Minä kerran päätin olla savolaisille mieliksi ja käänsin Moottoritie on kuuma -kappaleen osittain savoksi. Kohta "sä olet mulle unelmaa, mutta maailma on totta" menee savoksi näin:
Sinnout minule huavetta vuan, voan mualimmaa ee kää eppäeleminen
Huomatkaa vuan- ja voan-sanojen taidokas käyttö. Varmasti Eskelis-Pena tykkeepi
Tuo vuan ja voan onnii hyvä esjmerkki siitä mitenkä sammoo sannoo voep pienellä vivahe-erolla käättee elävöettämmään puhetta.
Vuan näen Hirvilahen Eskelisten sukuhuaran evustajana tuo kiännös oes männynä samoella sanoella iteltänj jotensakkii näennikkiin:
"Sinnout mullen huavetta vuan, voan mualimoo ei kää eppäeleminen."
Justiisa tuosta näkkyy ne vähäset erot puhheessa ja sanoessa joeta erj puolella muakuntoo käätetään.
Mutta kyllä se tuo savon kielj Miinaltakkii luonnistu ihan kohtuu hyvästi, tulloohan sitä kenen vuan puhheeseen välliin vierasperäsijä sanoja, niinkun nyt jokkii semmonen piäsj tuossa lipsahtammaan Miinaltakkii.
Vuan laetetaan se alakujännityksen tilliin, ensmäesen kerran kun nuinnikkään julukisesti siätiejotusta kotjmurteellasa toemitti.

Ja tässä vielä mussiikkinääte:
Satumua (savoksi)