Aihe: Pikkurälläkkä?

[Lauri Puirola]

Kärkisorvin ääressä 1976 sain 11,50 mk/tunti.


L&K.

[Teuvo Lehtinen]

Eräs vanhempi putkimies muisteli kun 70-luvulla osti ensimmäisen rälläkän. Kone maksoi 800mk ja tuntipalkka oli 2mk. Ostos oli pitkän harkinnan tulos.

Huono on ollut putkimiehellä palkka kun mullakin (heti amiksen jälkeen) -76 oli kesäduunissa 7,20 mk/tunti 
ja jos en ihan väärin muista niin -74 (eka kesäduuni) niin palkka oli 4,?? mk/ tunti ja kaverit tienas risusavotassakin 3,?? mk/tunti

Saattaa olla että kyse oli 60-luvun puolelta tai hän muisti tuntipalkan väärin. Joka tapauksessa sähkötyökalut ei ollu mitään heräteostoksia silloin.

[Timo Junno]

Eikös ne palkat lähteneet silloin -70 luvun alun energiakriisin jälkimainingeissa inflaation takia melkoiseen nousuun? Muistelen appiukon puhelleen alle 3 mk tuntipalkasta joskus 60-luvun lopulla. Sanoi että seitkytluvulla palkat nousi moninkertaisiksi ja asuntoa varten otettu arava hupeni silmissä ja tuli maksettua paljon nopeammin kuin alkuperäinen aikataulu oli. 

Ite en tuosta ajasta paljoa muista. Eipä tainnut pientilalla tarvia tuntipalkkoja ynnäillä...

[Risto Nurmi]

Itte olen syntynyt vasta -76, mutta 70-luvun inflaatiolukemia on tullut joskus mielenkiinnosta kateltua. Olikos se niin, että 73-75 välillä inflaatio huiteli jopa 17% vuositasolla. Vuoden 70 ja 76 välillä voi siis olla tosi iso ero hinta- ja palkkatasossa. Meidän nykyinen polkukorkotasolla asuntolainaa maksava sukupolvi jaksaa edelleen marista sitä, että vuonna 1968 asuntolainan ottaneiden ei ole tarvinnut varsinaisesti lainaansa maksaa.

[Henry Eklund]

Sitten oli nämä kynnysrahatalot ja kymmenen vuotta halvalla vuokralla ja sai nimelliseen hintaan lunastaa omaksi osakkeeksi.

[markkukovasin]

No-onhan tässä nykyinflaatiossa ja maailmanmenossa
sekin hyvä puoli,kun ei tarvitse murehtia mihin palkan-
korotusrahat sijoittaa-niitä palkankorotuksia kun ei "kenttäväki"
juurikaan saa.

Nehän kohdennnetaan yleensä "paremmin tarvitseville"....

t. Markku

[Kari Sillanpää]

Itte olen syntynyt vasta -76, mutta 70-luvun inflaatiolukemia on tullut joskus mielenkiinnosta kateltua. Olikos se niin, että 73-75 välillä inflaatio huiteli jopa 17% vuositasolla. Vuoden 70 ja 76 välillä voi siis olla tosi iso ero hinta- ja palkkatasossa. Meidän nykyinen polkukorkotasolla asuntolainaa maksava sukupolvi jaksaa edelleen marista sitä, että vuonna 1968 asuntolainan ottaneiden ei ole tarvinnut varsinaisesti lainaansa maksaa.

Oliko korko noihin aikoihin sitten yli inflaation, eli 17% tai enemmän? Jos korko oli sen saman 5-8 mitä normaalisti, ja mitä se oli esin 2004 kun pankin torppariksi ryhdyin, niin kyllähän tuossa inflaatio (jos palkat yhtään seurasi mukana) "maksoi" sen loput 9-12% lainasta vuosittain. Nyt on korot jotain 1-2% riippuen marginaalista ja viitekorosta, inflaatio kai 3%, joten inflaation varaan ei kannata lainan hupenemista laskea. Arvonnousutkin ovat lähinnä kuplaa, joten vaikka korot ovat matalat, niin kyllä tässä nykyään ollaan epävarmemmalla pohjalla kuin 70-luvulla, sanoisin. No, syntynyt olen v 71, joten ei mullakaan ensi käden tietoa ole.

[Risto Nurmi]

Jokkaisella (sukupolvella) omat ongelmansa. Jos nyt lähtökohtaisesti sais töitä, niin vois sitten alkaa murehtia (saamattomia) palkankorotuksia.

Jottei menis ihan offtopiciksi, niin kerrotaan, että hain eilen Motonetistra Skilin 18 voltin akkuporakoneen. Melko lelulta kädessä tuntuu verrattuna edelliseen Makitan halppismalliin. On se vain kumma kuinka inflaatio syö myös laatua. Lueskelen iltalukemisena vuoden 1966 Tekniikan maailman vuosikerta, ja siellä Skilin porakonemainokset antavat ymmärtää, että Skil on arvokas laatumerkki.

