Aihe: Meneeköhän tääkään oikein

[Harri Kauranen]

Kaveri piipahti käymään.Jutteli semmosia kun sille oli tullu ero jo puolisen vuotta taaksepäin.Kaveri jäi asuun niitten taloon.Talo on ostettu parikymmentä vuotta taaksepäin.Emäntä ei ole ollut koko aikana kuin kotorouvana,tosin kasvattanu mukulat aikaihmisiksi.Nyt se oli käynny oikeusaputoimistossa ja sieltä oli joku juristi soittanu kaverille eilen.Sen pitäis muka maksaa 80000 siitä talosta ex vaimolle.Kaveri sen on maksanutkin omilla rahoillaan.Sano että tarvii varmaan joku tuomari hankkia hänenkin etuja ajaan.Eiks se olekkin selvä,jos siitä on näyttöä,että ois sen kokonaan maksanu,ei sitä tarvi jakaa,eli saa pitää,vaikka ei arvosta puolia pulitakkaan.

[Antti Jokinen]

Jos ei ole avioehtoa, niin ex-vaimolle kuuluu puolet talosta riippumatta siitä, kuka sen on maksanut.

[Stefan Holmström]

Oikeusminsteriön sivulta:

"On kuitenkin muistettava, että omaisuuden jakaminen tasan on vain pääsääntö, josta voidaan poiketa. Tästä pääsäännöstä poikkeaminen voi erityisesti perustua siihen, että puolisot ovat tehneet avioehtosopimuksen, taikka siihen, että omaisuuden ositusta sovitellaan kohtuusnäkökohtien perusteella."

Nämä kohtuusnäkökohdat ovat se ydin, ei sillä loppujen lopuksi ole suurta väliä sillä kuka on "maksanut".

Vaikka vaimo on ollut kotona hän on omalla työllään osallistunut, eli avierooikeuden logiikka lähtee siitä että miehen työssä käynti (tai ainakin sen laajuus) on ollut riippuvainen vaimon panoksesta kotona. Se jako ei ole automaattisesti 50-50, mikä se oli vielä 1980-luvulla, tosin poikkeamat ovat aika pieniä.

[Stefan Holmström]

lakineuvo.fi:

"Puolitussäännöstä on myös poikkeuksia. Puolisot ovat saattaneet tehdä avioehtosopimuksen tai toinen puolisoista on saanut perintönä tai lahjana avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.

Ositusta voidaan sovitella myös kohtuusnäkökohtien perusteella. Soviteltavaksi voivat tulla esimerkiksi lyhytaikaiset avioliitot. Niin sanotussa vastikejärjestelmässä toinen puoliso saattaa joutua suorittamaan vastiketta puolisolleen muun muassa omaisuuden huolimattomasta hoidosta."

vaestoliitto.fi:

"Puolisoiden ennen avioliittoa tai sen aikana hankkima omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan siten, että kumpikin saa puolet heidän yhteenlasketusta nettovarallisuudestaan. Enemmän omistava puoliso joutuu antamaan toiselle puolisolle ns. tasinkoa. Luovuttaja saa itse päättää, mitä omaisuutta hän luovuttaa. Osituksessa ei oteta huomioon avioehdolla, testamentilla tai lahjakirjalla avio-oikeuden ulkopuolelle suljettua omaisuutta. Avoliitossa tällaista tasajakoa ei tehdä, vaan kumpikin puolisoista saa pitää kaiken oman omaisuutensa."

[Tero Kivimäki]

 "tarvii varmaan joku tuomari hankkia hänenkin etuja ajaan"
Nuita asioita seuranneena sivusta sanoisin että erotus menee 100% varmuudella asianajo palkkioihin,jos sattuu riittämäänkään.
Mutta periaatehan yleensä on että ei saa tuokaan kun en minäkään,enkä tarkoita asianajajaa.

