Aihe: Euron jälkeinen aikakausi

[Rainer Grandell]

Vaasan moottoritiellä tulee taas vastaan oranssinvärisiä Volvo 242:sia Norjan kilvissä 10 metrinen asuntovaunu perässä VÄÄRÄLLÄ kaistalla.

Naantalista pääsee Viking-Linellä (ja ehkä DFDS SEAWAYS?) Kapellskäriin ja taxfreeostokset nyrjäyttävät selän.

Suomen R-kioskeissa taas nuuskaa kaupan.

Tulli kouluttaa 500 uutta nenäkästä toimitsijaa.

Yyteriin ja Kalajoelle rakennetaan uudet 7-kerroksiset budjettihotellit, niitä olisi tarvittu jo tänäkin kesänä.

joka kolmas lakkautettu meijeri ja kyläkauppa käynnistetään uudelleen.

Autokanta vanhenee.

Suomen rautatieverkosto usitaan kapeammaksi jotta täsmää ruotsin ja norjan raideväliin, Sea Wind alus kokee uuden renesanssin..

Lappeenrannan-Imatran alueen väestö ja liikevaihto tuplaantuu.

Uuteenkaupunkiin tulee Volvo-tehdas, erikoisuutena pakettiauto.

Pääkaupunkiseudun asuntohinnat romahtaa, kaupunki autioituu ja ghettoutuu, työt ja vilskeet on kaikkialla muualla.

Nokian (tai sen seuraajan) erittäin haluttuja kännyköitä salakuljetetaan kaikkialle maailmaan, kännykät valmistetaan tietenkin akselilla Lehmo-Salo, ja niitä kuljetetaan virallisesti pohjoismaisia huolitsijoita käyttäen.

Jyväskylän Kankaan tehdas käynnistetään uudelleen, perässä tulee Kaskisten metsä-Botnia ja moni muu.

Suomessa tehdään taas junavaunuja sekä Scanian tai Volvon vauhdittamia vetureita.

Scanian ja Volvon kuormauto-osake nousee noin 50%.

Ruotsiin hallitukseen perustetaan suomalainen puolue.

Vaasa-Uumaja laivalipun hinta on 50 markkaa ja laivan nimi on Rosella, loma-aikana ajoneuvon hinta on 100mk per aloitettu metri ja hintaan kuuluu 4-hengen hytti sekä 2 ateriaa.

Seuraavana vuonna laivaliikenne kulkee myös Sundsvalliin.

IKEAn Ingvar Kamprad muuttaa Närpiöön ja ostaa Olvi-tehtaan osake-enemmistön. (tämä poikkeavasti toiveajattelua)

Turun telakalla laivahommia 83 vuodeksi eteenpäin.

Suomessa yli 250.000 eestinkielisiä suomen kansalaisia.

lisää rivejä oman maun mukaan kiitos!





 

[jori luoma-aho]

HK:n Amerikan pekoni  Leikataan Suomessa  Suomalaisesta porsaan lihasta Suomalaisen lihanleikkaajan toimesta.

Turun sinappi tehdään Puolan sijaan Suomessa.

Ala-asteen lapsraukoille tarjoillaan Suomalaista perunaa Puolalaisen vakuumipakatun sijaan.

496tkm ajettuun Volvoon kannattaa tehdä vielä yksi jakopääremontti.

[Tero Kivimäki]

Maanviljelijä ei tarvi enää peltoa kun puolet.

Tukijais valtrasta katkeaa boksille menevä piuha, naapurista haetaan 135:nen verku lainaan.

Myymälä-auto aloittaa liikennöinnin.

[Jouko Kuisma]

Kyläkouluja avataan taaas
Lapset menevät kävellen kouluun
Kouuissa tarjoillaan ruoaksi vedellä ohennettua kauravelliä
Opitaan taas käyttämään kotimaisia tuotteita
Inflaatio hiuitelee 10% tasolla
Korko 7% luokkaa
Ulkolaisten tuotteiden (autot, tietokoneet, tv...) hinnat tuplaantuvat
Palkkakeitys  ulkolaisiin verrattuna heikentyy
Verotus nousee 10% - yksikköä
Lakkoja joka vuosi
Devalvoidaan joka kymmenes vuosi
Ulkomaankauppa tyrehtyy
Venäjänkauppa kasvaa
Suomi velkaantuu
Ladojen määrä lisääntyy
Uki aloittaa Lada Nivojen valmistuksen
Polkupyöräteollisuus elpyy
Potkukelkkatehtaat kymmenkertaistavat tuotantonsa
Lahtisen huopatossutehdas laajentaa

[Jouko Kuisma]

Voidaan aloittaa sillä hetkellä valtaa pitävien haukkuminen.