[Risto Nurmi]

Oliko korko noihin aikoihin sitten yli inflaation, eli 17% tai enemmän? Jos korko oli sen saman 5-8 mitä normaalisti, ja mitä se oli esin 2004 kun pankin torppariksi ryhdyin, niin kyllähän tuossa inflaatio (jos palkat yhtään seurasi mukana) "maksoi" sen loput 9-12% lainasta vuosittain. Nyt on korot jotain 1-2% riippuen marginaalista ja viitekorosta, inflaatio kai 3%, joten inflaation varaan ei kannata lainan hupenemista laskea. Arvonnousutkin ovat lähinnä kuplaa, joten vaikka korot ovat matalat, niin kyllä tässä nykyään ollaan epävarmemmalla pohjalla kuin 70-luvulla, sanoisin. No, syntynyt olen v 71, joten ei mullakaan ensi käden tietoa ole.
[/quote]

Tuossa suuntaa antava tilasto
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/korot/pages/tilastot_markkina-_ja_hallinnolliset_korot_peruskoron_muutokset_fi.aspx

[Timo Junno]

Luulisin, että ainakin aravassa olisi ollut kiinteä, valtion määrittelemä korko koko laina-ajalle. Aluksi pieni korko ja sitten lopuksi vähän (tai paljon)isompi, eli lainaa kannatti yrittää maksaa pois pienen koron aikana(?).

Muistelen myös omassa ekassa autolainassani (-85) olleen kiinteän koron, jotain 7...8% luokkaa. Sitten vähän myöhemmin taisi kulutusluottojen korot käväistä parissa kymmenessä ja liekö olleet päällekin.

[Kari Sillanpää]

Oliko korko noihin aikoihin sitten yli inflaation, eli 17% tai enemmän? Jos korko oli sen saman 5-8 mitä normaalisti, ja mitä se oli esin 2004 kun pankin torppariksi ryhdyin, ...

Tuossa suuntaa antava tilasto
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/korot/pages/tilastot_markkina-_ja_hallinnolliset_korot_peruskoron_muutokset_fi.aspx
[/quote]

Jaa näemmä muistin väärin. 2004 korko oli kohtuullinen, mutta käväisi tuossa joku vuosi sitten aika korkealla. Mutta näköjään korot ovatn nyt historiallisen matalalla. Taitaa olla rahasta ylituotantoa Nyt kun Kreikkakin meinaa painattaa taas muutaman miljaardin seteliautomaatillaan, niin varmaan taas korot putoaa ja inflaatio kiihtyy

[Kari Sillanpää]

On se vain kumma kuinka inflaatio syö myös laatua.

Tuo on ah niin totta. Ittekin joskus ostin Bahcon vasaran ja metrimitan kun olivat halavalla tarjouksessa, ei juuri eroa perushalpiksista, ja tuskin on ikitakuukaan enää olemassa. Joskus Bahco oli sentään työkalujen aatelia. Nyt on sitten kiinalaista monitoimipihtiä ja vaikka mitä rompetta silläkin nimellä.

[Uula Kuvaja]

Yksi ero niissä laadukkaissa laitteissa niihin "leluihin" verrattuna on, että ne laatu vehkeet kestää pikkusen paremmin tälläisen amatööritumpelon väärinkäyttöä. Kyllä nekin rikki saa. Metabon rälläkkä toimii vielä, vaikka olen yrittänyt betonipölyllä tukkia ja väkisin työntää vastaan. Metabon iskuporakoneesta sain istukan rikki. öljyt valu ulos ja lukitus vaeltaa. Boschilta ostin akkukäyttöiset (ne siniset 18V) iskevän vääntimen ja käsipyörösahan. Niitä on ilo Käyttää. Lidlin taltat riitää sormien vuoleskeluun ja lidlin sähkösaha lautojen pätkimiseen.

[Reijo Huhtakangas]

Omassa enemmän ja vähemmän epäsäännöllisessä käytössä ollut 125 mm laikalla varustettu Einhell-rälläkkä on kestänyt jo 8 vuotta, se maksoi aikoinaan noin 50  €, 

Samanmerkkiset 100 mm laikalla varustetut 15 € hintaiset pikkurälläkät ovat rikkoutuneet alle kuukaudessa, vimeisestä hajonneesta pyysinkin rahat pois kun ei se vaihtamalla parantunut...

[Teuvo Lehtinen]

Sori kun taisin viedä tämän palstan keskustelun hieman hakoteille. Ostin pari vuotta sitten tarjouksesta DeWaltin 125mm 850w pikkurälläkän joka maksoi muistaakseni 69 €. Yhden käden käyttö onnistuu ohuen rungon  ansiosta. Käyttö ollut vähäistä, joten kestävyydestä vaikee antaa lausuntoa.