Aihe: Imeekö ekovilla vettä?

[Seppo Jääskeläinen]

Tehtiin remonttia vanhaan rintamamiestaloon. Päätyseinistä purut pois. Tilalle tervapahvit ja sen päälle ekovillaa.
Nyt on ekovillat märkiä. Purut oli olleet 60 vuotta seinissä eikä niissä näkynyt kosteusvammoja.
Olisko sittenkin pitänyt käyttää karhuntaljaa? Vai jättää ne purut seiniin?

[Ossi Viita-aho]

Kyllä imee. Sen on tarkoituskin imeä.

Ei olisi pitänyt laitta karhuntaljaa, sillä se ei sido kosteutta ja karhuntalja vaatii kunnollisen höyrysulun. Ilmeisesti seinän sisäpinnan höyrynläpäisevyys on liian suuri, tai ulkopinnan höyrynläpäisevyys on liian pieni, kun villat ovat märät.

Se "hengittävä" rakenne on sellainen, että villojen kastuminen on vaarana.

[Kari Sillanpää]

Niin onko tuo tervapahvi siis ulkopinnassa ja villa siinä päällä, ja sisäpinta ilman mitään höyrynsulkua? Silloin sen "kuuluukin" kastua, selluvilla imee tosiaan vettä itseensä. Rakenteen pitäisi olla niin että sisäpinta on kaikkein tiivein ja ulkopinta vähintään oliko se nyt 5x höyryä läpäisevämpi, silloin kosteus pääsee luonnollista reittiään pois rakenteesta. Ilmansulku/tuulensuoja pitää tietysti olla kunnossa kummallakin puolen.

Käy katselemassa www.rintamamiestalo.fi -saitilla, siellä on näistä juttua pilvin pimein.

[Seppo Jääskeläinen]

Rakenteena on ulkoseinässä pystylaudoitus ( melko harva tuon ikäisessä mökissä). Tervapahvi. Ekovilla. 70mm uretaanilevy alupinnalla. Tarkoituksena on jatkaa koolauksen jälkeen kipsilevyllä.
Miten tuon korjaisi? Repimällä tietty uretaanit ja ekovillat pihalle. Mitä tilalle?

[Ossi Viita-aho]

Eli seinän sisäpinnasta ulospäin on: Tervapahvi => Ekovilla => Uretaanilevy => laudoitus ?

Vai ymmärsinkö mä väärin?

[Arvo Luopakka]

Oli virhe laittaa uretaanilevyä ekovillan kanssa samaan rakenteeseen. Ota uretaanit pois ja lisää ekovillaa tilalle, pintaan ilmansulkupaperia ja kipsilevy pintaan. Ekovilla imee kosteutta ja luovuttaa sen pois, kun rakenne sen sallii. Mineraalivilla jättää kosteuden muhimaan sisäänsä.

[Seppo Jääskeläinen]

Rakenne sisältä ulospäin :
Kipsilevy ( jota ei vielä tehty) -Uretaanilevy - Ekovilla-Tervapahvi - ulkolaudoitus -
Nyt on sade / Lumi lautojen rakosisat kastellut pahvin ja sitten sen villan.
Taisi tulla tehtyä susi?

[Kari Rautiainen]

Nää on aina mielenkiintosia juttuja. Kaverilla oli 150 vuotta vanha, terve, hirsitalo. Kunnan rakennusviraston asiantuntijan opastuksella se lisäsi talon energiataloudellisuutta lisäämällä sisälle kosteussulun ja 150 mm eristettä. Hieno homma.

Näillä opein se onnistui siirtämään kastepisteen hirren ja kosteussulun rakoon ja torppa mätäni käsiin viidessä vuodessa.

Vitut minä mikään asiantuntija ole. Mutta jos torppa on ollut terve 150 vuotta ja energiaremontilla viidessä vuodessa korjauskelvottomaksi...

Hmm, tarttee pohtia ketä uskoisi.

[Ossi Viita-aho]

No joo. Rakennehan on ihan oikein. Jos uretaanilevyt on saumattu uretaanilla, niin sisältä päin ei pääse kosteutta villaan yrittämälläkään, eli kosteuden täytyy tulla ulkoa. Oikeastan tervapaperi pitäisi korvata tuulensuojalevyllä ja sen päälle tuuletusrimat pystyyn tai ristiin riippuen ulkovuorauksen laudoitussuunnasta. Tuulensuojan ja laudoituksen väliin pitäisi jäädä 40-50 mm rako.

Mää en hirveästi hätiköisi purkamalla mitään. Uretaanilevyä ei saa pilalle vaikka sen upottaisi vuodeksi järven pohjaan ja ekovillassakin on sen verta hyvät homemyrkyt, että ei sekään heti pilalle mene. Kunhan rakenne on tehty oikein, niin villa kyllä kuivuu. Sehän ruiskutetaankin seinään monesti veden kanssa.

Ootko sää tarkastanut villoja laajemmalta alueelta, ettei vesi vaan ole päässyt esim. ikkunapellityksen yms. raosta.