Onkos se Suomessa joskus lopetettu?
Täällä ei ainakaan:

Ei Kreikan kansa ole syyllinen vaan ne ns. "kerma" joka on vetänyt rahat liiviinsä 
Suomessa sama homma, politruk...kot tekee saman meillä nyt, kova liksa ja unohtuu köyhän kansan asia! Kunhan Käteinen tekee Jutan kanssa konkurssin niin sitten itketään, kuka voi!
Poliitikot ei enää tunnu ymmärtävän että verot on yhteiskunnan asioiden hoitamista varten,
ei heidän luxuselämää varten   
Tuloerot suhteessa elinkustannuksiin on todella kasvaneet, mutta mitäpä se 10 donaa kuussa saavaa häiritsee  , jos elämiskustannuksista köyhällä menee 100% ja hänellä 10%

Kirvellä olisi töitä!

[Paavo Harola]

No voi ... minä kun ihmettelin, että mitenkä ihmeessä se ero tuollaista vaikuttaa, mutta se olikin EURO.
Sorry!

[Aarne Heino]

Kaupasta saa taas Paula -kahvia; sitä jota pitää panna enemmän.

[Vesa Takala]

Suomen pelasti siitä suuresta 90-luvulla alkaneesta lamasta, jolloin joka viides (5) suomalainen oli työtön, EU ja Euroon liittyminen.
Nyt sitten pitäis muka erota Eurosta. Meillä suomalaisilla on lyhyt muisti! 

[jari saarela]

Suomen pelasti siitä suuresta 90-luvulla alkaneesta lamasta, jolloin joka viides (5) suomalainen oli työtön, EU ja Euroon liittyminen.
Nyt sitten pitäis muka erota Eurosta. Meillä suomalaisilla on lyhyt muisti! 

Ja mihinkäs faktaan tuo perustuu???

[Jukka Rämä]

Kaikentietävä Wikipedia tulkitsee nousun syyt näin:

Vähitellen 1990-luvun puolivälistä lähtien talous alkoi taas kasvaa. 1990-luvun alun lama oli lähinnä paikallinen, Pohjoismaita ja niistä eniten Suomea koskettanut talouskriisi. Muualla maailmassa talous kuitenkin veti tavalliseen tapaan ja Suomi saikin melko nopeasti etenkin vientivetoisen talouskasvun käyntiin sen jälkeen, kun Suomen paikalliset talousasiat oli saatu kuntoon. Johtotähtenä 1990-luvun alun lamasta nousemisessa oli matkapuhelinjätti Nokia, joka veti mukanaan muutakin taloutta ylöspäin.

[Petteri Heinonen]

Vaasan moottoritiellä tulee taas vastaan oranssinvärinen Volvo 242 Norjan kilvissä 10 metrinen asuntovaunu perässä VÄÄRÄLLÄ kaistalla.

Naanatalista pääsee Viking-Linellä Kapellskäriin ja taxfreeostokset nyrjäyttävät selän.

Suomen R-kioskeissa taas nuuskaa kaupan.

Tulli kouluttaa 500 uutta nenäkästä toimitsijaa.

Tuohon asti pääsin kunnes tajusin että kirjoittaja ei tiedä eroa Euron ja EU:n välillä.

[Rainer Grandell]

Vaasan moottoritiellä tulee taas vastaan oranssinvärinen Volvo 242 Norjan kilvissä 10 metrinen asuntovaunu perässä VÄÄRÄLLÄ kaistalla.

Naanatalista pääsee Viking-Linellä Kapellskäriin ja taxfreeostokset nyrjäyttävät selän.

Suomen R-kioskeissa taas nuuskaa kaupan.

Tulli kouluttaa 500 uutta nenäkästä toimitsijaa.

Tuohon asti pääsin kunnes tajusin että kirjoittaja ei tiedä eroa Euron ja EU:n välillä.

Olisit vaan jatkanut niin olisit tajunnut että tarkoitan molempia.

