistiin merkitty ’korholaiho’ ”pystyssä kasvava laiho”. http://fi.wikipedia.org/wiki/Korhonen