Muistan kyllä! Isä soitti minulle, kun olin tyttöystävän luona Jyväskylässä ja kertoi ajaneensa juuri Rantaväylää ja katsonut siinä rekan pötköttävän. Ei mutta siinähän on rautapyörät!! Ajoi siis pohjoiseen päin, juuri kun onnettomuus oli tapahtunut, tietä ei vielä oltu keretty sulkea. Soitteli siis kysyäkseen että olin itse kunnossa, enkä autoinen junan alla.
Toinen kosketus pari vuotta tämän jälkeen, kun eräässä työpaikassa huoltopuolen työnjohtaja oli juurikin se heppu, joka törmäsi autollaan junaan. Molemmat jalat meni säpäleiksi ja selkään tuli vaurioita. Toipui kuitenkin työkykyiseksi pitkän sairasloman jälkeen.