[Kari Sillanpää]

Ihme nillitystä. Ittekin kirjoitit että: "Emäntä ei ole ollut koko aikana kuin kotorouvana,tosin kasvattanu mukulat aikaihmisiksi.". Siittä vaan kuule itte kukin olemaan "kuin kotona" lasten kanssa. Tyhjän päällekö se puoliso olisi pitänyt jättää? Vai laittoiko kaverisi itte ittelleen makkarakastikkeet, pesi kalsarinsa ja oli illat kotosalla siivoilemassa lasten kanssa kun vaimo sai harrastella? Vähän kyllä kuulostaa sellaiselta kaverilta joka oli päivät töissä ja vastapainoksi illat ja lomat jossain reeneissä, kalassa, mettällä tai muutenvaan kuppia ottamassa. Saattaa sellaisissa parisuhteissa usein ero "tulla", kunhan "mukulat kasvaa aikaihmisiksi"   Tosta tulee muuten 4 tonnia vuosi keittäjä-siivoojan hommista, aika kohtuullista, eikö? Mitä muuten tehtiin kotihoidon tuki- tai työkkärirahoilla? Maksettiinko ehkä lasten tarvikkeita, sähkölaskuja, kauppalaskuja...? Kele

HUOM: Tämä nyt vaan kirjoituksesi perusteella äkkipäätä tulkittuna. Tietysti jos vaimo kotona vaan lakkaili kynsiään tai juoksi kosmetologilla ja vieraissa päivät pitkät, ei edes halunnut töihin, lapset kasvoi kuin pellossa ja ukko sitten kotiin tultuaan teki kaikki kotihommat, niin silloin voi olla vähän eri juttu

Mikä minä ketään olen tuomitsemaan mutta ittepä kysyit.

[Henry Eklund]

Kaveri rakensi halvalla talonsa, itse sähkömies ja duunikaverit putkialan miehiä niin tuli edullisesti talo. Nyt eron tullessa talon arvo arvioitiin uudestaan niin reilusti kaksikertaa maksaa talon ja pojat halusi jäädä isälle ja EX vaimo työtön niin ei tuomittu maksamaan elatuskorvausta. EX osti uuden kaksion rahoillaan, mun mielestä ei menny ihan tasan mut Timppa vaan maksaa. Laki on laki ja nyt tietty uusi mamma kierroksessa niin heti avioehto sovittu ja häät kesällä, kovin väärin meni mun mielestä kun otetaan huomioon EX vaimon elätys 15V. Ollaan Suomessa ja kaikki on mahdollista, itellä ei noin voi käydä mutta ny eläkeläisenä olen kyllä elätti joten oikeuden ja kohtuuden mukaan eletään, no rakkaus voi olla ikuista.

[Kari Rautiainen]

Kaveri piipahti käymään.Jutteli semmosia kun sille oli tullu ero jo puolisen vuotta taaksepäin.Kaveri jäi asuun niitten taloon.Talo on ostettu parikymmentä vuotta taaksepäin.Emäntä ei ole ollut koko aikana kuin kotorouvana,tosin kasvattanu mukulat aikaihmisiksi.Nyt se oli käynny oikeusaputoimistossa ja sieltä oli joku juristi soittanu kaverille eilen.Sen pitäis muka maksaa 80000 siitä talosta ex vaimolle.Kaveri sen on maksanutkin omilla rahoillaan.Sano että tarvii varmaan joku tuomari hankkia hänenkin etuja ajaan.Eiks se olekkin selvä,jos siitä on näyttöä,että ois sen kokonaan maksanu,ei sitä tarvi jakaa,eli saa pitää,vaikka ei arvosta puolia pulitakkaan.

No ei se ihan noin mene. Avioliiton aikana hankittu omaisuus on puoliksi, pienin poikkeuksin. Poikkeukseksi ei riitä että toinen on ollut kotirouvana hoitamassa miehen taloutta ja lapsia.

