Ne on haastavia nämä rakennusasiat. Kuten kaikessa, mahdollisuus on keskustelussa helposti livetä uskonasioista kiistelyyn. Kukin olkoon uskossaan vahva...
Kuten joku jo mainitsi, ei riskirakenne jokapaikassa kostaudu. Mutta kyseisen rakenteen suosittelu vain siksi, että "ei meillä mitään ongelmia ole" -perusteluilla on vaarallista. Syy siihen miksi joku rakenne toimii jossain ja jossain ei, voi olla hyvin pienestä kiinni. Omassa mörskässä julkisivua uusiessa huomasi, että rakenne oli toiminut hyvin, kun sisäpuolella ei ollut tiivistä muovikalvoa. Rakenne oli mahdollistanut sisääpäin kuivumisen. Ulkopuolella olikin sitten bitumikermi vastassa. Oli siis toiminut niin, että talo ei ollut homeessa, mutta vinolaudoitus tiensä päässä. Hyvin oli siis toiminut 60 vuotta. Oliko nyt sitten kyseessä korjaaminen vai huolto, on mielipide kysymys. Naapurilla rakenne on sama, mutta ei ole uusimassa. Varmasti kestää vielä vuosia, eikä talo luhistu. Ja jos ei ole muovipintaa sisällä, ei myöskään välttämättä homehdu.
Sehän näissä rakenteissa pitää muistaa, ettei jätä esim. eristeitä kahden tiivin kalvon väliin. Kun kalvoon tulee jossain kohtaa reikä tai repeämä, pääsee kosteus siitä pistemmäisesti rakenteisiin ja kuormittaa sitä kohtaa enemmän. Kun hygroskooppisia materiaaleja käytetään, pääsee kosteus siirtymään sisältä ulos (joskus ulkoa sisälle) tasaisemmin, ja rakenteet kestää kuormituksen. Nämä "vanhan" tyyppiset rakenteet on siitä kivoja, että antavat virheitä anteeksi paremmin, kuin vesitiiviksi (yritetty) tehty rakenne. Ja kuten oli jo puhetta, niin "pullotalo" vaatii koneellisen ilmanvaihdon. Juurikin siksi, että vältetään ne mahdolliset kosteuden pistekuormitukset ja saadaan ilmaa vaihdettua, kun sitä ei rakenteista valskaa.
No, kyllähän te nämä tiedätte, mutta kirjotimpa silti.
