Aihe: Moottorikelkka?

[Risto Nurmi]

Eiköhän tuo ollu hintansa väärti 32:nen. Viittisitkö Henri mitata tuosta Winhan jatkoperästä nuo jousitankojen mitat (Pituus, leveys, paksuus). Voisin verrata suhteessa tuohon SkiDoon jatkoon.

[Erkki Korhonen]

Ääni näissä veteraanikelkoissa kuulostaa kovalta kun moottori on sylissä. Tulpat tai muut suojaimet on oltava ajoipa istualtaan tai polvelta. Sanovat jotta variaattorin suoja on oltava, jos se on kadonnut niin on tehtävä. Tillotsonia ajon aikana räplätessä jos hihna katkeaa tai kytkin muuten levähtää käy sormille kipeästi.

[Maria Hakoköngäs]

Mulle tulleepi nuista vanhoista kelekoista aina mielheen NuuNuu-pölynimuri. En tijä miksi 
Mie olen kyllä ollu tyytyväinen tuohon vormulhan, minkä taannoin osthautin. Emmie kyllä ole palijoa kerenny ajela. Huomena ajattelin kävästä josaki mukkan.

[Jani Kaasalainen]

Käytiin tänään ulkoiluttamassa ilveksiä. Oma Lynxi on - kehtaako tätä kertoakaan - 2013- mallia, mutta sentään halvimmalla 550 puhallinkoneella. Kaverilla n. 10 v. vanha Rotaxin 503 föönikoneella. Eihän näillä kaasarikoneilla raaski ajaa kuin puolella kaasulla, kun menee niin paljon bensaa ja köröteltiin 60-70 km/h Rautaveden jäällä kun kolme kelkkaa painaa matalalentoa ohi. Vastarannalla olivat jäällä pysähdyksissä ja yhdestä kelkasta konepelti pystyssä ja kauhee höyrypilvi nousee. Pysähdyttiin Ellivuoren rinnekahvilalle nauttimaan virvokkeita ja kaveri totesi, että ollaan perillä hitaasti, mutta varmasti. 

[Henri Riekki]

Mittailen ne jouset jossain vaiheessa, oli tämän myyjänkin kanssa puhetta että ovat kuplan jousista tehdyt.

[Jorma Drufhagel]

Tuli nuita kelkkoja aika montaa mallia ajeltua ja on positiivisia ja negatiivisia kokemuksia niistä (enimmäkseen negatiivisia) joka on yksi syy etten omista moottorikelkkaa enkä aja kuin voimakeinoja käyttämällä Täytynee kertoa yksi juttu noista kelkoista, saatiin tehtaalta koeajettavaksi uusi tulevan vuoden malli joka tuli päivittäiseen käyttöön niistä piti tehdä raportti keväällä, käyttökokemuksista ja havaituista puutteista, täyttelin mielestäni lomakkeen asiallisesti, pöydän vastapuolella Mh erävalvoja täytti omaansa ja eikä mennyt kauan kun papru oli valmis, kysäisin että mitäs panit lapulle niin näytti, siinä luki että vetokoukku väärässäpäässä kelkkaa "linksissä"

[Henri Riekki]

Jos tarkoitit 70-luvun tai 80-luvunkin kelkkoja niin en ihmettele. Myöhemmistä en väittäisi Linkshiä hirveästi muita heikommaksikaan. Linksit ja Winhat oli 70-luvulla vielä melko alkutekijöissään kuitenkin eikä luotettavuus ollut huippua. Vuoden -70 TM testissä aikanaan niitä ei huolittu mukaan (Lynxi oli hajonnut jo testin alussa ja Winha oli liian kiikkerä), kun piti kesken testin lähteä pelastamaan loukkaantunutta jostain erämaataipaleen takaa. Taisi olla ruotsalainen Sno-Tric, myöhemmin Aktiv -nimellä -tunnettu, mikä sen pelastuksen suoritti. Myös Ski-doo selvisi paikalle mutta sillä ei saatu ahkiota vedettyä. Yamaha oli uponnut jo alkumatkasta tuntikausiksi sohjoon. Eipä niiltä remonteilta säästy uusissakaan kelkoissa, hajotettua ne aina saa.