Haluan vielä muistuttaa siitä että kun kaveri haluaa talon myydä, hän tarvitsee siihen tuon entisen vaimon luvan koska asunto on ollut heidän yhteinen asunto. Vaikka olisi ollut avioehto tai ihan mitä vaan. Mä ostin talon naiselta joka oli eronnut 3 vuotta aiemmin. Heillä oli ollut avioehto, kaikki on naisen. Riitainen ero. Ostin talon enkä saanut siihen lainhuudatusta koska tuo entinen mies joka ei ollut kahteen vuoteen talossa asunut, vastusti kauppaa ja vaati sen purkamista. Se kun oli ollut yhteinen koti vaikka kiistatta osoitetaan ettei miehellä mitään osuutta koko kämppään. Ex haastoi minut ja entisen vaimonsa hyvinkään käräjäoikeuteen jotta kauppa purettaisiin. (Tiesi ettei juttu mihinkään johda mutta riitaisessa erossa käytetään kaikki mahdolliset vallankäytön välineet) ja minä ihan ulkopuolinen. Lopulta Hyvinkään käräjäoikeus löysi porsaanreijän kiertää päätös ettei tartte tehä ensimmäistä päätöstä soveltamisesta.

[Mika Komulainen]

" Muistosi on mulle kallis, muuta kun jäljel ei oo...."

[Kari Rautiainen]

No, nää on peliä. Edellisestä vaimosta kun erosin niin sain osoitettua että torpassa velat, ja omaisuus menee suht tasan. Pikkasen oli plussan puolella. Sovin että mamma kun lähtee niin elatusmaksuja en siltä pyydä. Silleen tasan. Mamma laitto henk koht kamat jenkkikassiis ja hyvästeli lapset. Hyvä niin.

Tottakai olin etukäteen pelannut, möin auton ja ostin uuden isolla osamaksulla. Ja muutama muu vastaava. Siten pesän vastuut ja oma omaisuus meni hyvin liki toisiaan.

Asiat pitää osata laittaa oikeisiin mittasuhteisiin. Typerää panna jakoon mitä ei tarvitse. Pääsee sitä mistä vaan eroon kun ei suunnittele...

[Henry Eklund]

Kaverin isä otti poijaat ja sovittiin ihan oikeudessa ettei elatusmaksuja kun tyttö jäi äiteelle joka uhkasi laittaa pojat lastenkotiin, no äitee jäi työttömäksi niin joku kiero lakimies neuvo hakeen elatusmaksut takautuvasti tytöstä. Uskomatonta mutta totta niin 12V ajalta piti maksaa elatusmaksut, oikeuden määräyksellä pyyhittiin pe*settä. Miten on mahdollista kun isä antoi tyttärelleen vapaaehtoisesti rahaa koko ajan mutta ne oli lahjoja. Suomi ja meidän oikeuslaitos on vitsi, edes oikeuden paperi ei ole minkään arvoinen. Tarina on sitten tosi, isä hävis talokaupassa monen vuoden työt ja rahat värkkeihin, oli onneksi mukava mies eikä haulikkoa. Arvaatte kuis pojaat tykkää äidistään ja mun ikänen vanhin veli kuoli hiljan niin äiti tyttärensä kanssa tyhjäs pesän ja nuorin veli sanoi et ottakaa kaikki ja hän lähtee mutta äitiä eikä siskoa hänellä ei enään ole.

[ARI JUMPPANEN]

No niin ukot! Meikä on omasta halustaan aina välillä ollut kotirouvana useita vuosia.
Elämme avoliitossa, neljännes vuosisata tulee kohta täyteen.
Eukko tienaa sen verran hyvin, jotta voin täysin rinnoin aina välillä antautua harrastuksiin.
Hän on myös maksanut lainamme. Hän on aina töissä.
Omin pikku kätösin olen hellinyt ja kasvattanut  jo kolme tyttölasta teini-ikään.
Omin pikku kätösin olen myös askarrellut meille myös viihtyisän kodin.
Omin pikku kätösin olen valmistanut joka päivä lämpimän päivällisen.
Onneksi ei ole vielä häätöä mökistä tullut, kaikista mopon romuista huolimatta.
Jos ositushommiks menis, niin luultavasti mitään en tulisi saamaan. Koska on näyttöä, että omat
ansioni on sijoitettu hyvin tuottaviin kilvanajohommiin.
Mutta en valita, jokaiselle ansionsa mukaan! Rakkaus on suurin!
T: Valtakunnan virallinen perseenpyyhkijä