[Ossi Viita-aho]

Nää on aina mielenkiintosia juttuja. Kaverilla oli 150 vuotta vanha, terve, hirsitalo. Kunnan rakennusviraston asiantuntijan opastuksella se lisäsi talon energiataloudellisuutta lisäämällä sisälle kosteussulun ja 150 mm eristettä. Hieno homma.

Näillä opein se onnistui siirtämään kastepisteen hirren ja kosteussulun rakoon ja torppa mätäni käsiin viidessä vuodessa.

Vitut minä mikään asiantuntija ole. Mutta jos torppa on ollut terve 150 vuotta ja energiaremontilla viidessä vuodessa korjauskelvottomaksi...

Hmm, tarttee pohtia ketä uskoisi.

Niin, hirsitalohan pitäiskin eristää aina ulkoapäin. Jos hirsitalo eristetään sisältäpäin, niin silloin on erittäin suuri vaara, että eriste on kahden tiiviin rakenneosan välissä. Mikäli höyrysulku tällaisessa rakenteessa on vajavainen tai huonosti asennettu, niin on aika selvää, että kosteus kulkeutuu sisältä villaan ja tiivistyy vedeksi hirren pinnassa.

Tuo kastepistehän se onkin semmonen vekkuli juttu, että se siirtyy koko ajan kelien vaihdellessa riippumatta mitenkään rakenteesta. Tai eihän se edes ole fyysinen paikka, vaan lämpötila. Todellisessa tilanteessa sisältä tullut vesihöyry harvoin tiivistyy edes kastepistelämpötilassa, koska villat ovat sen verran läpäiseviä. Vesihöyry kulkeutuu seuraavaan tiiviimpään rakenneosaan joka yleensä on tuulensuojalevy ja tiivistyy siihen. Sun kaverillas se oli hirsi. Jos eriste olisi laitettu ulkopuolelle ja sen päälle tuulensuojalevy, niin silloin ei olisi ollut mitään ongelmaa. Hirret olisivat olleet aina niin lämpimiä, että vesihöyry ei olisi voinut tiivistyä niihin.

[Seppo Jääskeläinen]

No sitä pahvia viriteltiin kylmän ullakkotilan lautojen sisäpintaan tuulensuojaksi.
Purut korvattiin ekovillalla.
Annettaisko vain olla. Kevät kuivaa,

[seppo savolainen]

Joo, vanhoissa rakenteissa lähetään siitä että muovia kaipaavat vaan ne alle parikymppiset
pojat sinne munan päälle.

Jos sitte niihi tiloihin on lisäeristyksen tarvetta niin aina sisäpuolelle ja ilman muovia.
No kerrottakoot sen verran että "kannattaa visii eristää sinne puolle missä patteritkin on" , tai
voiha nekin tietty siirtää sinne räystään puolle.... , tämä niinku tälläi.

[Tero Kivimäki]

Tuollaista tehtiin,perinteisesti eriste(ekopuhallusvilla) tuli ulkopuolelle päälle paneeli. sisällä.4" hirsi.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[seppo savolainen]

No niin Tero onko sullaki patterit tois puolla jokkee.

Tekasin neljätumasesta höylähirrestä pakettimökin alle parikymppisenä, semmose talaviasuttavan tais
olla vuonna 1982. No sinnekkin sisälle liukuva pysty sisäkoolaus ja karhuntaljat höylähirttä vasten , sit sisäpuolle ulkoseiniin lovettu hirsipaneeli. Talvisinkin olen vuosien saatossa lämmitelly ja makkaroitakin käristelly
ja ihan lämpöne on ja vieläpä jotensakki pystyssäkin.

[Ossi Viita-aho]

No sitä pahvia viriteltiin kylmän ullakkotilan lautojen sisäpintaan tuulensuojaksi.
Purut korvattiin ekovillalla.
Annettaisko vain olla. Kevät kuivaa,

Tietysti jos siellä ei ole tuuletusrakoa laudoituksen ja eristekerroksen välissä, niin siinä on riskinsä. Mahdollinen kosteus tiivistyy viimeistään laudoitukseen. Eihän se rakenne saa koko ajan olla märkä, joten jos se ei ala kuivamaan, niin jotain täytyy tehdä. Kannattaa varmaan jonkin aikaa seurata, että alkaako se kuivamaan vai ei. Jos rakenne on märkä ainoastaan talviaikaan, niin silloin kosteus tulee sisältä päin.

Tuossahan on myös mahdollista, että kosteus tulee alakerrasta. Se kulkee mielellään ylöspäin. Mää oon ensimmäistä taloa tehdessä luonut lunta  lapiolla kylmästä yläkerrasta, kun alakerran katossa oli repaleinen höyrysulku. Ei tullut laitettua yhden kantavan seinän päälle muovia, kun aattelin, että lämmin yläkertahan siitä on tulossa. En vaan kerenny tehdä lämpimäksi ensimmäistä talvea vasten.