[Risto Nurmi]

Luokattomia laatuongelmiahan noissa vanhoissa nykymittapuulla oli, varsinkin ajokilometreihin suhteuttuna (Ei mulla kokemusta ole, vaan olen juttuja kuunnellu). Mutta sitä minä vähiten ymmärrän kuka nämä "erämaatyökalut" on oikein päästetty suunnittelemaan. Jokainen moottorikelkkainsinööri pitäis viedä tammikuiseen Enontekiön kairaan ja lyödä pari lista-avainta kouraan ja sanoa, että "vaihappa poka matto". Ja Yamahan insinööreille sama käynnistimen jouselle (Tai sitten Japanissa on nelikätisiä koneinsinöörejä). Alakas ehkä sen jälkeen tulla järkeä tuohon suunniteluun, kun suunnitellaan työkonetta kenttäolosuhteisiin. Husqvarnan tai Stihlin olis pitäny alkaa tekemään kelkkoja. Niillä on oikeanlaista suunnittelufilosofiaa valmiiksi moottorisahapuolella.

[Ari Hietajärvi]

Toi meidän perheess uudesta pitäen (83) ollut GLX Lynä on kyllä ollut luotettava. Olkatappeja siihen uutena vaihdeltiin ja jotain telaston jousia. Niin ja ykkösvariaattori meni pariin kertaan vaihtoon. Mutta se käyttökin oli rankkaa. Nuoriso käytti sitä rallikelkkana ja vanhemmat ajoi tukkeja yms. Sit meillä oli parikin noita 90 -luvun Cobria ja ne oli aina rikki. Omakin oli aina sieltä sun täältä rikki. Jos ei muuta niin hitsaukset ratkeili. Meni mulla tuosta SDistäkin taannoin liukurungot poikki. No tein samalla täysremontin telastoon ja totesin, että huonolla huollolla menee mikä tahansa rikki... Sen voin tuosta uudesta sanoa, että sitä ei erämaaoloissa kyllä paljoa korjailla. Eihän siitä saa edes kuomua auki, kun sitä ei perinteisessä mielessä ole... Tulppien vaihtokin on jo pienoinen operaatio. Mutta on se hieno peli

[Markku Juusela]

Moro
Niin joo ehkä vähän erilaiset alustaratkaisut moottorisahassa.Mun mielestäni moottorisaha ei ole kehittynyt 30 vuoden sisällä yhtään.
Työskentelin sahojen parissa vajaa kolmisenkymmentä vuotta sitten ja saha ei ole kehittynyt kuin ehkä materiaaleiltaan ja joitain pieniä
yksityiskohtia on paranneltu mutta niitä ei ole muntaa.Kelkkailun aloitin myös vajaa kolmekymmentä vuotta sitten ja peltipailakka on siinä
ajassa muuttunut täysin,niin paljon etten viitsi muutoksia alkaa yksilöimään.
Kelkkojen kestävyys on parantunut huomattavasti vaikkei pyörillä kulkevien km lukuihin päästä lähimainkaan mutta käyttö ja ajo-
olosuhteetkin ovat täysin erilaiset.Polttoaineen kulutukset pienentyneet puoleen riippuen vähän koneen valmistajasta.Pienimmät
2-T kulutukset ovat lähes 4-T kulutuksen suuruisia.Ajomukavuus on ihan toista kuin ennenmuinoin sekä paikat joihin kelkalla on mahdollista
mennä (vuoristokelkat) riippuen kuskin taidoista.

Eipä tuolla kairassa muutamalla lista-avaimella luullakseni montaakaan muuta työkonetta saada reilaa.

