Ei oo kahavissa, ei pahavissa, eikä kirahvissa eikä ees pesuvajissa. Näissäkkään uuvemmissa sannoissa niinku vaarao, vormula, viiatti, verku, tohvee tai vunktio sitä ei oo. Meijän murtteessa ei vissiin oo koko kirijainta.
Murtteella kiriottaminen on meleko vaikiaa. Vähä siitäki riippuu lopputulos että miten jokkainen on kotonnaan oppinu puhhuun ja miten jokkaisesta itesta joku sana kuullosttaa. Vissiin kait se on siitäki kiinni että onko kiire sanua joku asia vai onko aikkaa makustella pannaanko tuoho ylimäärästä ämmää tai jiitä eli koota, eli ei. No, ei kaekki pulukkisekkaam puhu ennään niinku oon ite kotona oppinu. Meijän isämpuolen suku on asunu samalla kartanolla vissiin kuussattaa vuotta eli totta se on puhekieliki pysyny aenaki sinne seittemänkymmelluvulle meleko samana. Tai no ohan sinne kotipaikalle aina emännäksi tullu vähäm muualtaki, ainaki Pyhäjojelta, Raahesta, Haapaveeltä ja Putasjärveltä, Ranttilasta ja saatto olla vieläki jostain, eli on se joku sana saattanu tulla muualtaki. Minusta ainaki isä ja mummu puhu Pulukkillaa ja ei kai ne ollu montaa vuotta kouluja käönykkää, isä muutaman vuojen kansakoulua ja liekkö mummu jonku verran kiertokoulua, eiväkkä ne vissiin siksi mittään vierraita sanoja eli kiriakieltä ollu oppinu. Sitte vasta ku ite menin koulluun niin alako tulleen nuita muutoksia niinku seittemästäkymmenestä tuli seittemänkytä. Vissiin nuoriso telekkarista tai jostain oppinu, en tiiä.