[Vesa Takala]

Pää­mi­nis­te­ri Jyr­ki Ka­tai­sen (kok) mu­kaan eu­ro­krii­sis­sä ele­tään nyt erit­täin kriit­ti­siä het­kiä.

"­Tä­mä on vaa­ral­li­nen ti­lan­ne, erit­täin vaa­ral­li­nen", Ka­tai­nen sa­noo. Hän ar­vioi, et­tä ti­lan­ne oli vii­mek­si näin vai­kea tou­ko­kuus­sa 2010. Sil­loin Kreik­ka esi­mer­kik­si oli en­sim­mäi­sen ker­ran lä­hel­lä ro­mah­dus­ta. Tuol­loin eu­ro­mi­nis­te­rit hä­tä­ko­kouk­ses­saan päät­ti­vät vä­li­ai­kai­sen va­kaus­vä­li­neen ERVV:n pe­rus­ta­mi­ses­ta.

"­Sil­loin oli to­taa­li­ka­tast­ro­fin vaa­ra hir­mui­nen. Ja sem­moi­nen on ti­lan­ne nyt­kin."

Ka­tai­nen kom­men­toi tiis­tai­na eu­ro­krii­siä Hel­sin­gin Sa­no­mil­le pu­he­li­mit­se ke­sä­lo­mal­taan.

Eu­ro­mai­den joh­ta­jat päät­ti­vät pa­ri viik­koa sit­ten Es­pan­jan tu­ke­mi­ses­ta ja muun muas­sa pank­ki­unio­nin pe­rus­ta­mi­ses­ta. Pää­tök­set toi­vat mark­ki­noi­den pai­nees­ta kui­ten­kin vain het­ken hen­gäh­dys­tauon.

Es­pan­jan val­tion­lai­no­jen ris­ki­li­sät ovat taas täl­lä vii­kol­la ki­vun­neet yli kriit­ti­se­nä pi­de­tyn ta­son. Ka­tai­sen mu­kaan ti­lan­teen kär­jis­ty­mi­ses­tä ker­too se­kin, et­tä eu­ro­päät­tä­jil­lä al­ka­vat ol­la tun­teet pin­nas­sa.

"Al­kaa tul­la rii­taa yh­des­tä jos toi­ses­ta­kin asias­ta. Syy­nä on se, et­tä mo­nia pää­tök­sen­te­ki­jöi­tä ai­dos­ti pe­lot­taa", Ka­tai­nen sa­noo. Ita­lian pää­mi­nis­te­ri Ma­rio Mon­ti rai­vos­tui vii­kon­lop­pu­na "­poh­joi­sen eu­ro­mail­le" ja eri­tyi­ses­ti Suo­mel­le, kun val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Jut­ta Ur­pi­lai­sen (sd) tul­kit­tiin leh­ti­haas­tat­te­lus­sa uhan­neen Suo­men erol­la eu­ros­ta.

Ur­pi­lai­nen sa­noi haas­tat­te­lus­sa Suo­men si­tou­tu­neen eu­roon, mut­ta ker­toi hal­li­tuk­sen käy­vän lä­pi kaik­kia vaih­to­eh­to­ja ja myös eu­ros­ta eroa­mi­sen seu­rauk­sia.

Uu­tis­toi­mis­toil­la lau­sun­to yli­tul­kit­tiin uh­kauk­se­na ero­ta yh­teis­va­luu­tas­ta.

Se sai Ita­lian ja Es­pan­jan lai­na­ko­rot pom­pah­ta­maan ylös­päin.

"­Kaik­ki eu­ro­maat ha­lua­vat säi­lyt­tää eu­ron. Eri­mie­li­syyk­siä on lä­hin­nä sii­tä, min­kä­lai­sia toi­men­pi­tei­tä se vaa­tii", Ka­tai­nen sa­noo.

Luot­ta­mus­pu­la ete­läi­sen Eu­roo­pan krii­si­mai­den ja hy­vän luot­to­luo­ki­tuk­sen poh­joi­sen vä­lil­lä on­kin sy­vä. Ka­tai­nen ar­vioi, et­tä näin pa­haa rii­taa ei eu­ron his­to­rian ai­ka­na ole aiem­min koet­tu. Mut­ta val­ta­osas­ta asiois­ta on Ka­tai­sen mu­kaan kyet­ty päät­tä­mään yh­tei­sym­mär­ryk­ses­sä.