[Jorma Drufhagel]

Jep. Kaikenlaista remonttia on tullut erämaassa tehtyä, katkennut tela on korjattu kuumentamalla naula nuotiossa ja sillä pistellyihin reikiin rautalankaa pujoittamalla, kesti tarvittavat 30km kerran moottori kumi tyynyt menivät poikki skiidosta se tuli korjattua kahdella pyörellä kuusen kapulalla ja partionarulla, kerran lensi tulppa johtoineen 5m päähän lumeen kun kannesta lähti tulpankierteet korjattiin voipaketista leikatulla alumiinipaperilla, takimmainen telapyörän akseli meni poikki heko toi uuden jonka vaihdoin, kampiakseli katkesi vaiaattorin puoleisesta päästä kopteri nouti raadon, "Bankusta" meni moottori jumiin lähellä Munnikurkkiota pakkasta 34 astetta vaihdettiin kampiakseli ja laakeriliuskat tunturikoivikossa nuotion loisteessa, paleli käsiä niin pirusti vaikka olin vain apupoikana, ne nuotio halot ja tarvittavat osat tuotiin Rovaniemeltä kopterilla. ja onhan niitä kaikenlaista mutta tässä esimakua kelkkailusta.
 T: Antikelkkailija Jorma

[Henri Riekki]

Joo ei ole ihme jos on tuollaisen jälkeen kyllästynyt remontteihin. Itsekin olen sitonut joskus Winhan telaa rautalangalla kasaan, mutta henki ei ollut telasta silloin kiinni, toinen kelkka oli vieressä. Pahin oli ehkä Aktiv Pantherin vetoakselin vaihto metrisessä hangessa, tosin ihmisten ilmoille oli rikkoutumisen jälkeen jo päästy konttaamalla ja rypemällä 2 kilometriä tielle. Itse vaihto nuotio vieressä ja toisen kelkan läsnäollessa oli helpompaa. Ei rikkoutuminen mutta yhtä tympeä oli sohjoon kiinnijäänti kaverin kanssa pari vuotta sitten. Kelkat piti jättää järvelle ja kantaa vuorotellen mukana ollutta pikkupoikaa sohjomössössä ja lopuksi pehmeää kelkanjälkeä taas n. pari kilometriä tielle. Siltä keväältä alkoi kelkkailuinto loppua silloin. Aamulla oli vuorossa kävely hankia pitkin kelkan luo ja kirveen avulla piti hakata kiinnijäätyneet kelkat irti.

Ristolle:

Sitä jousitankoa on esillä 146 mm pituudelta, en tiedä miten syvällä se on sijoissaan molemmista päistä, mutta ainakaan yli 270 mm tanko ei sopisi olemaan paikallaan. Pakan korkeus 16 mm ja leveys 20 mm.

[Ari Hietajärvi]

Kun noista Lynxeistä puhutaan, niin tuossa vähän taustaa heidän tuosta sporttisemmasta puolesta. Itse taisin olla katsomassa tuon eka kisan missä Paukka ajoi ja olihan se hienoa itse Lynxi miehenä olla siellä. Lehdessä tais olla juttu siitä etukäteen ja pakkohan sinne oli mennä. Kaikki nauroi, että ei tuolla työkelkalla mihinkään pääse... Ei nauraneet sen jälkeen enää.
The Heroes of Lynx - 30 Years of Race Domination

[Erkki Korhonen]

Erään remontinkorjaajan kertomaa: Poliisit olivat olleet salakaatajien perässä kun valtion kelkasta katkesi taka-akseli. Korjausmies oli pyydetty apuun, hän tarvittavat työkalut ja osat repussaan oli sitten hiihtänyt vauriopaikalle. Korjauksen jälkeen kelkka oli tuotu ajamalla peräkärryn luo ja pantu kyytiin. Olivat sopineet että remonttimies vie kärrin asemalle, poliiseilla oli ollut kiire jonnekin muualle. Toinen partio sattui matkan varrella pysäyttämään kuljetuksen, yrittivät antaa sakot kun valtion kärrissä eivät valot palaneet.

[Henri Riekki]

Minulla oli tuollainen lähes yhtä hieno ensimmäisen mallin 3300 GLS vielä 3 kk sitten. Isäukko lainasi sitä ja ajoi puuhun, siihen loppui GLS:n tarina mutta ei onneksi isäukon. Tai onhan sen kelkan raato vielä tallessa, suoralla rungolla ja muutamalla muoviosalla saisi liikenteeseen taas.