Aihe: Honda CB450 minifoorumi

[Jouni Kontiainen]

Aikoinaan autopuolen työhommissa ainakin Aution Auto Oy Ylivieskassa teki täyttöhitsauksia keinuvipuihin.

jouni

[Ari Loukkalahti]

Minulla on yhden CB450 koneen kasaaminen jäänyt vaiheeseen, mutta viime viikonloppuna jatkoin siitä, mihin olin jäänyt. Venttiilien koneistuksen seurauksena välyksiä ei enää ollut eli venttiilit kantoivat ja päätin kokeilla toista remontoitua kantta. Kun sitten aloin sovitella pakonokkaa paikalleen, se ei sopinut millään lailla ja missään asennossa. Toiseen kanteen se menee melkein heittämällä, mutta tähän toiseen jää runsaasta millistä kiinni. Nokkaratas ottaa kiinni kannen keskiosaan ja akselin toinen pää ei sujahda aukon reunan ohi.

Kyseessä on kansi, jossa on alumiiniset palotilat. Eri mallien räjäytyskuvia selattuani tulin siihen johtopäätökseen, että se on alkupään malliin kuuluva kansi. K3...K5-malleissa kannen varaosanumero on 12800-292-080 ja palotilassa on teräs. K1- ja K2-malleissa varaosanumerot ovat 060- ja 070-loppuiset. Onko kellään tietoa, missä kohtaa palotila vaihtui teräkseen?

Nostetaanpa tämä asia uudelleen näkyviin eli kyse on siitä, mistä alkaen CB450:n kannen palotila on vaihtunut alumiinista teräkseen.

[arvo.joutsenvirta]

Empä ole koskaan kuullutkaan ja kaikki kannet jotka olen työstänyt on olleet alumiinisia.Esim Laverda käytti teräs palotiloja jotka olivatkin aika ongelmallisia tulppien ja seoksen kanssa, männät sulivat herkästi puhki.

[arvo.joutsenvirta]

Luinkin sen jo aiemmin tuolta cb 350 ketjusta. Pitää vielä valita kahdesta kampurasta parempi ellei sitten kyseeseen tule vaihtoehto C eli kahdesta pitääkin kasata yksi hyvä

Minulla on sellainen käsitys, että kahta eri kampuraa ei kannata yhdistää. Ne on koottu puristamalla ja jokainen on yksilö, joka toimii vain alkuperäisessä kokoonpanossa.

OOn kasannu kampuroita monesta eri paketista ja varakoneen kampura on juuri sellainen,ne on kohtuu tarkasti tehty alunperinkin

[Tapsa Leskinen]

Olisiko tuo alumiinipalotiloin oleva kansi 4-vaihteisesta?

[Keni Hiltunen]

Kun kansista tuli puhe niin näistä venttiilinjousien esijännityksestä oli aiemmin puhetta

Mikähän mahtaa olla uuden jousen esijännitys koneistamattoman seetin kanssa? Yhtä konetta kasatessa esijännitystä oli niin vähän, että jouset sai sormivoimin paikalleen. Toista kasatessa vaihdoin käytetyt jouset uusiin ja siitä jo tuli parin asteen parannus. Jokainen seetin koneistus pienentää jousen esijännitystä ja yhtenä keinona olisi laittaa esim. ohut (1 mm) aluslevy venttiiliä kiristävän haarukan ja venttiilin päässä olevan holkin väliin. Aluslevyn pitäisi kuitenkin olla niin lujaa ainetta, että se ei taivu eikä kulu. Toinen vaihtoehto olisi teettää holkkeja, joissa tuo korotus olisi koneistettu itse holkkiin.