Sil­ti vaih­to­eh­to­ja ei juu­ri ole. "­Pa­nok­set ovat ko­vat. Kai­kil­la muil­la vaih­to­eh­doil­la kuin eu­ron säi­ly­mi­sel­lä on niin ko­va so­siaa­li­nen ja ta­lou­del­li­nen kus­tan­nus."

Ka­tai­sen mu­kaan kes­keis­tä EU:n tu­le­vai­suu­den ja ra­ha­lii­ton pe­las­ta­mi­sen kan­nal­ta on pa­laut­taa luot­ta­mus se­kä "­saa­da rei­luu­den tun­ne uu­des­taan löy­det­tyä".

"­Maat ja ih­mi­set ei­vät luo­ta toi­siin­sa yh­tä pal­jon kuin ai­kai­sem­min", Ka­tai­nen sa­noo. "­Ti­lan­teen men­nes­sä vaa­ral­li­sem­mak­si tu­lee eri mais­sa tun­teen­pur­kauk­sia: mil­lä oi­keu­del­la te tu­let­te ko­men­te­le­maan mei­tä? Ja toi­saal­ta mil­lä oi­keu­del­la te vaa­dit­te meil­tä toi­men­pi­tei­tä, kun olet­te it­se sot­ke­neet asian­ne?"

Vii­me ai­koi­na mo­ni ta­ho on Suo­mes­sa vaa­ti­nut hal­li­tus­ta val­mis­te­le­maan suun­ni­tel­mia ra­ha­lii­ton ha­joa­mi­sen va­ral­ta. Ka­tai­nen kom­men­toi hal­li­tuk­sen va­rau­tu­mis­ta erit­täin va­ro­vai­ses­ti.

"­Kaik­ki maat, Suo­mi mu­kaan luet­tu­na, te­ke­vät mie­li­ku­va­har­joi­tuk­sia sii­tä, mi­tä sit­ten jos meis­tä riip­pu­mat­to­mis­ta syis­tä kaik­ki me­nee vi­kaan."

Ka­tai­nen ko­ros­taa, et­tä va­rau­tu­mi­nen on ää­rim­mäi­sen han­ka­laa. "­Jos va­luut­ta-alue ha­joai­si, seu­rauk­set oli­si­vat ar­vaa­mat­to­mia. Ti­lan­ne ajau­tui­si kaaok­seen, jo­ka ei oli­si ke­nen­kään kä­sis­sä. Sel­lai­seen kaaok­seen on vai­kea va­rau­tua."

Ka­tai­sen mu­kaan jo­pa so­ti­laal­li­seen krii­siin tai luon­non­ka­tast­ro­fiin on hel­pom­pi va­rau­tua kuin eu­ron ha­joa­mi­sen ai­heut­ta­maan va­luut­ta- ja ta­lousk­rii­siin. "Em­me tie­dä, mi­ten mark­ki­nat rea­goi­si­vat ja mi­tä sen jäl­keen ta­pah­tui­si. Ky­se on spe­ku­laa­tios­ta, mi­ten sa­to­jen tu­han­sien ta­lous­pää­tök­siä te­ke­vien ih­mis­ten ai­voi­tuk­set me­ni­si­vät sii­nä ti­lan­tees­sa."

"En ha­lua tä­män tar­kem­min sa­noa va­rau­tu­mi­ses­ta. Mut­ta me em­me työs­ken­te­le eu­ron ha­joa­mi­sen puo­les­ta, vaan sen säi­ly­mi­sen ja Suo­men eu­ro­jä­se­nyy­den puo­les­ta jo­ka iki­nen päi­vä. Ja ko­vaa", Ka­tai­nen sa­noo.

[Kari Vähäkainu]

"­Kaik­ki maat, Suo­mi mu­kaan luet­tu­na, te­ke­vät mie­li­ku­va­har­joi­tuk­sia sii­tä, mi­tä sit­ten jos meis­tä riip­pu­mat­to­mis­ta syis­tä kaik­ki me­nee vi­kaan."

Kysymys ei ole jos kaikki menee vikaan vaan milloin. En henkilökohtaisesti usko euron säilyvän, liian paljon liian erilaisia maita eurossa.

[Vesa Lilja]

Saab 96:n muotit kaivetaan naftaliinistä ja aletaan uustuotanto neliovisen.
Talbotti herää saamalla henkiin ja tekniikka suoraan siansuolikaasulla ja alcomahoolilla.