Tangot menevät paikoilleen vain yhdessä asennossa. Miten mahtaisi toimia sellainen ratkaisu että siinä jousitangossa olevasta leveämmästä hampaasta hioisi osan pois tai vastaavasti vastinkappaleesta yhden pykälän? Silloin esijännitystä saisi lisättyä kiertämällä jousta hampaan verran kireämmälle? Menee kyllä jo sinne kyläseppäpatenttien puolelle 

[Juho Horttana]

Voiko venttiilinohjureiden välystä päätellä heiluttelemalla venttiiliä varren yläpäästä venttiilin ollessa ohjurissa paikallaan ja kiinni? Paljonko mahtaisi olla sallittui välys?

-Juiho

[Ari Loukkalahti]

Voiko venttiilinohjureiden välystä päätellä heiluttelemalla venttiiliä varren yläpäästä venttiilin ollessa ohjurissa paikallaan ja kiinni? Paljonko mahtaisi olla sallittui välys?

-Juiho

Haynesin korjausoppaan mukaan
- venttiilin ohjurin sisähalkaisija on 7.00 - 7.01 mm ja vaihtoraja 7.05 mm
- imuventtiilin varren halkaisija on 6.974 - 6.988 mm ja vaihtoraja 6.96 mm
- pakoventtiilin varren halkaisija on 6.968 - 6.982 mm ja vaihtoraja 6.95 mm

Mikäli selvittää asiaa muulla tavalla, pitäisi olla uudet osat vertailukohtana.

[Tapsa Leskinen]

Muistanko väärin että Hondan Shop Manual:ssa (ei nyt käsillä) olisi ollut "heitto/hylkyarvot",  jotka mitattiin heittokellolla. Mittaus venalautasen reunasta kun venaa "hemputetaan" noston verran auki asennossa.

[Tapsa Leskinen]

PS. Muistaakseni Shop Manualissa oli myös tietty nuo Arin kertomat mittatiedot taulukkona. Tuo sisämitan mittaaminen on hankalaa kotikonstein.

[Juho Horttana]

PS. Muistaakseni Shop Manualissa oli myös tietty nuo Arin kertomat mittatiedot taulukkona. Tuo sisämitan mittaaminen on hankalaa kotikonstein.

Onkos tuoho sisämitan mittaamiseen olemassa jotain spesiaalityökalua? Kun ei tosiaan kotoa löydy kun normaali mauseri ja mikrometri.

-Juho

[Kai Vuori]

Googlella:

https://www.youtube.com/watch?v=LIL1lV_xtHI

[Tapsa Leskinen]

Tuo youtubessa vilahtanut säädettävä mittapuikko on näppärä. Löytyyköhän ebaysta? Tuossa hommassa ja tuolla rakenteella kelpaisi kiinanlaatukin.

Joskus olen mittaillut kiväärin piipunsuun isokalipeeria pehmeän lyijyklöntin avulla. Lyijymötikkä muotoillaan hieman piippua isommaksi palleroksi, joka pakotetaan sopivalla astalolla piippuun. Tämän jälkeen lyijypallero näpäytetään vastapuolelta puikolla ulos ja mitataan mikrometrillä.

[Juho Horttana]

Tuo youtubessa vilahtanut säädettävä mittapuikko on näppärä. Löytyyköhän ebaysta? Tuossa hommassa ja tuolla rakenteella kelpaisi kiinanlaatukin.

Joskus olen mittaillut kiväärin piipunsuun isokalipeeria pehmeän lyijyklöntin avulla. Lyijymötikkä muotoillaan hieman piippua isommaksi palleroksi, joka pakotetaan sopivalla astalolla piippuun. Tämän jälkeen lyijypallero näpäytetään vastapuolelta puikolla ulos ja mitataan mikrometrillä.

Tuommonen olisi kyllä kätevä värkki mittailuun. Mikähän voisi olla virallinen termi kyseiselle kapistukselle niin voisi täältä kotimaasta tai ulkomailta yrittää metsästää?

[Kai Vuori]

Olisko tuollainen "reikämitta".  http://www.torafors.com/mittavlineet.htm